P.Sihvonen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Jääkiekkoilun ja koulunkäynnin jumalat
Tässä on nyt jokin sekaannus. Luulen, että olen ilmaissut itseäni vaillinaisesti.
Varmaankin verrattuna muihin katson asiaa huippujääkiekkoilun näkökulmasta.
Olen tarkoittanut, että 14-vuotiaalla on paremmat kognitiiviset kyvyt tietoisesti panostaa sekä kouluun että jääkiekkoiluun, etenkin jääkiekkoiluun kuin nuoremmilla.
14-vuotias tuleva tai potentiaalinen ammattijääkiekkoilija on sellaisessa mielentilassa, ettei mikään mahti maailmassa estä häntä panostamasta kaikkeaan jääkiekkoiluun. Siihen väliin eivät tule toiset harrastukset, ei kaverit, ei tytöt.
Ja samalla on mahdollista hoitaa koulu ohessa. Samoin kuin jääkiekkoiluun myös koulunkäyntiin tarvitaan toki "ympäristöä", joka mahdollistaa sekä koulun että jääkiekkoilun sujumisen. Jos "ympäristö" (hereillä olevat vanhemmat ja hereillä olevat valmentajat) on kunnossa, koulun ja pelaamisen yhdistäminen on sitä helpompaa, mitä vanhemmaksi lapsi käy. Sitä tarkoitin.
Jääkiekkoilun ja koulunkäynnin jumalat siunatkoon lapsia siffoilla ja muilla pätevillä vanhemmilla, jotka luovat tarvittavan "ympäristön".
Ja mitä drop out -ilmiöön tulee, niin sehän on siunaus urheilulle. Jokainen jonkin lajin lopettava lapsi tai nuori on hyväksi sille lajille, jonka hän jättää. Jää tilaa enemmän niille, jotka enemmän satsaavat ja rakastavat lajia. Urheilussahan kilpaillaan myös siitä, kuka saa urheilla. Toki voidaan leikitellä ajatuksella, ettei viimeistään 15-vuotiaana alkaisi kato käydä vaikkapa jääkiekkoilussa. Perkele! Mihin laitettaisiin ne yhä lajia jatkavat 27-vuotiaat tai 37-vuotiaat jääkiekkoilijat, jotka eivät mahdu edes alempiin divareihin!? Siellä ne pelaisivat jääkiekkoa yhä jäähalleissa. Tosin se olisi pois junioreilta, kun jäähalleissa ei riittäisi jääaikaa enää harjoitella. On ymmärrettävä, että drop out on yksinomaan myönteinen asia urheilussa. Ei urheilussa ole sijaa "suojatyöpaikoille". Toistan: urheilu on kilpailua ja urheilua siitä, ketkä saavat urheilla ja kilpailla.
Tämän jälkeen vertasit kuusivuotiaan ja 14-vuotiaan koulunkäyntiä. Sinusta 14-vuotiaan on helpompi yhdistää koulu ja harrastus, mikä väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Murrosikäiseltä kasiluokkalaiselta vaaditaan koulussa ehkä eniten, kasiluokka on oppisisällöltään peruskoulun vaativimpia. Kun tähän lisätään fyysinen ja psyykkinen kasvutilanne, nuoren tilanne on selvästi vaativampi kuin ekaluokkalaisen. Ei ole sattumaa, että drop out -ilmiö on suurimmillaan n. 15-vuotiaana, harrastuksesta riippumatta.
Tässä on nyt jokin sekaannus. Luulen, että olen ilmaissut itseäni vaillinaisesti.
Varmaankin verrattuna muihin katson asiaa huippujääkiekkoilun näkökulmasta.
Olen tarkoittanut, että 14-vuotiaalla on paremmat kognitiiviset kyvyt tietoisesti panostaa sekä kouluun että jääkiekkoiluun, etenkin jääkiekkoiluun kuin nuoremmilla.
14-vuotias tuleva tai potentiaalinen ammattijääkiekkoilija on sellaisessa mielentilassa, ettei mikään mahti maailmassa estä häntä panostamasta kaikkeaan jääkiekkoiluun. Siihen väliin eivät tule toiset harrastukset, ei kaverit, ei tytöt.
Ja samalla on mahdollista hoitaa koulu ohessa. Samoin kuin jääkiekkoiluun myös koulunkäyntiin tarvitaan toki "ympäristöä", joka mahdollistaa sekä koulun että jääkiekkoilun sujumisen. Jos "ympäristö" (hereillä olevat vanhemmat ja hereillä olevat valmentajat) on kunnossa, koulun ja pelaamisen yhdistäminen on sitä helpompaa, mitä vanhemmaksi lapsi käy. Sitä tarkoitin.
Jääkiekkoilun ja koulunkäynnin jumalat siunatkoon lapsia siffoilla ja muilla pätevillä vanhemmilla, jotka luovat tarvittavan "ympäristön".
Ja mitä drop out -ilmiöön tulee, niin sehän on siunaus urheilulle. Jokainen jonkin lajin lopettava lapsi tai nuori on hyväksi sille lajille, jonka hän jättää. Jää tilaa enemmän niille, jotka enemmän satsaavat ja rakastavat lajia. Urheilussahan kilpaillaan myös siitä, kuka saa urheilla. Toki voidaan leikitellä ajatuksella, ettei viimeistään 15-vuotiaana alkaisi kato käydä vaikkapa jääkiekkoilussa. Perkele! Mihin laitettaisiin ne yhä lajia jatkavat 27-vuotiaat tai 37-vuotiaat jääkiekkoilijat, jotka eivät mahdu edes alempiin divareihin!? Siellä ne pelaisivat jääkiekkoa yhä jäähalleissa. Tosin se olisi pois junioreilta, kun jäähalleissa ei riittäisi jääaikaa enää harjoitella. On ymmärrettävä, että drop out on yksinomaan myönteinen asia urheilussa. Ei urheilussa ole sijaa "suojatyöpaikoille". Toistan: urheilu on kilpailua ja urheilua siitä, ketkä saavat urheilla ja kilpailla.
Viimeksi muokattu: