Nuori Suomi ry

[Street Clinton]

Mikä siinä on "oksettavaa", että jollekin vähävaraiselle kustannetaan vaikka varusteet?

Ei mikään. Viestini oli tarkoitus olla ironissävytteinen ja suunnattu lähinnä niille, jotka haluavat mahdollisimman kovaa kilpailua junioreihin. Pointti oli siis se, että jos haluat mahdollisimman kovaa kilpailua niin ei saa asettaa mitään keinotekoisia rajoja, että kilpailu käytäisiin pelkästään urheilullisilla perusteilla. Siksi kaikki taloudellinen tuki köyhille harrastajille on kiellettävä ettei kilpailu vääristy taloudellisella puolella.

 

[Fordél]

Ei mikään. Viestini oli tarkoitus olla ironissävytteinen ja suunnattu lähinnä niille, jotka haluavat mahdollisimman kovaa kilpailua junioreihin. Pointti oli siis se, että jos haluat mahdollisimman kovaa kilpailua niin ei saa asettaa mitään keinotekoisia rajoja, että kilpailu käytäisiin pelkästään urheilullisilla perusteilla. Siksi kaikki taloudellinen tuki köyhille harrastajille on kiellettävä ettei kilpailu vääristy taloudellisella puolella.

Jaa...Aika keinotekoista ironiaa. Urheilulliset perusteethan ne on mitkä ratkaisee ja urheiluun se kilpailu pitää rajoittaa.

 

[msg]

En oikein ymmärrä tätä menneisyydessä roikkumista, kun ainakin tuossa naapurissa pelaavassa Hongassa on Nuori Suomella pyyhitty hanuria jo aikoja sitten ja taitaa ekaluokkalaisista lähtien olla vuosittaiset tryoutit akatemiaan ja Conducting Analystkin on tässä ketjussa todistanut, että jopa Nuori Suomen sinettiseura HPK:ssa urheilu on palautettu urheiluun, vaikka ei tosin yhtä vahvasti kuin Blues Matinkylässä. Ja onhan minulle halkopinon takaa vakuutettu, että suomalaiseen junnukiekkoon on tehty tarvittavat muutokset.

Kaikki on siis nyt hyvin ja huippupelaajatuotanto tuottaa maailmanluokan pelaajia vai olenko ymmärtänyt siffan ja Conducting Analystin viestit ihan väärin? Ja kuitenkin kaivellaan jotain yli 10 vuotta vanhoja juttuja, joiden ajasta kaikki on nyt paljon paljon paremmin.

 

[Street Clinton]

..Niillä mittareilla Kanada on ollut selvä ykkönen huippujuniorituotannossa viime vuosina ja minun mielestäni eliittijoukkuesysteemi vain parantaa noita tuloksia jatkossa... Erkka Westerlund viihtyi hetken juniorituotannon pelastusprojektissa ja Jukka Rautakorpikin vain vähän aikaa. Nyt on Rauli Uraman vuoro näyttää, mihin pystyy vaikeassa tehtävässään. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että riittäviä muutoksia olisi Erkan ja Jukan toimesta tehty. Tiedätkö, onko tuloksia huippujuniorituotannon parantamiseksi tulossa nykyisillä systeemeillä? Luottavainen tunnut sen suhteen olevan.

Näin Siffa kirjoittelit minulle aiemmin syksyllä. Voin nyt vastata sinulle, että huippujuniorituotannon parantamisen tuloksia on nähtävissä. Kanadalaiset U-20 eliittijoukot ottivat tänään turpaan suomen amatöörijunioireilta. Tai ei tuo voitto oikeastaan ole todistus huippujuniorituotannon parantumisesta, koska projekti alkoi vasta 2009. Ei se näihin kavereihin paljoa vaikuttanut. Tämän päivän pelissä oli toki jetlag, iso kaukalo, paskat tuomarit ja suomalaisilla uskomaton tuuri. Eihän niitä muuten olis voitettu, mutta kun Kanada voittaa suomen Kanadan maaperällä pienessä kaukolossa niin silloin voitto perustuu pelkästään Kanadalaisten parempiin pelaajiin. Noh, onneksi varsinaiset kisat on vielä edessä niin päästään näkemään kun eliittijuniorit on lupulta Suomea korkeammalla tuloksissa.

