Nuori Suomi ry

[LaTe_Show]

Jääkiekossa harrastuskertojen intensiteetin muutos on 11-14 vuotiailla kilpaurheilijoilla 2001 - 2012 137 krt/v => 257 krt/v.

Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden kansallisen että kansainvälisen tason ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2.6 kertaa viikossa.

Minun on todella vaikea uskoa tuota "tilastoa".

 

[erku]

Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2-3 kertaa viikossa.

Minun on todella vaikea uskoa tuota "tilastoa".

Osaatko nyt varmasti oikein lukea tuota tilastoa? Minun tulkintani mukaan 2001 15-18-vuotiaat treenasivat 216 kertaa. Tuo on kaiketi enemmän kuin 2-3 kertaa viikossa.

 

[Carlos]

Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2-3 kertaa viikossa.

Kyseessä on varmasti keskimääräinen tilasto. Ikäkausihuiput treenasivat ihan taatusti 2-3 kertaa tuon määrän viikottain, osan ohjatusti - osan itsekseen.

Ja toisekseen, se miten nuo lasketaan on sitten jo kokonaan toinen juttu. Esim. meidän kiekkojuniorin normaaliin aurinkoiseen kesälomapäivään kuuluu yleensä;

- Tunnin verran uimista aamulla
- Tunnin verran uimista iltapäivällä/illalla
- Laukomisharjoittelua ainakin tunnin verran
- Rullaluistelua ainakin tunnin verran
- Portaita kulkiessa mökillä yleensä aina "spurttaa" ne läpi, ja sanotaanko että portaita on paljon sekä sisällä että ulkona.

Siihen päälle sitten metsässä samoilua, tikanheittoa, halonhakkuuta, piilosta, pyöräilyä, ympäriinsä juoksentelua, whatever.

Mikä on päivittäinen harjoitusmäärä? Ja joku toinen voisi todeta että eihän se ole tehnyt sen enempää kuin mitä kuka tahansa normaali samanikäinen hulivili-poika tekee kesäpäivänä.

 

[LaTe_Show]

Osaatko nyt varmasti oikein lukea tuota tilastoa? Minun tulkintani mukaan 2001 15-18-vuotiaat treenasivat 216 kertaa. Tuo on kaiketi enemmän kuin 2-3 kertaa viikossa.

Vastaukseni oli tähän viestiin:

Jääkiekossa harrastuskertojen intensiteetin muutos on 11-14 vuotiailla kilpaurheilijoilla 2001 - 2012 137 krt/v => 257 krt/v.

Ja tosiaan korjataan sen verran, että puhutaan 11-14-vuotiasta. Pahoitteluni.

 

[LaTe_Show]

Kyseessä on varmasti keskimääräinen tilasto.

Tokitoki, mutta vertailukohtana on vuoden 2012 arvo joka on lähes kaksinkertainen, jossa oletetaan että luvun on laskettu samalla kaavalla.

 

[erku]

Vastaukseni oli tähän viestiin:

Niin, siffa kirjoittaa 11-14-vuotiaista, sinä 15-18-vuotiaista. Mitähän järkeä tuossa on?

 

[LaTe_Show]

Niin, siffa kirjoittaa 11-14-vuotiaista, sinä 15-18-vuotiaista. Mitähän järkeä tuossa on?

Nostan kädet ja tunnustan virheeni.

Silti tuo vuoden 2001 lukema on mielestäni aivan liian pieni. Samaan aikaan en myöskään usko 11-vuotiaan E-juniorin harjoittelevan tänäpäivänä läpi kauden (todella yläkanttiin 48 viikkoa) yli viittä kertaa viikossa ohjatusti.

 

[P.Sihvonen]

Voimme pitää työlukuina lukuja 137 ja 257 krt/vuosi

On ihan pakko epäillä joidenkin nimimerkkien sisälukutaitoa, arkiajattelun kykyä ja motiiveja.

Tuskin opetus- ja kulttuuriministeriö on ihan väärin laskenut tilastojaan. Ei siinä, perkele, auta, että päästää suustaan, ettei uskon tuohon tilastoon.

Tilaston lopputuloshan on juuri se, mitä me olemme ounastelleet, mutta totuus on vieläkin rajumpi, mitä esimerkiksi minä luulin.

Vaikka tilastossa jokin pieni heitto olisikin tai tulkintaerimielisyys, niin työlukuina voimme pitää jatkossa lukuja 137 krt/vuodessa (2001) ja 257 krt/vuodessa (2012).

Tässä keskusteluissa esiintyy mitä lie valevalmentajia ja ei-urheiluihmisiä. Yllättäen juuri se sakki epäilee opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimustulosta.

Minä en ole valevalmentaja. Valmennan D2-ikäluokassa eli 12-vuotiaita. Meillä ylittyi aika reippaasti tuo lukema 257. Samoin Hämeen ja Keskimaan alueiden päävastustajillamme.

Se, että jääkiekkoilussamme 2001 puuhasteltiin suurin piirtein niitä määriä, joita Nuori Suomi -päällikkö Jääkiekkoliitossa suositteli, on tietysti eräänlainen kamala tragedia. Se oli epäurheilua. Urheilu oli viety urheilusta ja kilpailu kilpailusta. No, kyllähän minä sen tiesin, että Eero Lehteä keskimäärin uskottiin seuroissa ja joukkueissa. Joissakin harvoissa seuroissa kierrettiin ENIMMÄISMÄÄRÄSUOSITUKSIA (sic!). Olin salaa toivonut, että niitä suosituksia olisi kierretty enemmänkin, mutta tuo opetus- ja kulttuuriministeriön laskema lukema 137 krt/vuosi suorastaan järkyttää näin jälkikäteenkin. Nyt ymmärrän paremmin Juha Jyrkkiötä, joka sattumoisin juuri vuonna 2001 ammattivalmentajatutkinnollamme käyttäytyi lähes aggressiivisesti Lehteä kohtaan. Suomalainen juniorijääkiekkoilu ui tuolloin erittäin syvissä mustissa vesissä.

Siitä voimme olla kaikki onnellisia, että nyt kurssi on kääntynyt. Kujanjuoksu on ohi.

 

[karotenoidi]

Minä en ole valevalmentaja. Valmennan D2-ikäluokassa eli 12-vuotiaita. Meillä ylittyi aika reippaasti tuo lukema 257. Samoin Hämeen ja Keskimaan alueiden päävastustajillamme.

Tämä herätti kiinnostukseni. Halusin nähdä, miltä näyttää nykypäivänä 12-vuotiaiden joukkueen ohjelma, joten suuntasin joukkueenne kotisivuille, jonka alalaidasta löysin tapahtumakalenterin. Päädyinkö väärän joukkueen sivuille, eikö kalenteriin ole jostain syystä merkitty kaikkea vai mistä on kyse? Tuollaisenaan ohjelma näyttää suunnilleen samalta kuin AA-tason joukkueella oli kymmenen vuotta sitten.

Jos tuo reilun kahden tunnin mittainen "höntsät+jää" -yhdistelmä lasketaan nykyään kahdeksi harjoitukseksi, en ihmettele yhtään harjoitusmäärien kaksinkertaistumista. Se ainakin on selvää, ettei jääharjoituksien määrä lasta kohden ole kaksinkertaistunut aikavälillä. Tai sitten on kasvanut räjähdysmäisesti myös jäällä olevien junnujen määrä.

E: Jaahas, tuo lieneekin tosiaan AA-jengin blogi. Noh, ei ole niiden harjoitusmäärät kasvaneet kymmenessä vuodessa mihinkään tuon perusteella, vaan Nuori Suomi -meininki elää.

 

[P.Sihvonen]

Hyvä että olit tarkkana

E: Jaahas, tuo lieneekin tosiaan AA-jengin blogi. Noh, ei ole niiden harjoitusmäärät kasvaneet kymmenessä vuodessa mihinkään tuon perusteella, vaan Nuori Suomi -meininki elää.

Hyvä että olit tarkkana. Minun joukkueeni harjoitus- ja pelimäärät ovat aivan eri luokassa.

Joo, ja lyhyt matikkani sanoo, että jos ja kun AA-joukkueet ovat jatkaneet niillä määrillä, jotka ovat ihan luontevia AA-tasolle, on AAA-joukkueiden pitänyt pompsauttaa sitäkin enemmän määriään ylös, että keskiarvot ovat tulleet surkeasta vuoden 2001 lukemasta 137 krt/vuosi vuoden 2012 257 krt/vuosi tasolle.

Me lätkäjätkät voimme olla tosi onnellisia tapahtuneesta suunnanmuutoksesta.

 

[Z-hän elää]

Yksi puuhasteluesimerkki

Urheilusanomista löytyy ote Vantaan IceHeartsia käsittelevästä kirjasta. Siitä voi halutessaan lukaista, minkä tason ja kapasiteetin "arkiajattelulla ja motiiveilla" jäähallilla pyörivät isukit, toppatakkimiehet ja muut wannabevalmentajat noin keskimäärin ovat liikkeellä.

Tarvittiin Vantaan kaupunki - joka siis on rakentanut julkisilla varoilla hallit ja muutenkin subventoinut myös näitä "sopimattomat" alle 12-vuotiaat toiminnasta pois ajamaan hinkuvia superkasvattajien touhuja jääkiekon parissa - tajuamaan, että Ville ja Ilkka Turkka tekevät jotain, jonka takia kannattaa antaa jääaikaa kahtena ensimmäisenä vuonna kaikki pelinsä hävinneelle joukkueelle.

Siinä vaiheessa, kun ei edes pysytä pystyssä ja kaikki pitää opettaa alusta asti, etsimättä tekosyitä ja menemättä minkään tahon saati suositusten taakse piiloon, toiminta on todella "kristallin kirkkasti verisen väärää Nuori Suomi tason puuhastelua". Aika moni joukkue on aikoinaan perustettu tällä lailla, jotta jääkiekosta on tullut myös julkkishakuisten tyrkkyjen ja muiden perskärpästen diggaama valtalaji.
Useimmat tosin pitävät vaikeasti käytöshäiriöisten lasten kanssa toimimista, käytännön työtä practise what you preach (literally:) -pohjalta ja periaatteiden takana seisomista äärimmäisen hankalista lähtökohdista huolimatta jonain ihan muuna kuin puuhasteluna. Mutta mikäli tällainen malli on jäänyt jo kotikasvatuksessa vieraaksi, vaikeahan sitä on aikuisenakaan hahmottaa.

Mitä jääkiekon kallistumiseen tulee, siitä(kin) täällä on puhuttu ja annettu konkreettisia esimerkkejä jo vuositolkulla. Yksinkertainen ratkaisu olisi erottaa nämä vaippa-akatemian ajajat ihan omilleen, ilman minkäänlaisia rasitteita saati tukea liiton, seurojen, valtiovallan tai muiden ikävästi reaalimaailmassa elävien taholta. Heidän osaamiseensa uskovat saisivat niin ikään vapaasti viedä 2-vuotiaansa valmennukseen, jossa varmasti nähdään palopostin kokoisesta, milloin tämä kannattaa heittää ulos. Kysyntä olisi epäilemättä suunnatonta... Eiku.

 

[P.Sihvonen]

2001 oli Ice Heartsia homma läpi linjan

Urheilusanomista löytyy ote Vantaan IceHeartsia käsittelevästä kirjasta. Siitä voi halutessaan lukaista, minkä tason ja kapasiteetin "arkiajattelulla ja motiiveilla" jäähallilla pyörivät isukit, toppatakkimiehet ja muut wannabevalmentajat noin keskimäärin ovat liikkeellä.

Voi tuo IceHeartshan on mitä kannatettavinta toimintaa. Se eläköön omaa elämäänsä. Josko siinä 12 vuoden paikkeilla saisivat kasaan sellaiset 137 harjoitus- ja pelikertaa vuodessa. Eli parit, maksimissaan kolmet treenit ja yksi peli viikkoon.

Kamaluushan tuli 2001 siitä, että keskimäärin suomalaisessa jääkiekkoilussa pelattiin ja treenattiin Nuori Suomi -hengessä 137 kertaa junnuissa. Eli "Kaikki pelaa" oli yhtä IceHeartsia läpi linjan! Se oli kamalaa.

Nyt ollaan keskimääräisessä lukemassa 257 krt/vuosi. Ja se on AAA-pelaajille ihanaa se!

 

[karotenoidi]

Hyvä että olit tarkkana. Minun joukkueeni harjoitus- ja pelimäärät ovat aivan eri luokassa.

Näin päättelin sen jälkeen, kun ymmärsin googletuserheeni. Pahoittelen. Olisin kyllä yhä kiinnostunut, miten vaikka 300 harjoituskertaa saadaan sopimaan kalenteriin. Täytyy tutkia joskus, josko löytäisin jonkun nykypäivän AAA-joukkueen harjoituskalenterin netistä.

Joo, ja lyhyt matikkani sanoo, että jos ja kun AA-joukkueet ovat jatkaneet niillä määrillä, jotka ovat ihan luontevia AA-tasolle, on AAA-joukkueiden pitänyt pompsauttaa sitäkin enemmän määriään ylös, että keskiarvot ovat tulleet surkeasta vuoden 2001 lukemasta 137 krt/vuosi vuoden 2012 257 krt/vuosi tasolle.

Me lätkäjätkät voimme olla tosi onnellisia tapahtuneesta suunnanmuutoksesta.

Pitkä matikkani sanoo, että jos AAA-joukkueita olisi yhtä paljon kuin 137 kertaa treenaavia AA-joukkueita, täytyisi sellaisen treenata keskimäärin 377 kertaa vuodessa. Oikeastihan AA-joukkueita on enemmän, jolloin AAA-joukkueiden harjoituskertojen määrä täytyisi olla paljon yli neljänsadan. Tuohon kun lisää vielä omatoimisen harjoittelun ulkojäillä, olisihan siinä seiskaluokkalaiselle jääkiekkoa kerrakseen.

Lisäksi viittasin aiemmassa viestissäni jäävuoroihin. Nimittäin ainakin Tampereen alueella jäävuorojen käyttöaste oli talvisin erittäin korkea jo tuolloin kymmenen vuotta sitten eikä tänne tietääkseni ole juuri uusia halleja sittemmin pystytetty. Siispä näyttäisi matemaattiselta mahdottomuudelta, että jääharjoitusmääriä olisi merkittävissä määrin kasvatettu saati tuplattu, ellei jäällä luistelevien poikien määrää ole kasvatettu. Se keino on puolestaan ongelmallinen, kun jäällä on kuitenkin treenien aikaan yleensä kaksi maalia, joiden ympärille toiminta keskittyy. Toistojen määrä tippunee lähes lineaarisesti poikien pääluvun kasvaessa.

Siitä ollaan kuitenkin samaa mieltä, että nuo HPK:n AA-junnujen harjoitusmäärät ovat varsin sopivat. Kuten myös siitä, että 257 kertaa olisi huomattavan paljon lähempänä oikeaa lukua huipulle tähtäävälle pojalle. Mutta 257 joukkueharjoitusta vuodessa keskimääräisellä 12-vuotiaalla kiekkojunnulla ei kuulosta oikealta, ja siitä tässä vänkään.

 

[P.Sihvonen]

Siitä ollaan kuitenkin samaa mieltä, että nuo HPK:n AA-junnujen harjoitusmäärät ovat varsin sopivat. Kuten myös siitä, että 257 kertaa olisi huomattavan paljon lähempänä oikeaa lukua huipulle tähtäävälle pojalle. Mutta 257 joukkueharjoitusta vuodessa keskimääräisellä 12-vuotiaalla kiekkojunnulla ei kuulosta oikealta, ja siitä tässä vänkään.

Millä asialla sinä täällä olet, kun pohdit ja kyselet ja olet menossa mukana? Et ainakaan valmentaja taida olla? Etkä juniorin isä tai sukulainen? Sivullinen? Lätkäfani? Mietin, kun pitkällä matikallasi huidot, etkä ollenkaan ota huomioon pelejä. Jos olisit valmentaja, et unohtaisi, että määrättyihin lukuihin kuuluvat myös pelit.

Ja sitten on oma juttunsa, kun lähdetään paloittelemaan tuota ihan hyvää keskimääräistä lukemaa 257. Paljonko siihen sisältyy pelejä, paljonko jäätreenejä, paljonko kilpailukauden fysiikkatreenejä ja alku- ja loppuverryttelyjä - vai lasketaanko vain niin kutsuttuja "kotoa lähtöjä", mikä tarkoittaisi, että joukkuetoimintaa on ollut vain 257 päivänä ja jääkiekosta on oltu lomalla peräti 108 päivää? Vai tuleeko till vielä kesätreenit? Vai miten lasketaan? Mahtavatko AAA-pelaajat saada vaikkapa 12-vuotiaissa kasaan helposti lukeman, joka on yli 300...? Varmaankin, koska ei kai kahta kuukautta huilata, kai...? Ja niin edelleen.

Kaikella tuolla sekamelskalla ja noilla kysymyksillä tarkoitan tuossa edellä sitä, että tässä keskusteluketjussa soppaa hämmentävät kummallisen asiantuntemuksen varjolla monet, joilla ei ole hölkäsen pöläystäkään hajua siitä, missä mennään. No, onhan se hienoa, että (juniori)jääkiekkoilu puhuttaa keskustelupalstalla. Mutta sitä en ymmärrä, kun niin monet jauhavat lähes valevalmentajan itsevarmuudella, kun eivät ansaitse edes valevalmentajan epiteettiä.

Mutta se on kai nyt kaikille tullut selväksi, että suomalaisessa jääkiekkoilussa puuhasteltiin kamalalla tavalla 2001, kun joukkueiden treeni- ja pelikerroiksi saatiin Nuori Suomi -hengessä, Nuori Suomi -päällikkö Eero Lehden paimentamana ainoastaan keskimäärin surkeat 137 krt/vuosi? Tuossa keskiarvossa olivat siis mukana myös ne pojat, jotka yrittivät jääkiekkoilua harrastaa ihan tosissaan. Aikuiset estivät sen. Se oli verinen vääryys. Ja seuraus oli laatupelaajatuotannon romahtaminen, kun asiaa tarkastellaan vaikkapa sillä mittarilla, miten moni suomalainen jääkiekkoilija 1985-1994-syntyneistä on pelannut NHL:ää merkittävässä roolissa.

 

[LaTe_Show]

Ja sitten on oma juttunsa, kun lähdetään paloittelemaan tuota ihan hyvää keskimääräistä lukemaa 257. Paljonko siihen sisältyy pelejä, paljonko jäätreenejä, paljonko kilpailukauden fysiikkatreenejä ja alku- ja loppuverryttelyjä - vai lasketaanko vain niin kutsuttuja "kotoa lähtöjä", mikä tarkoittaisi, että joukkuetoimintaa on ollut vain 257 päivänä ja jääkiekosta on oltu lomalla peräti 108 päivää? Vai tuleeko till vielä kesätreenit? Vai miten lasketaan?

Nimimerkki siffa kertoi näin:

Tutkimuksesta selviävät täällä esitetyt kysymykset. Harrastuskerta on liikuntaseurassa tapahtunut liikuntasuorite.

Eli tuon mukaan puhutaan 257 ohjatusta/ joukkueharjoituskerrasta. Eli valmentajan johdolla toteutettu harjoitustapahtuma.

Tuo (kesimääräinen!!) luku ei voi pitää paikkaansa 11-vuotiaan E-juniorin osalta: kausi yläkanttiin kestää 48 viikkoa, 257 harjoituskertaa tekee 5.3 harjoitustapahtumaa läpi tuon 11 kuukautta/48 viikkoa pyhät ja kaikki huomioimatta.

Samoin tuo 137 harjoitustapahtumaa vuodessa vuonna 2001 kilpajoukkueessa kansallisella tasolla ei voi pitää paikkaansa. Tällöin puhuisimme vain 2.3 harjoituskerrasta viikossa.

Jännää kuitenkin, että pidät tuota 257 lukemaa The Totuutena mutta samaan aikaan et tiedä mitä se pitää sisällään... onhan se tietenkin lukemana ihan vekkuli.

Samoin sekin on vekkulia ettet Sihvonen voinut suoraan kertoa oman joukkueseesi harjoitusmäärät, mitä ne pitää sisällään ja miten ne keskimäärin 5.3 harjoitustapahtumaa per viikko on aikataulutettu. Ja olisi myös mielenkiintoista kuulla kuinka paljon aikaa sinulla menee tuon 257 harjoitustapahtuman suunnitteluun.

Kuten karatenoidi sanoi: Kuten myös siitä, että 257 kertaa olisi huomattavan paljon lähempänä oikeaa lukua huipulle tähtäävälle pojalle. Mutta 257 joukkueharjoitusta vuodessa keskimääräisellä 12-vuotiaalla kiekkojunnulla ei kuulosta oikealta, ja siitä tässä vänkään.

Korostan ja alleviivaan epäselvyyksien välttämiseksi: tuo "257 harjoitustapahtumaa" tarvitaan (on tarvittu ennen Nuori Suomea, Nuori Suomen aikana ja sen jälkeen) jotta halutaan huipulle, mutta missään nimissä ne ei ole ohjattuja/valmentajan johdolla toteutettuja treenejä.

 

[TosiFani]

....Mutta se on kai nyt kaikille tullut selväksi, että suomalaisessa jääkiekkoilussa puuhasteltiin kamalalla tavalla 2001, kun joukkueiden treeni- ja pelikerroiksi saatiin Nuori Suomi -hengessä, Nuori Suomi -päällikkö Eero Lehden paimentamana ainoastaan keskimäärin surkeat 137 krt/vuosi? Tuossa keskiarvossa olivat siis mukana myös ne pojat, jotka yrittivät jääkiekkoilua harrastaa ihan tosissaan. Aikuiset estivät sen. Se oli verinen vääryys. Ja seuraus oli laatupelaajatuotannon romahtaminen, kun asiaa tarkastellaan vaikkapa sillä mittarilla, miten moni suomalainen jääkiekkoilija 1985-1994-syntyneistä on pelannut NHL:ää merkittävässä roolissa.

Nyt taas sotket asioita, ei Nuori Suomi estä harjoittelua, Jääkiekkoliitto teki sen itse.

 

[LaTe_Show]

K-Laserilla näin:

http://www.k-laser.fi/attachments/article/17/K-Laser-aapinen-31.1.2013.pdf

D1: aloitus toukokuu, OT-jakso 5-6 viikkoa, tapahtumia 3-5 kertaa viikossa
E1: aloitus toukokuu, OT-jakso 5-6 viikkoa, tapahtumia 2-5 kertaa viikossa

Tässä esimerkiksi Jukureiden vastaava:

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCsQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.juniori-jukurit.fi%2Fmateriaalipankki%2F%3Fdownload%3D1658&ei=B9lGU-jIFqH_ygO1-oKgCA&usg=AFQjCNFzc1StG6RTJWtCisziFhmfSML9xg&cad=rja

Tässä Granin:

http://www.grifk.fi/jaakiekko/joukkueet/grifk_00/ohjeet1/ohjeet_vanhemmille/liite1_00_uts_2010.pdf


Moi!Kyselisin treeniohjelmaa,kun joukkueella on harkat 3krt viikossa+peli.Joukkueen harkat suhtkoht kevyet.Pelaan D-95 AAA sarjatasolla,mutta viimekaudella pelasin D-94 AAA.Ensi kaudella ajattelin nousta takaisin C-94 AAA

Treeniohjelma d-juniorille jääkiekkoon

 

[karotenoidi]

Millä asialla sinä täällä olet, kun pohdit ja kyselet ja olet menossa mukana? Et ainakaan valmentaja taida olla? Etkä juniorin isä tai sukulainen? Sivullinen? Lätkäfani? Mietin, kun pitkällä matikallasi huidot, etkä ollenkaan ota huomioon pelejä. Jos olisit valmentaja, et unohtaisi, että määrättyihin lukuihin kuuluvat myös pelit.

Varmaan jotain olen itsestäni paljastanut aiemmin, tongi viestihistoriaa jos niin kiinnostaa. Tässä yhteydessä kerron itsestäni sen verran, että omistan Jatkoajan keskustelupalstalle tunnukset. Tykkään kiekosta ja olen sitä joskus pelannut itsekin, kun ulkojääpelit lasketaan niin menneenäkin talvena. Sun tekstejäsi olen lukenut melko älyttömän määrän pääasiassa Urheilulehdestä ja täältä. Enempää sinun ei varsinaisesti minusta tarvitse tietää. Mikäli tämä on este ajatusten vaihdolle, ole hyvä ja jatka yksinpuheluasi.

Ja sitten on oma juttunsa, kun lähdetään paloittelemaan tuota ihan hyvää keskimääräistä lukemaa 257. Paljonko siihen sisältyy pelejä, paljonko jäätreenejä, paljonko kilpailukauden fysiikkatreenejä ja alku- ja loppuverryttelyjä - vai lasketaanko vain niin kutsuttuja "kotoa lähtöjä", mikä tarkoittaisi, että joukkuetoimintaa on ollut vain 257 päivänä ja jääkiekosta on oltu lomalla peräti 108 päivää? Vai tuleeko till vielä kesätreenit? Vai miten lasketaan? Mahtavatko AAA-pelaajat saada vaikkapa 12-vuotiaissa kasaan helposti lukeman, joka on yli 300...? Varmaankin, koska ei kai kahta kuukautta huilata, kai...? Ja niin edelleen.

Kyselyyn vastanneista osa on saattanut laskea ja osa ei. Mahdotonta mun on tietää, kun en ole nykyään tuon ikäisten kiekkojunnujen kanssa tekemisissä lainkaan, kuten on voinut lukea rivien välistä aiemmista viesteistä. Jonkinlaista keskustelua edistävää haarukointia voin tehdä esimerkiksi matematiikan keinoin, mutta pääasiassa tällaiseen keskusteluun osaa ottaessani varon ottamasta vahvaa kantaa mihinkään. Tyydyn lähinnä viskomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat keskustelun ytimeen mutta jotka ovat minulle ja ehkä muille epäselviä, ja jotka ehkä saattaisivat herättää ajatuksia vastaajissakin.

Kaikella tuolla sekamelskalla ja noilla kysymyksillä tarkoitan tuossa edellä sitä, että tässä keskusteluketjussa soppaa hämmentävät kummallisen asiantuntemuksen varjolla monet, joilla ei ole hölkäsen pöläystäkään hajua siitä, missä mennään. No, onhan se hienoa, että (juniori)jääkiekkoilu puhuttaa keskustelupalstalla. Mutta sitä en ymmärrä, kun niin monet jauhavat lähes valevalmentajan itsevarmuudella, kun eivät ansaitse edes valevalmentajan epiteettiä.

En kaipaa muita epiteettejä kuin jatkoaikalainen sinulta, ja tuskin kukaan muukaan täällä kaipaa. Juniorijääkiekkoilu puhuttaa, ja yritän samaa, mitä moni muu on yrittänyt aiemmin: oppia kysymällä sinulta asioista, jotka askarruttavat. Okei, teen sen "puskasta", kun taas sinä toimit omalla nimelläsi, mutta asetelman ei voi katsoa johtuvan minun valinnoistani vaan sinun.

Yksi kysymys on, että mitä on määritelty harjoituskerraksi kumpaisellakin aikakaudella. Jos määritelmissä on eroa, harjoitusmäärien kasvu on voinut olla maltillisempaa tai radikaalimpaa kuin väität. Se voidaan sanoa varmaksi, että harjoitusmäärät ovat kasvaneet merkittävästi, mistä tullaan homman pihviin: millaista harjoittelua on lisätty ohjelmaan? Ollaanko jäällä enemmän vai treenataanko jään ulkopuolella ketteryyttä ja pallopelisilmää? Voimaharjoitteluhan tuon ikäisellä on ymmärtääkseni vielä melko maltillista, mutta sekin on varmaan mennyt eteenpäin.

Mutta se on kai nyt kaikille tullut selväksi, että suomalaisessa jääkiekkoilussa puuhasteltiin kamalalla tavalla 2001, kun joukkueiden treeni- ja pelikerroiksi saatiin Nuori Suomi -hengessä, Nuori Suomi -päällikkö Eero Lehden paimentamana ainoastaan keskimäärin surkeat 137 krt/vuosi? Tuossa keskiarvossa olivat siis mukana myös ne pojat, jotka yrittivät jääkiekkoilua harrastaa ihan tosissaan. Aikuiset estivät sen. Se oli verinen vääryys. Ja seuraus oli laatupelaajatuotannon romahtaminen, kun asiaa tarkastellaan vaikkapa sillä mittarilla, miten moni suomalainen jääkiekkoilija 1985-1994-syntyneistä on pelannut NHL:ää merkittävässä roolissa.

Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun. Voitaisiinko siirtyä seuraavaan lukuun, vai pitääkö sitä ennen saada kaikki uskomaan, että syy oli yksin Nuori Suomi -järjestelmän? Jos se on tavoite, sinulla on vielä tekemistä.

 

[LaTe_Show]

Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.

Sinänsä hassua tuo Nuori Suomen syyttäminen, kun tänä päivänäkin noudatetaan Nuori Suomi arvoja: niin HPK Juniorit kuin Petteri Sihvonen heidän edustajanaan.

HPK 00 AAA että AA-joukkueiden pelisäännöissä sanotaan mm näin:

Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomio pelaajien viihtyvyyteen ja joukkueen hyvään henkeen sekä pyritään tarjoamaan mielekästä ja eri tasoista harjoittelua sekä liikunnan iloa. Vastuu tästä on kaikilla joukkueen aikuisilla – niin vetäjillä kuin vanhemmillakin.

Emme aseta pelaajille ainoastaan kilpailullisia tavoitteita, vaan otamme heidän kehitysvaiheensa ja taitotasonsa yksilöllisesti huomioon.

Valmentaja jakaa peliaikaa mahdollisimman tasapuolisesti pelitilanteet huomioiden.

Vanhempien pelisäännöt 2013-2014.pdf - Google Drive

Mielestäni nuo ovat sineettiseura HPK Junioreilta hienoja arvoja mitä tavoittelevat ja siviili-Sihvonen on tukemassa tuota arvomaailmaa omalta osaltaan.

 

[karotenoidi]

Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.

Sinänsä hassua tuo Nuori Suomen syyttäminen, kun tänä päivänäkin noudatetaan Nuori Suomi arvoja: ...

Saatoitkin huomata, että lainaamassasi virkkeessä oli jotain mätää: siitä oli leikkautunut yksi merkittävä sana pois varmaan siinä kohdin, kun sen siirsin muualta tuonne viestin loppuun. Perkeleen petollista tuo leikkailu, mutta en sitä pysty välttämään: minun kirjoitustaidoillani ei yleensä tulee kertakirjoittamalla hyvää pitkää tekstiä, ellen jäsentele asioita huolella ennen kirjoittamisen aloittamista, mitä en yleensä jaksa tehdä. Pitäisi varmaan, pahoittelen joka tapauksessa. Tässä tuo virke alkuperäisessä muodossaan.

Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen tulkinnassa olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.

Nuori Suomi -järjestelmää ei ole lakkautettu, mutta sitä tulkitaan järkevämmin nykyään.

 

[LaTe_Show]

Saatoitkin huomata, että lainaamassasi virkkeessä oli jotain mätää...

Juu nou hätä, ymmärsin mitä ajoit takaa. :)

Aiemmin Sihvonen on vaan antanut ymmärtää ettei hän nouda sineettiseuran Nuori Suomi-arvoja, mutta siviili-Sihvonen aivan varmasti noudattaa niitä, koska on mukana sineettiseuran toiminnassa ja edustaa heidän arvomaailmaa.

 

[P.Sihvonen]

Yli 257 krt/vuosi

Kaikille unisille stalkkereille haluan tehdä selväksi, että valmentamani 01-ikäisten joukkueen nettisivut ovat sillä tavalla suljetut, että sinne pääsevät vain oman yhteisömme jäsenet. Jos joku on esittelevinään täällä nettisivujamme, sellainen nimimerkki vetää vesiperän.

Enempää en paljasta, mutta kun valmentamani joukkue kuuluu tuohon 11-14-vuotiaiden ikähaarukkaan, josta opetus- ja kulttuuriministeriö ilmaisi jääkiekkoilun treeni- ja pelimääriksi 2001 lukeman 137 krt/vuosi ja 2012 257 krt/vuosi, niin meillä lukema on huomattavasti yli tuon 257.

 

[LaTe_Show]

... niin meillä lukema on huomattavasti yli tuon 257.

Kuinka paljon yli tuon 257 = reilut 5 kertaa viikossa 48 viikon ajalta?
Miten nämä treenit jakaantuvat esim fysiikka-, psyykkisen- ja lajitreenien osalta?
Minkälainen on teidän kausi: milloin alkaa milloin loppuu?
Onko OT-jaksoa? Jos on niin lasketaanko ne harjoitustapahtumaksi?
Kuinka paljon pojilla on oma-aloitteista/vapaa-ajan urheilua?
Minkälainen osallistumisprosentti teillä on?
Kuinka paljon sinulla menee harjoitusten suunnitteluun kaudessa aikaa?

 

[Colisee Pepsi]

...Siksipä noihin lukuihin kannattaa suhtautua varauksella. Tai niin minä teen.
Tai oikeastaan suhtaudun niihin jopa huvittuneesti. Hah.

Nopeasti ko. tutkimusta selailtuani olen samaa mieltä. Joko a) kysymysasettelu on ollut ympäripyöreää tai b) kysymyksiin vastanneet eivät ole täysin ymmärtäneet kysyjän tarkoitusta - sen verran epätodellisilta jotkut luvut vaikuttaa.
Toisaalta, koska itse en ole ko. v. 2012 tutkimuslomaketta nähnyt niin en näinollen itse tutkimusta ala sokkona tuomitsemaan.

On ihan pakko epäillä joidenkin nimimerkkien sisälukutaitoa, arkiajattelun kykyä ja motiiveja.

Tuskin opetus- ja kulttuuriministeriö on ihan väärin laskenut tilastojaan. Ei siinä, perkele, auta, että päästää suustaan, ettei uskon tuohon tilastoon.

