Nuori Suomi ry

[PJx]

Tuskinpa kukaan tuota odottaakaan. Sen sijaan urheilu-uran päättäneellä kaverilla on pitkä työura takanaan rankoista toisen alan töistä. Parikymppiselläkin "oikealla" kiekkoilijalla ehkä puolen vuosikymmenen "työhistoria" ilman, että on ollut päivääkään töissä.

Ei tällainen kaveri osaa enempää kuin juuri lukionsa päättänyt kaveri, mutta tuskin yo-lakkikaan on enää suora tie esimiesasemaan. Talon (=oikeiden töiden) tavoille on opittava ammatillinen substanssi hankittava.

Jos nyt satut huomaamaan, että olet onnekkaasti palkkaamaan määrätietoisen ja pystyväksi osoittautuvan kaverin töihin (oli tausta mikä tahansa), niin ehkä se kannattaa huomioida ennen kuin 10v on firmassa mittarissa. Saattaa tällainen kaveri muuten ehtiä vaihtamaan työmaata.

 

[P.Sihvonen]

Muistio NS

Jään vuodenvaihteessa pois Urheilulehdestä. Sen tiimoilta järjestelin papereitani ja arkistojani. Eteeni tuli hurja Muistio NS. Olen tehnyt sen luennolta, jonka pidin Nuori Suomi -järjestön lajivastaaville.

Muistiosta selviää, että esimerkiksi "kaikki pelaa" ja "puolen pelin takuu" olivat voimakkaasti myös Nuori Suomi -organisaation tahtotiloja. Asia ilmaistiin Teemu Japissonin, joka tilasi minut luennoimaan, suulla pitämälläni luennolla.

Eli ei se olekaan niin, että Jääkiekkoliitto ja Palloliitto tulkitsivat yli tai väärin Nuori Suomi -periaatetta.

Sen muistan elävästi, että lähes kaikki muut lajivastaavat ottivat kantaa näkökulmiini, mutta Jääkiekkoliiton Eero Lehti ei sanonut sanaakaan, teki vain muistiinpanojaan korvat luimussa. Elettiin aikoja, jolloin suomalaisen jääkiekkoilun alennustila laatujunioripelaajatuotannon suhteen alkoi käydä ilmeiseksi.

 

[TosiFani]

...Muistiosta selviää, että esimerkiksi "kaikki pelaa" ja "puolen pelin takuu" olivat voimakkaasti myös Nuori Suomi -organisaation tahtotiloja. Asia ilmaistiin Teemu Japissonin, joka tilasi minut luennoimaan, suulla pitämälläni luennolla.

Eli ei se olekaan niin, että Jääkiekkoliitto ja Palloliitto tulkitsivat yli tai väärin Nuori Suomi -periaatetta...

En luota kovin paljon sinun muistiinpanoihin. Mutta muistiinpanoista huolimatta lajiliitot päättävät omista toiminnoistaan, ei Nuori Suomi. Täytyy sanoa, että varsin heikkoja lajiliittoja nämä palloiluliitot.

 

[Jack of Spades]

En nyt näkisi, että Nuori Suomi olisi ainakaan tällähetkellä mitenkään radikaalisti vaikuttamassa Suomen nuorten pelaajien tasoon, kun katsoo esim. Karri Kiven u-20 joukkueen suoritusta. Toki pahimmasta Nuori Suomi ajasta on päästy yli ja se alkaa näkyä tuloksellisesti. Kun katsoo esim. reilu 5 vuoden periodilla tulevaisuuteen, niin ei Suomen tilanne miesten maajoukkueen osalta kovin huonolta näytä, kun nuorisoparhaimmistomme alkaa ottaa veteraaneilta paikkansa MM-kisoissa, olympialaisissa ja World-Cupissa. Joukkue voisi olla hyvinkin muodossa.

Hyökkäys:
Filppula - M. Koivu - J. Jokinen
Korpikoski - Barkov - Granlund
Hartikainen - Teräväinen - Pulkkinen
Joensuu - Haula - Armia

& Leino, Komarov, Osala, Immonen, M. Granlund, Laakso, Laine, Koskiranta, Lehterä, Enlund, Donskoi, J. Rask, Pesonen, Salomäki, Salminen, Savinainen, K. Kapanen, Mäenalanen, Lehkonen, Nikko, Mustonen, Haapala, Kulmala, Kinnunen, J. Ikonen, H. Ikonen, Rauhala, Leskinen, Nättinen, etc.

Puolustus:
Määttä - Vatanen
Pitkänen - Melart
Jokipakka - Ristolainen
Lepistö - Hietanen

& Lindell, Lindbohm, Pokka, Mäenpää, Rissanen, Järvinen, Hakanpää, Lehtonen, Vainonen, Honka, Vainio, Valkonen, Parikka, Parkkonen, etc. - Puolustajien tuotantoon Suomen pitää panostaa tulevina vuosina.

Maalivahdit:
Rask
Raanta
Rämö
Aittokallio
Ortio
Engren
Säteri
Helenius
Iilahti
Gibson
Olkinuora
Saros
Husso etc.

 

[Jusupov]

Koska olen urheilulehteä tilannut jo monen monta vuotta ja yksi artikkeli jotenkin on jäänyt mieleeni historiasta (tai artikkelin pohdinta). P. Sihvonen sanoi tuossa artikkelissa että näkee suomen laatupelaaja tuotannon elpyvän suurinpiirtein 94/95 ikäluokkien mukana koska eivät kärsi niin pahasti enää tästä nuorisuomi ideologiasta jääkiekossa niin pahasti. Tämä kommentti on ajalta kun 94 ikäluokka oli D-junioreita eli n. 5-6 vuotta sitten.

Tämä ainakin osu ja upposi, vaikka onhan meillä kyllä myös hyviä pelaajia 92-93 ikäluokissakin. Noh monisäikeinen juttu tuokin eikä vain koko totuus...

 

[lätkämies]

Koska olen urheilulehteä tilannut jo monen monta vuotta ja yksi artikkeli jotenkin on jäänyt mieleeni historiasta (tai artikkelin pohdinta). P. Sihvonen sanoi tuossa artikkelissa että näkee suomen laatupelaaja tuotannon elpyvän suurinpiirtein 94/95 ikäluokkien mukana koska eivät kärsi niin pahasti enää tästä nuorisuomi ideologiasta jääkiekossa niin pahasti. Tämä kommentti on ajalta kun 94 ikäluokka oli D-junioreita eli n. 5-6 vuotta sitten.

Sihvosella on mielestäni helvetisti hyviä asioita mielessään, olen melko varma että lähes kaikki Sihvosen jutut Urheilulehdessä on pelkkää provoa. Sillä Sihvosen tekstejä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisista lukiessa huomaa että kyllä se tietää kiekosta muutakin kuin nämä pelitapa jauhannat. Myös samaa kuullut miehen kanssa keskustelleilta ihmisiltä. Siksi ihmettelenkin miksi Sihvonen on jääkiekkojournalismin jarkkoruutu, tietoa ja taitoa on mutta leipätyössään ollaan kansan narrina. Arvostan erittäin paljon Sihvosta mutten pidä hänen Urheilulehti persoonastaan, toisaalta tällä tavoin hän saa herätettyä mielenkiinnon asioihin ja aiheutettua tervetullutta keskustelua. Sihvonen on oikeasti usein oikeassa.

Hienoa nähdä kuitenkin että pelaajatuotanto elpyy, vaikka nyt on tullut jo hyviä ikäluokkia niin ne ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippuja. Tulossa oleva 98 ikäluokka taitaa olla se todellinen timantti, on kokoa, on taitoa!

 

[Ekonyymi]

Paskan jauhaminen Nuori Suomi-myytin tuhoisasta vaikutuksesta jääkiekkoon on syytä panna aisoihin. Se on hinta siitä, että yhteiskunta massiivisesti tukee jääkiekkoa verrattuna muihin lajeihin. Jotain yhteiskunnallista ja jopa kansanterveydellistä vaikutusta tulee kiekkoniilojenkin sietää. Ei tukea annettaisi, jos se kohdistuisi vain muutaman mahdollisen NHL-miljonäärin uran tasoittamiseen, jotka maksavat veronsakin ihan muualle.

 

[tulikaste]

Tulevina vuosina myös Aljeksandr Barkovin "venäläisyyttä" kauhistelevat saanevat mielenrauhaa, kun Urho Vaakanainen hyppää kehään. Voiko olla suomalaisempaa nimeä kuin Urho Vaakanainen?

Mistäs tuota vuoden 1998 ikäluokkaa muuten saisi parhaiten tarkasteltua? Aika pimeän peitossa ainakin minulla koko sakki.

 

[Tertsi]

Tulevina vuosina myös Aljeksandr Barkovin "venäläisyyttä" kauhistelevat saanevat mielenrauhaa, kun Urho Vaakanainen hyppää kehään. Voiko olla suomalaisempaa nimeä kuin Urho Vaakanainen?

Mistäs tuota vuoden 1998 ikäluokkaa muuten saisi parhaiten tarkasteltua? Aika pimeän peitossa ainakin minulla koko sakki.

Elite prospectsista saa jotain osviittaa. Tuossa nyt näkyy muutama ysiysikin. Kuten edellä mainittu Vaakanainen.

 

[Henkka]

Paskan jauhaminen Nuori Suomi-myytin tuhoisasta vaikutuksesta jääkiekkoon on syytä panna aisoihin. Se on hinta siitä, että yhteiskunta massiivisesti tukee jääkiekkoa verrattuna muihin lajeihin. Jotain yhteiskunnallista ja jopa kansanterveydellistä vaikutusta tulee kiekkoniilojenkin sietää. Ei tukea annettaisi, jos se kohdistuisi vain muutaman mahdollisen NHL-miljonäärin uran tasoittamiseen, jotka maksavat veronsakin ihan muualle.

Kyllä kyllä. Pientä sukupolviselvitystä kun tekee, niin aukeaa asiat missä mennään. Suomelle on syntymässä uusi kultainen sukupolvi.

Suuret ikäluokat syntyi sodan jälkeen 45-50 ja jälleenrakensi maan.

Näiden lapset alkoivat syntyä 60-luvun puolivin pakkeilta 70-luvun puoleen väliin. Esim 68 sukupolvi oli se, jolla voitettiin -87 nuorten MM ja sen turvin myös saatiin eka olympiamitali Calgarystä "kuuskasien" tukiessa vanhempaa kaartia. Sama sukupolvi voitti sitten aikuisena myös ensimmäisen MM-kullan 1995.

Taasen tämä nykyinen jääkiekkosukupolvi, joka juuri voitti NUORTEN MAAILMANMESTARUUDEN on näiden suurten ikäluokkien lastenlapsia. Heidän vanhempansa tulivat isiksi ja äideiksi hetkellä, kun Suomi alkoi menestyä jääkiekossa 90-luvun alussa. Tuo 90-luvun Suomen jääkiekkobuumi imi heidät mukaan ja heidän lapsensa alkavat nyt olla U20 iässä.

Tulos nähtiin tänään. Tästä tulee ihan vitun hauskaa. Ihka ensimmäisen aidon ja oikean Franchise playerimme ympärille rakennetaan jo jengiä Floridassa.

Ja tämän sukupolven huipentuma tulee olemaan Olympiakulta 2022.

 

[LaTe_Show]

Teuvo Teräväinen vielä C-junnuikäisenä teki CSM-välierissä 4+1 ja vielä CSM-finaaleissa tehot 3+3, kuinkahan hyvä pelaaja hän olisikaan jos olisi keskittynyt vain jääkiekkoon vaikka 3-vuotiaasta lähtien?