 

[Pekkis]

Tuntematta juuri tätä tapausta, tuo on erittäin paljon käytetty voimanhankinta-harjoite nuoremmilla junnuilla jotka eivät vielä ole punttisaliharjoitteluun tarpeeksi vanhoja. Itsekin vedin aikanaan Ahveniston maauimalan rappusia ylös oksennus kurkussa ja kaveri repparissa.

Pakko palata tähän asiaan uudemman kerran. Kyselin tossa viime viikolla eräästä erittäin lahjakkaasta salibandyn ja jääkiekon pelaajasta. Kaveri tulossa murrosikään ja mahdollista lajivalintaa aloin utelemaan.
Selkä kuulemma mennyt syksyllä juuri noissa rapputreeneissä. Jo toinen kerta ja pitkä tauko meneillään...

 

[Dee Snider]

Mikä siinä on "oksettavaa", että jollekin vähävaraiselle kustannetaan vaikka varusteet?

Pekka Rautakallion ura on vissiin sitten oksettava luku suomalaisessa jääkiekkohistoriassa, koska ilman parin porilaisherran tukea sekin lahjakkuus olisi jäänyt käyttämättä.

Toki ajat ovat muuttuneet ja Street Clinton voi olla tyytyväinen kehitykseen. Nykypäivänä kukaan ei ala maksamaan vieraan muksun monen sadan euron kuukausimaksuja ja tuollaiset Rockyn kaltaiset oksettavuudet jäävät pois.

 

[msg]

Pelitapaketjusta päätellen syy siihen, että Suomen U20 pelaa karsintasarjassa finaalin sijaan löytyy tutusta osoitteesta eli tästä ketjusta.

Onneksi muutos on tulossa, jos uskomme tätä reilu vuosi sitten kirjoitettua viestiä:

Myös jääkiekkoilu purkaa onneksi kovaa kyytiä tekemiään Nuori Suomi -hengen mukaisia vanhoja linjauksiaan. On mukava viedä oma poitsu lauantaina aloittamaan aluesarjaa 9-10-vuotiaisiin, kun peliaikaa ei enää ole tarvis jakaa tasan, ei ole kentällisten hihanauhoja, summeri ei katko vaihtoja yhtä pitkiksi, saa taklata kunhan taklaa oikeaoppisesti ja lämäriäkin saa laukoa.

Melkein tippa tulee linssiin. Muistan, kun 2004 aloin julkiseti rummuttaa noista kaikista päivänselvistä asioista. Silloin sain kuraa niskaani. Seitsemän vuotta meni. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Voivat taas pienet pojat urheilla sydämensä kyllyydestä, kun urheilu on palannut urheiluun.



Johtava

Mitäs luulette, että voitetaanko näillä Kaikki pelaa -säännöillä kasvatetuilla junnuilla koskaan mitalia U20-kisoissa:

• Kaikki ovat tervetulleita HPK-01 ja nuorempiin. Ainoastaan maksujen maksamattomuus, vanhempien jatkuva pelisääntöjen vastainen toiminta tai pelaajan toistuva joukkueen toiminnan häiritseminen voivat estää pelaajaa olemasta osa joukkuetta.

• Joukkueella ei ole kilpailullisia tavoitteita. Lasten yksilölliset ominaisuudet ja kehitysvaihe otetaan huomioon joukkueen toiminnassa.

• Valmentaja jakaa peliaikaa tasapuolisesti.

Mietinpä vain, että onko kaikki nyt hyvin ja kunhan maltamme odottaa, niin mitaleita ja ykköskierroksen varauksia alkaa napsumaan eikä tästä Nuori Suomen pilaaman ikäluokan karsintasarjaan joutumisesta kannata liikaa huolestua?

Jotenkin on kyllä hassua, että Nuori Suomen kovaäänisin kriitikko häärii yhdessä Suomen johtavista Nuori Suomen sinettiseuroista. Luulisi, että helpoita olisi aloittaa Nuori Suomen rikkaruohojen hävitys sieltä omalta takapihalta vai toimiiko tässä sanonta: "Älkää tehkö niin kuin minä vaan niin kuin minä sanon."

 

[riimu]

Kilpailu olkoon kilpailua ja köyhät pysyköön poissa jos ei ole varaa harrastaa. Ei saa olla mitään talouden "Nuori Suomi meininkiä" jossa vähävaraisempia tuetaan kommunistisella periaattella.

Kai vitsailet? Olisi kyl hienoa jos uskaltaisit sanoa tämän vaikka Selänteen vanhemmille tai mille tahansa pelaajalle, jonka vanhemmat esim. ovat uhranneet kaikkensa lapsensa unelmien ja menestyksen eteen. On se varmaan hienoa jos lupaavilta junnuilta katkotaan mailat koska isi ja äiti ei tienaa tarpeeksi.

Niin ja ei nuo junnut ole mitään koneita, ne ovat ihmisiä. Se unohtuu yleensä ekana näissä keskusteluissa.

 

[siffa]

Näin Siffa kirjoittelit minulle aiemmin syksyllä. Voin nyt vastata sinulle, että huippujuniorituotannon parantamisen tuloksia on nähtävissä. Kanadalaiset U-20 eliittijoukot ottivat tänään turpaan suomen amatöörijunioireilta. Tai ei tuo voitto oikeastaan ole todistus huippujuniorituotannon parantumisesta, koska projekti alkoi vasta 2009. Ei se näihin kavereihin paljoa vaikuttanut. Tämän päivän pelissä oli toki jetlag, iso kaukalo, paskat tuomarit ja suomalaisilla uskomaton tuuri. Eihän niitä muuten olis voitettu, mutta kun Kanada voittaa suomen Kanadan maaperällä pienessä kaukolossa niin silloin voitto perustuu pelkästään Kanadalaisten parempiin pelaajiin. Noh, onneksi varsinaiset kisat on vielä edessä niin päästään näkemään kun eliittijuniorit on lupulta Suomea korkeammalla tuloksissa.

Kanadassa eliittijoukkuesysteemiin mentiin vasta noin 10 vuotta sitten. Sen systeemin tulos on nähtävissä U20-kisoissa vasta muutaman vuoden kuluttua. Mikäli Suomi ei tee radikaaleja muutoksia nykyiseen juniorituotantosysteemiin, niin kyyti on entistä kovempaa tulevina vuosina. Jääkiekkoliitto korjasi pahimmat Nuori Suomi-laatuprojektin virheet, mutta kaukana ollaan siitä, missä kovimmissa kilpailijamaissa huippujunioreiden tuotannossa on menty.

 

[TosiFani]

... Mikäli Suomi ei tee radikaaleja muutoksia nykyiseen juniorituotantosysteemiin, niin kyyti on entistä kovempaa tulevina vuosina...

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Näissä kisoissa näkyi junioreiden henkilökohtaisen tahtotilan ja vastuun väheksyminen valmennuksessa, jossa on jo usemman vuoden korostettu Meidän Peliä. Tsekki ja Ruotsi olivat valovuoden edellä yksittäisten pelaajien agressiivisuuden ja suoritusmoraalin taholla, kun Suomi neppaili ja luotti kiekkokontrolliin.

 

[tant gredulin]

Kyllä tuossa tshekkien tyylissä näkyi rapakon takana vietetty aika. Pelottava kombinaatio, jos tshekkien herkkäkätisyyteen yhdistyy pohjoisamerikkalainen kova ja suora pelitapa.

 

[Stevie]

Ollaanhaan kaikkeen tähän juttuun liittyvästä asiasta päästy eroon lopullisesti. Siis ainakin jääkiekossa ja futiksessa + toivottavasti muissakin. Jos tuommoista kaikilla on kivaa, kaikki pelaa nami nami scheissea on, niin ei tarvitse tulevaisuudessa huippuyksilöistä välttämättä haaveilla.

 

[choose_life]

Aina paranee, kun jätetään pelaajat kokonaan kotiin ja luotetaan vain ruutupaperiin. Varmasti ei tule ikäviä yllätyksiä. Tämä harhainen, tyhjää puhuva ja muutenkin ikävästi reaalimaailmassa kiinni oleva syöpäläisaines onkin jo pidempään ikävästi häirinnyt paperivihkosen kutsumia rytmejä. Samalla voidaan rukata sääntöjä uusiksi niin, että muutamille yhtä lailla pelaajien pelkäämisen ja kadehtimisen kanssa luontainen taakse peruuttaminen ryömimällä (copyright: Jhag) ja siihen käytetty aika ratkaisee voittajan. Eiku.

 

[msg]

Mitä terveisiä siffa lähettäisit SM-liigan huippuseura HPK:lle, joka vannoo tuon jääkiekkoa kalvavan Nuori Suomi -syövän nimiin? Mitä radikaaleja muutoksia Hämeenlinnassa pitäisi tehdä, että kerhojunnut eivät jatkossa nöyryyttäisi itseään MM-kisoissa kuten Johtavan koutsaamat Meidän peli -junnut tämä vuoden kisoissa tekivät?

 

[siffa]

Kaikki pelaa historia jalkapallossa osa III

Jatkan historioitsija, jalkapallovalmentaja Juha Vallan kirjoituksen (Urheilulehti 49/7.12.2012) referointia, koska artikkelin viesti on musertavaa luettavaa siitä, mitä jalkapallossa on tapahtunut sen jälkeen, kun nykyinen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja silloisena Palloliiton pääsihteerinä laati vuosituhannen vaihteessa kilpailun vastaisen Kaikki Pelaa-ohjelman juniorijalkapallon toimintaperiaatteiksi. Jääkiekossahan Nuori Suomi-laatuprojekti oli aloitettu viitisen vuotta aiemmin.

Juha Vallan mukaan suomalainen juniorijalkapallo meni muutamaksi vuodeksi sekaisin. Kukaan ei enää puhunut lajin kehittämisestä, vaan futiskeskustelu täyttyi ulkojalkapalloilullisista teemoista. Kaikki Pelaa, vuoden 2002 nuorisosuunnitelma sekä monien valmentajien karvaat käytännön kokemukset käynnistivät vastareaktion. Kapinaliikettä johti HJK:n juniorivalmentaja ja jalkapallojournalisti Erkka V. Lehtola. Toukokuussa 2005 Erkka V. Lehtola ja Juha Valla julkaisivat "Jo riittää"-mielipidekirjoituksen Helsingin piirin 90 minuuttia-lehdessä:"Kaikki Pelaa-ohjelma on eettisesti arvokas. Kukaan ei voi muuta väittää... Debatti junioriourheilun eettisistä ongelmista on tervetullut, mutta nyt se hautaa alleen kaiken muun tärkeän. Jo riittää! Me kilpaurheilun myrkyttämät ihmiset olemme huolissamme myös siitä, oppivatko lapset harrastuksensa parissa lainkaan jalkapallotaitoja? Outoa, että juuri Suomessa ollaan valtavan huolestuneita kilpailun aiheuttamista haitoista. Suomessa, jossa lienee juniorifutiksen miltei lepsuin ote koko Euroopassa."

Palloliitossa tuotiin kovaan ääneen esille, että ohjelma oli myös paras mahdollinen kilpaurheilun näkökulmasta. Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Jarmo Matikainen kirjoitti saman piirilehden 2005 lokakuun numerossa, että huippujalkapallon kannalta Kaikki Pelaa-ohjelma on ehdottomasti tärkeimpiä asioita, mitä meikäläisessä jalkapallossa on tapahtunut. Tämä oli liikaa "Vastarintaliikkeelle". Tästä alkoi ikävähkö jalkapalloperheen "sisällissota", jonka kaikkia seuraamuksia ei ole vieläkään selvitetty. Tästä alkoi myös muutos. HJK perusti niin sanotun NappulaKlubin eli edustusjoukkueet jo 9-vuotiaille pelaajille. Muutaman vuoden sisällä moni muu seura seurasi perässä. Myös Palloliitto ryhtyi vähitellen muuttamaan kaikkein radikaaleimpia suosituksiaan.

Jääkiekossa pääsi Nuori Suomi-laatuprojekti vaikuttamaan pitempään, vuodesta 1996 vuoteen 2004, jolloin Urheilulehdessä Petteri Sihvonen päätoimittaja Röngän hyväksynnällä/kannustuksella alkoi kirjoittaa jääkiekkoliiton valitsemasta Nuori Suomi-laatuprojektista kriittisiä artikkeleita. Muutoksia jääkiekon junioritoimintaan alettiin tehdä vasta vuoden 2006 jälkeen, jolloin Kummola myöntyi hyväksymään sen, että huippujunioritoiminnan laatu oli ollut heikkoa. Jää nähtäväksi, pääsevätkö kumpikaan, Jääkiekkoliitto ja Palloliitto, kokonaan eroon Nuori Suomi-kytköksistään Kummolan ja Alajan puheenjohtajuuksien aikana.

 

[msg]

Mitä tai ketä tämä vuosia vanhojen juttujen kaivelujen referointi tänne palvelee? Muuta syytä en keksi kuin sen, että Urheilulehteä pitää taas vaihteeksi ilmaiseksi puffata Suomen johtavalla kiekkofoorumilla.
Oleellista ketjun alueen mukaisesti kai siffa olisi miettiä, mitä esimerkiksi sinettiseura HPK:n pitäisi nyt ja heti vuonna 2013 muuttaa eikä se mitä Pertti Alaja teki Palloliitossa joskus vuosia sitten?

 

[Tarinankertoja]

Liittyen tuohon lajivalinta-asiaan, josta ollaan keskusteltu..

Välipäivinä oli Aamulehdessä juttua siitä, kuinka 13 vuotiasta ei otettu seuroissa enää joukkueeseen, koska oli aloittelija.


Tapparassa ja Ilveksessä teini-ikäisen mukaan tuloa pidettiin vaikeana, eikä Pirkkalan Pingviinit huoli vasta-alkajia lainkaan.

Seurojen mukaan aloittelijan mukaan tulo kiikastaa erityisesti luistelusta.

– Peli on raakaa. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta, 13-vuotiaana on vaikea enää päästä mukaan. Se vaatii erityistä lahjakkuutta, sanoo Ilveksen jääurheilujaoston toiminnanjohtaja Tapio Tamminen.


suppea nettiversio tässä
Aamulehti

 

[Fordél]

Tapparassa ja Ilveksessä teini-ikäisen mukaan tuloa pidettiin vaikeana, eikä Pirkkalan Pingviinit huoli vasta-alkajia lainkaan.

Onneksi sentään puolet Pirkanmaan seuroista toivotti teinin tervetulleeksi toimintaan.

Tässä on kyse juuri siitä, jota itsekin olen täällä toitottanut: kaikille pitää olla mahdollisuus harrastaa lajia. Osa seuroista ei halua tarjota tällaisille tapauksille toimintaa, koska keskittyvät vain kilpa- ja huippu-urheiluun. Eikä siinä mitään. Kuitenkin jos siihen junaan ei ole päässyt jo nuoresta mukaan, olet ulkona toiminnasta. Tällaisille tapauksille täytyy olla olemassa jotain toimintaa ja omat joukkueensa. Tässä kohdin on varmasti julkisella sektorilla oma roolinsa. Siinä missä tuetaan seuroja kilpa- ja huippu-urheilun järjestämisessä, tulee myös tukea toimia, joilla taataan vähemmän tavoitteellisille liikkujille mahdollisuus harrastamiseen. Heitäkin nimittäin on ja paljon. Seurojen pitäisi vain nähdä se hyöty, joka heidänkin toiminnasta saadaan.