Oletko itse tutustunut näihin tilastoihin? Jos olet, niin on tosiaankin pakko epäillä sisälukutaitoasi ja arkiajattelun kykyä - nimimerkkisi motiivia taas en epäile yhtään...

Ja jos sinun mielestäsi kaikki tutkimuksessa esitetyt tilastot ovat luotettavia ja todentuntuisia niin herää epäilys seuraatko siellä hallilla ollenkaan mitä ympärillä tapahtuu vai kuljetko vain laput silmillä omien mussukoittesi VOLxx tapahtumasta toiseen "300 krt" vuodessa?

V.2001 luvut perustuvat tutkijan omaan väitöskirja-aineistoon kun taas v. 2012 luvut on kerätty nettikyselyn kautta - voisiko tällä kyselytavalla olla jonkinlaista osuutta joihinkin tilastoihin?

... Nuori Suomi -kulta-aikana 1995-2007 ongelma oli siinä, että harjoittelun ja pelaamisen suositusten ENIMMÄISMÄÄRÄT (sic!) koskivat KAIKKIA lajin harrastajia...

Koska sinä niin tykkäät hokea tätä samaa virttä niin sorrunpa siihen sinun mieleksesi myös itsekin: Linkki SJL:n suosituksiin ajankäytöstä , eli suositukset ovat kutakuinkin entiset edelleen...

 

[siffa]

Tähän viestiketjuun sopivat tutkimuksen tiedot muutoksista kilpaurheilijoiden harrastekerroista liikuntaseuroissa vuonna 2001 ja 2012. Jääkiekon ja jalkapallon keskimääräinen harrastemäärien nousu on samansuuntaista. Ikäluokkien 6-10 kilpaurheilijoiden harrastekertämäärät nousivat 2001=>2012 jääkiekossa 95=>144 (+52%) ja jalkapallossa 90=>145 (+61%); ikäluokissa 11-14 jääkiekossa 137=>257 (+88%) ja jalkapallossa 125=>220 (+76%); ikäluokissa 15-18 jääkiekossa 216=>256 (+19%) ja jalkapallossa 196=>224 (+14%). Voidaan todeta, että tutkimuksen mukaan harrastekerrat kilpaurheilijoilla niin jääkiekossa kuin jalkapallossakin nousivat eniten ikäluokissa 11-14. Ne nousivat keskimäärin lähes samalle tasolle 15-18 vuotiaiden kanssa. Huomioitava on myös ikäluokissa 6-10 tapahtunut merkittävä harrastekertojen lisäyksen muutos (+52% ja +61%).

Tutkimus vahvistaa sen tiedon, minkä eagle jalkapallon osalta ja P.Sihvonen jääkiekon osalta täällä aiemmin kertoivat, että ns. tuplaharrastajia ei kilpaurheilupuolella 12-vuoden ikäisissä enää ole. Aika ei yksinkertaisesti enää siihen riitä, kun kilpaurheilun harrastekertamäärät liikuntaseuroissa ovat nousseet lähelle maksimia.

Tutkimusmenetelmän ja tulosten oikeellisuudesta vastaavat tutkimuksen tilaajat ja tekijät. Meille JA:n nimimerkeille tutkimus antaa arvokasta tietoa. Harrastemäärät ovat keskimääräisiä lukuja, joten joissakin seuroissa ne ovat esim. 11-14 ikäluokissa pienempiä, joissakin suurempia. Lisäksi tulevat omalla ajalla tehdyt harjoitukset ja niissä erot joukkueiden sisällä ovat suuret. Esimerkkinä käynee Ville Niemisen kertomus Tampereelta vuonna 2004, kun Ville ajeli autolla Johanneksen koulun ohitse kolme kertaa kahden tunnin aikana ja kiinnitti huomionsa koulun kentällä tuntikausia sitkeästi kaarrelleeseen honteloon poikaan. Villen mielessä välähtää:"Perkele, oiskohan tuo "Sashan" poika". Ville tekee U-käännöksen, parkkeeraa autonsa ja ottaa 3-vuotiaan Viljami-poikansa takapenkiltä ja kaksi paria luistimia. Ville sitoo ensin pienet hokkarit pojan jalkoihin ja sitten omien luistimien nauhat kiinni. On se "Sashan" poika! Aleksander Barkov siellä koulun jäällä on 9-vuotiaana ollut luistelemassa ja veivailemassa jo tuntikausia. Tapaamisesta alkaa Niemisen ja Barkovin yhteistyö. Ujo Barkov jr kommunikoi parhaiten hallitsemallaan tavalla: liikuttelemalla kiekkoa, hän heittelee syöttöjä selän takaa, esittelee kaikenlaisia pyörähdyksiä. Niemistä alkaa hymyilyttää:"Mää oon nähny muuten joskus nää samat pyörähdykset!" Siitä alkoi Niemisten ja Barkov jr:n yhteinen taival elegantin koulurakennuksen varjossa arvaamattomine luistelukäännöksineen ja taidokkaine syöttöineen sekä koulumaalien tekoineen. (lähde: Veikkaaja kausiopas SM-liiga 2012-2013/Joose Palonen).