 

[pertteli]

Teuvo Teräväinen vielä C-junnuikäisenä teki CSM-välierissä 4+1 ja vielä CSM-finaaleissa tehot 3+3, kuinkahan hyvä pelaaja hän olisikaan jos olisi keskittynyt vain jääkiekkoon vaikka 3-vuotiaasta lähtien?

Nyt ei kyllä ihan auennut tämä viesti minulle. Tuliko nämä kyseiset tehot jossain muussa lajissa vai mistä tässä on kysymys?

 

[Alejandro]

Nyt ei kyllä ihan auennut tämä viesti minulle. Tuliko nämä kyseiset tehot jossain muussa lajissa vai mistä tässä on kysymys?

Teuvo on pelannut myös salibandya. Tämän jotenkin huomaa kun katselee miehen mailankäsittelyä.

 

[Petri1981]

Teuvo on pelannut myös salibandya. Tämän jotenkin huomaa kun katselee miehen mailankäsittelyä.

Tälläisissä asioissa tuo sivulaji on varmasti ja ainoastaan hyödyksi.

 

[LaTe_Show]

Nyt ei kyllä ihan auennut tämä viesti minulle. Tuliko nämä kyseiset tehot jossain muussa lajissa vai mistä tässä on kysymys?

Joo sori, unohdin mainita kaikkein olennaisimman tiedon, eli Teräväinen teki nuo tehot Tapanilan Erän-paidassa CSM-salibandyssa.

 

[TosiFani]

Tälläisissä asioissa tuo sivulaji on varmasti ja ainoastaan hyödyksi.

Sivulaji ja sivulaji, kuka näistä tietää. Olennaista tässä on se, että Teräväinen osoittaa kiinalaisjärjestelmän kannattajien (mm. siffa) perustelut aikaiselle lajivalinnalle höpöhöpöksi. Lahjakkaat urheilijat voivat harrastaa erilaisia lajeja, ei heidän tarvitse keskittyä kaakeleiden katseluun uinnissa päästäkseen huipulle.

 

[erku]

Sivulaji ja sivulaji, kuka näistä tietää. Olennaista tässä on se, että Teräväinen osoittaa kiinalaisjärjestelmän kannattajien (mm. siffa) perustelut aikaiselle lajivalinnalle höpöhöpöksi. Lahjakkaat urheilijat voivat harrastaa erilaisia lajeja, ei heidän tarvitse keskittyä kaakeleiden katseluun uinnissa päästäkseen huipulle.

Boldaus oma. Milloin siffa näin on sanonut? Itse muistelisin hänen kylläkin kirjoittaneen, että Kiinan malli ei sovi Suomeen. No, ehkä muistan väärin. Jotenkin kuitenkin epäilen sinun nyt syöttäväsi sanoja toisten suuhun.

 

[J.Grönvall]

Joo sori, unohdin mainita kaikkein olennaisimman tiedon, eli Teräväinen teki nuo tehot Tapanilan Erän-paidassa CSM-salibandyssa.

Jori Lehterä kutsuttiin sählymaajoukkueeseen asti mutta olikohan niin ettei kiinnostanut lähteä. Tämä siis tuossa sivulajissa, lätkäähän tuo taitaa edelleen pelata.

Sasha Barkov oli kuuleman mukaan jopa lahjakkaampi tenniksen pelaaja kuin veljensä Jura, joka oli SM-tasolla ihan kärkeä. Siis tuossa sivulajissaan.

Mahtaako olla heidän kohdallaan, että ei ole tehty aikaista lajin valintaa? Tuskinpa :)

 

[erku]

Tämän keskustelun mustavalkoisuus välillä huvittaa. Ilmeisesti lapsella olisi olemassa vain kaksi vaihtoehtoa; joko keskittyä täysillä ja ainoastaan yhteen lajiin tai sitten harjoittaa monipuolisesti useita eri lajeja suunnilleen yhtä tosissaan ja sitten vasta 15 vuoden kantturoissa tehdä päätöksen mihin satsaa. Kuitenkin realismia lienee, että iso osa lapsista tekee melko varhain päätöksen, mihin lajiin aikoo satsata enemmän, mutta siinä sivussa harrastaa jotakin tai joitakin päälajia tukevia lajeja. Minun arvioni mukaan tämä viimeisin vaihtoehto on keskimäärin paras jos mietitään todennäköisyyksiä nousta tulevaisuudessa lajinsa huipulle.

 

[TosiFani]

Toin tänne keskusteluun Kari Ormon ajatuksia siitä, miten noustaan maailman huipulle uinnissa. Uinti on maailmanlaajuinen suuri urheilulaji, kuten esim. tennis, golf ja jalkapallo. Jääkiekko on pieni urheilulaji maailmalla. Mitä kovempi on kilpailu taitoa vaativassa lajissa maailmalla, sitä aiemmin on aloitettava lajin systemaattinen harjoittelu. Ormo puhui uinnista, missä hänen aikanaan Suomi saavutti hyvää menestystä järjestelmällä, jossa Esa Sievisen sanoin lapsia alettiin uittamaan jo 4 vuoden iässä. Kyse ei ollut mistään erityislahjakkuudesta vaan siitä, että leikin varjolla systemaattinen uittaminen aloitettiin hyvin nuorina ja kansainvälisesti erittäin kilpaillussa lajissa saatiin myös hyviä tuloksia.

Ormon potkujen jälkeen tiedetään se, mihin suuntaan Suomen uinti on ajautunut. Lontooseenkin lähetettiin vastuuttomasti iso uintijoukkue hakemaan muka kokemusta Rio:n olympialaisia varten. Ormo alan huippuasiantuntijana kertoi, että yhdestäkään Lontoossa kilpailleesta suomalaisesta uimarista ei tule enää kansainvälistä huippua. Syy on yksinkertainen. Länsimaiden nuoret uimaritähdet ovat Ormon mukaan aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelemisen 3-4 vuotiaina, jolloin heillä on saavuttamaton etu puolellaan. Minusta tämä on hyvin yksinkertaista urheilun totuutta ja hyvä, kun Ormo toi tämän asian esille.

Täällä useat nimimerkit eivät halua kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta. Siinä ei ole mitään väärää, koska niinkuin on kirjoitettu, monet ongelmat seuraavat perheitä, mikäli menestystä ei suurista panostuksista huolimatta tule. Kyse on tavoitteen asettelusta ja menestymättömyys on hyväksyttävä. Suomi on kuitenkin urheilun menestyshullu kansa ja päättää lopun perin demokraattisesti liikunnan/urheilun tavoiteasettelun. Nythän on perustettu noita Fordélin mainitsemia huippu-urheilun kehittämistyöryhmiä yms. Olen ymmärtänyt, että niiden tehtävinä on tehdä ehdotuksia Suomen huippu-urheilun nostamiseksi kansainvälisesti korkeammalle tasolle kuin, mihin se on vajonnut useissa isoissa urheilulajeissa. Ormo kertoi uinnin osalta sen, mitä esim. Liettuassa, Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Englannissa on tehty, kun 16-19 vuotiaat ko. maiden uimarit menestyvät erinomaisesti Lontoon olympialaisissa samalla, kun yksikään suomalainen olympiauimari ei päässyt alkueriä pidemmälle.

Jääkiekko kansainvälisesti koveneva urheilulajina tulee perässä. Suomen jääkiekon juniorijärjestelmän on pystyttävä vastaamaan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun, koska jääkiekkoa seuraava urheilukansa sitä vaatii.

Tässä lainaus siffalta, löytyy tästä ketjusta sivulta 84. Sieltä löytyy muutenkin siffan mielipiteitä pienten lasten harjoittelumääristä ja keskittymisestä yhteen lajiin.

Tämä siis erkulle.

 

[Mänizeri]

Granlundien, Vatasen, Barkovin, Armian, Ristolaisen ja Teräväisen ongelma NHL:ssä on/tulee olemaan jokaisella voimaluistelun puute. Muuten ominaisuudet riittävät jokaisella pelaamaan hyvä ura NHL:ssä. Se, mikä luistelun osalta riittää SM-liigassa tai MM-kisoissa, ei riitä nopeatempoisissa NHL-peleissä.

Siffa on mielestäni ihan oikeilla linjoilla sen suhteen, että nuorilla suomalaisilla tulee olemaan vaikeuksia NHL:ssä voimaluistelun suhteen. Barkov, jota nyt on hehkutettu tänä kesänä järjettömästi, oli liikkeensä kanssa helisemässä viime vuodenvaihteessa nuorten MM-kisoissa. Ihmettelen kovasti jos hänen liikkeensä tulee alkavalla kaudella riittämään NHL:ään, sen verran kaukana hänen liikkeensä NHL-tasosta viime kaudella oli.

Palaisin tähän tässä vaiheessa. Mitä mieltä olette tällä hetkellä aiheesta? Olemmeko pelaajatyypeissä oikealla tiellä?

Ensimmäsellä kierroksella on 2010 -luvulla varattu siis Granlund, Armia, Terväväinen, Määttä, Barkov ja Ristolainen. (2000 - luvulla varattiin 10 kpl, joista maalivahteja 3kpl, 1990 -luvulla 8kpl, joista 2kpl maalivahteja)

Barkov on ottanut paikkansa Floridan kokoonpanossa luistelun puutteista riippumatta (jos niitä edes on). Ristolainen ja Teräväinen antoivat näyttöjä nuorten kisoissa, Ristolainen pelannutkin jo NHL:ssä muutaman ottelun. Granlund teki paljon töitä luistelunsa eteen kesällä ja ilman aivotärähdyksiä olisi varmaan onnistunut pelaamaan uransa parasta kiekkoa. Olli Määttäkin päässyt pelaamaan ihan mukavasti. Armialla on ollut vaikeampaa.

 

[Street Clinton]

Kilpailu kiristyy koko ajan. Kirjoitin, että maailmalla lapset aloittavat jääkiekon harrastamisen jo 2-vuotiaana. Tästähän Vesa Rantanen kirjoitti IS Veikkaajassa, jota kirjoitusta olen täällä jo referoinut laajasti. Kanadassa lapset aloittavat tyypillisesti (Vesa Rantasen mukaan) jo varhain ja harrastavat ainoastaan yhtä lajia, mitä Rantanen ulkopuolisena havainnoitsijana hiukan ihmetteli. Kilpailu on suuressa roolissa heti nuorimmista junioreista lähtien. Tulos on Kanadassa vakuuttavaa. Huippujunioreita ja -NHL-pelaajia tulee liukuhihnalta...

... Kirjoitin tässä keskustelussa viestin #1677 26.7.2011. Referoin siinä Vesa Rantasen erinomaista ja huolella tehtyä selvitystä kanadalaisesta jääkiekon juniorijärjestelmästä. Pistän vielä ranskalaisin viivoin referaattini pääsanoman:

- 1998 Kanadan juniorijääkiekko oli aallon pohjassa, eurooppalaiset olivat menneet ohi jääkiekon taidon valmentamisessa
- 2011 8-vuotias Nicolas Ardaz on intohimoinen jääkiekon pelaaja ja hän on noussut juniorijärjestelmän eliittijoukkueeseen
- Nicolasin isä Vic oli ollut jääkiekon maalivahti, jota hänen isänsä oli vienyt lukemattomina aamuina kuudeksi harjoittelemaan jäähallille
- Vic vei Nicolasin 2-vuotiaana luistelemaan
- 4-vuotiaana Nicolas oli niin kehittynyt, että hän pääsi 6-vuotiaiden organisoituun joukkueeseen pelaamaan
- nyt Nicolas harjoittelee ja pelaa 8-vuotiaiden eliittiryhmässä Vancouverissa
- ryhmän koko on 12-14 pelaajaa
- ryhmä harjoittelee noin 10 tuntia/vko
- ryhmä pelaa vuodessa 70-80 60 minuutin ottelua
- Nicolas harrastaa vain yhtä urheilulajia, jääkiekkoa
- monipuolisiin oheisharjoituksiin kuuluvat taitoluisteluharjoitukset
- harjoitukset tehdään keskittyneesti
- erikoisvalmentajia käytetään apuna jääkiekon eri osa-alueiden harjoituksissa
- pelit pyritään aina voittamaan valmentajan luoman taktiikan mukaisesti pelaamalla
- valmentaja puuttuu poikien pelaamiseen, mikäli taktiikkaa ei noudateta, vaikka joukkue olisi ylivoimainen vastustajaan nähden

Tuossa nyt noita mielestäni olennaisia seikkoja, jotka ovat nostaneet Kanadan jääkiekon nykyiseen kukoistukseen 1990-luvun aallon pohjasta. USA:ssa on myös massiivinen jääkiekon juniorijärjestelmä käytössä. Ruotsin juniorijärjestelmän muutoksesta ja sen tuomista hyvistä kokemuksista on Jääkiekkoliitto ottanut oppia. Venäjällä on aina satsattu junioreiden huippulaatuun ja tulokset ovat olleet nähtävissä myös siellä. Aika näyttää, miten Suomen juniorijärjestelmän muutos tullaan toteuttamaan ja ennen pitkään sen tulokset toivottavasti alkavat näkyä ensin kansainvälisissä junioriturnauksissa.

.. Miksi sitten kirjoitan yhä junioriojääkiekkoilun ongelmistamme, niin syy on se, että en oikein luota, että Erkka Westerlundin ja Jukka Rautakorven johdolla olisi tehty riittävän perusteellista muutosta jääkiekon juniorijärjestelmään, jotta se pystyisi vastaamaan kovaan kansainväliseen kilpailuun.

...Kanadalaisista junioreista tulee jatkossa yhä parempia NHL-pelaajia tuon eliittijuniorituotannon ansiosta. Ero Suomeen kasvaa koko ajan. Olen todennut, että kanadalainen järjestelmä ei sovellu Suomeen, koska se on liian kallis suurten massojen järjestelmänä. Meidän on kehitettävä oma, Suomeen soveltuva huippujuniorijärjestelmä.

Otetaas tähän vielä lisää vanhoja viestejä muistin virkistämiseksi.
Jos Siffa ei ole Kiinalaisen mallin kannattaja niin ainakin hän kova Kanadalaisen juniorisysteemin kannattaja. Systeemin jossa harrastetaan vain yhtä lajia hyvin nuoresta pitäen. Todella harmittavaa, että Suomen U-20 pojat voittivat tuurilla maailmanmestaruuden. Kyllä kultamitalli olis kuulunut Kanadalle ja sen eliittijunorisysteemille.

 

[Pohjoisen PunaSydän]

Palaisin tähän tässä vaiheessa. Mitä mieltä olette tällä hetkellä aiheesta? Olemmeko pelaajatyypeissä oikealla tiellä?

Ensimmäsellä kierroksella on 2010 -luvulla varattu siis Granlund, Armia, Terväväinen, Määttä, Barkov ja Ristolainen. (2000 - luvulla varattiin 10 kpl, joista maalivahteja 3kpl, 1990 -luvulla 8kpl, joista 2kpl maalivahteja)

Barkov on ottanut paikkansa Floridan kokoonpanossa luistelun puutteista riippumatta (jos niitä edes on). Ristolainen ja Teräväinen antoivat näyttöjä nuorten kisoissa, Ristolainen pelannutkin jo NHL:ssä muutaman ottelun. Granlund teki paljon töitä luistelunsa eteen kesällä ja ilman aivotärähdyksiä olisi varmaan onnistunut pelaamaan uransa parasta kiekkoa. Olli Määttäkin päässyt pelaamaan ihan mukavasti. Armialla on ollut vaikeampaa.

Armiaan vois tarttua sen verrran, että kun pää ei kestä niin ei kestä! Isompi "taitelija" melkeenpä kuin Aaltonen.. Tekis töitä ja pelais aina tosissaan niin alkais tapahtumaan, taidothan pojalla kuitenkin on. Viime kaudellakin (liigassa) useampi kerta nosti selän suoraksi kun hyökkäyspäässä kiekon menetti ja ois pitäny lähteä karvaamaan. NHL/AHL:ssä ei tähän ole varaa tippaakaan ( paitsi Oviella)... Toivon ja uskon kuitenkin, että Armia tulee vielä.

 

[Gags]

Tällainen ketjuun liittyvä artikkeli:

Save our game

Onkohan kukaan lukenut tuon kirjan? Onkohan saatavissa Suomesta?

 

[siffa]

Kalervo Kummola myönsi virheen

Ensiksi kiitokset Tosifanille ja Street Clintonille, kun linkititte minun vanhoja kirjoituksiani tänne. Asiaa ovat jokainen lause.

Jääkiekkoliitto perusti vuonna 1995 Nuori Suomen kanssa yhteistyössä Laatuprojektin Nuori Suomen. Nuori Suomi myönsi 23.9.2006 pidetyssä Sinettiseuraseminaarissa Pro Nuori Suomi-tunnustuksen Jääkiekkoliiton Kalervo Kummolalle ja Eero Lehdelle. Seminaarissa Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japisson antoi tunnuksen Jääkiekkoliitolle:"Jääkliekkoliiton luottamushenkilöt puheenjohtaja Kalervo Kummolan johdolla ovat antaneet sinettiseuratyöhön resursseja ja uskoneet toiminnan vaikuttavuuteen. Käytännön työtä on kaikki nämä vuodet 1990-luvulta alkaen edistänyt Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti. Jääkiekon sinettiseuratoiminta on koko ajan ollut esimerkkinä myös muiden lajien sinettitoiminnalle".

Studio 55:ssä 28.10.2010 oli vieraana Kalervo Kummola. Ohjelmassa Kummola puhui myös jääkiekon juniorituotannosta:"Meillä oli muutama hiljaisempi vuosi pelaajatuotannossa. Kaikki pelaa- ja sosiaalikiekkoon mentiin liikaa, mutta nyt kaivetaan huiput esille Jukka Rautakorven johdolla. Meillä oli huonoja, tasapäistäviä vuosia välissä. Meillä on nyt hyviä junioreita, mutta olin 3 vuotta sitten (2007) tosi huolissani huippujuniorituotannosta".

Sportti.comin juttu 7.1.2014 on otsikoitu "Kalervo Kummola myönsi virheensä:Huonoa junnutyötä tuli tehtyä". Kummola kertoo:"Täytyy myöntää, että me tehtiin vähän huonoa juniorityötä takavuosina. Tuli sellainen notkahdus, kun ajatuksena oli että kaikki pelaa ja oli Nuori Suomi-mentaliteetti. Meni vähän löysäksi toi homma". Kummola jatkaa:"Nuorten MM-kulta ylitti odotukset. Suomen piti palata junnukiekossa kärjen tasolle vasta muutaman vuoden kuluttua. Ruvettiin korjaamaan sitä neljä vuotta sitten, mutta hedelmät rupeavat vasta nyt tulemaan. Taitovalmentajaprojekti tulee varmasti auttamaan. Kyllä mä uskon, että meillä tulee olemaan erittäin hyvä tulevaisuus jääkiekossa, kun vanha polvi väistyy".

Kaikki kunnia Kalervo Kummolalle, kun pystyi myöntämään virheensä, jonka monet jääkiekon asiantuntijat näkivät jo heti 1990-luvulla. Kummolan johdolla on Suomen jääkiekkoväen hyvä jatkaa niin kauan, kunnes hän siirtyy kansainvälisen jääkiekon johtotehtäviin.