 

[J.Grönvall]

Siinä missä tuetaan seuroja kilpa- ja huippu-urheilun järjestämisessä, tulee myös tukea toimia, joilla taataan vähemmän tavoitteellisille liikkujille mahdollisuus harrastamiseen. Heitäkin nimittäin on ja paljon. Seurojen pitäisi vain nähdä se hyöty, joka heidänkin toiminnasta saadaan.

Ja minä taas joskus yritin sanoa sitä, että seuroillakin on omat rajoitteensa toiminnassaan, niin pidän mahdottomana vaatimuksena keskittää kaikenlainen liikkuminen niille. Seurojen on annettava olla ensisijaisesti urheiluseuroja ja vasta resurssien salliessa myös kuntoliikuntaseuroja. Keskeinen erottava tekijä on kilpailuelementin mukanaolo.

Itse tapaus on kyllä kiistatta harmillinen ja vastaavaan törmää jopa vanhemmallakin iällä. Aikanaan oli mittavaa kaupunginosatoimintaa juuri tällaisiin tarpeisiin, mutta en tiedä onko se todella loppunut tyystin (ei ole harrastajia?). Yleensäkin tuntuisi vaativan huomattavaa omaa aktiivisuutta, jos haluaa vanhemmalla iällä aloittaa uutta lajia.

Tässä on kaksi eri asiaa kun puhutaan liikkumisesta osana terveellistä elämäntapaa ja toisaalta tavoitteellisesta kilpaurheilusta. Kyseessä kun on kaksi täysin eri maailmaa, joita mahdoton yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen seurat joutuvat priorisoimaan, kaikkien ei tarvitse olla kilpaurheiluseuroja ja kasvatustyönä se on ihan yhtä arvokasta mutta toisaalta ei voida vaatia myöskään sitä, että kilpaurheiluseurat väkipakolla ottaisivat vastuulleen myös ihmisten liikuttamisen. Kyllä jälkimmäisen pitää mielestäni lähteä omasta halusta.

Olen kuitenkin ehdottomasti samaa mieltä, että jokaisen olisi saatava mahdollisuus harrastaa haluamallaan tasolla, käytäntö on kuitenkin osoittanut, että se on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Jos tietää yhtään miten kuormitettuja ovat mm. seurojen junnukoutsit, niin sieltä ei voi enää nyhtää.

 

[P.Sihvonen]

Ei kiitos!

Onneksi sentään puolet Pirkanmaan seuroista toivotti teinin tervetulleeksi toimintaan.

Tässä on kyse juuri siitä, jota itsekin olen täällä toitottanut: kaikille pitää olla mahdollisuus harrastaa lajia. Osa seuroista ei halua tarjota tällaisille tapauksille toimintaa, koska keskittyvät vain kilpa- ja huippu-urheiluun. Eikä siinä mitään. Kuitenkin jos siihen junaan ei ole päässyt jo nuoresta mukaan, olet ulkona toiminnasta. Tällaisille tapauksille täytyy olla olemassa jotain toimintaa ja omat joukkueensa. Tässä kohdin on varmasti julkisella sektorilla oma roolinsa. Siinä missä tuetaan seuroja kilpa- ja huippu-urheilun järjestämisessä, tulee myös tukea toimia, joilla taataan vähemmän tavoitteellisille liikkujille mahdollisuus harrastamiseen. Heitäkin nimittäin on ja paljon. Seurojen pitäisi vain nähdä se hyöty, joka heidänkin toiminnasta saadaan.

Yksi puoli tätä asiaa on tämä: Noissa 13-vuotiaiden joukkueessa on, sanotaan keskimäärin neljä viisikkoa kenttäpelaajia. Pojat ovat aloittaneet harjoittemisen ja pelaamisen noin 6-vuotiaana. On aikalailla mahdotonta ajatella, että mukaan otettaisiin tuosta noin vain 13-vuotias aloittelija. Miksi?

Ja tämä ei ole nyt edes aikuisen näkökulma asiaan, vaan tämä kumpuaa lasten ja pelin näkökulmasta: Jos mukaan ottaa vaikka vain yhden 13-vuotiaan vasta-alkajan, hän pilaa täysin vähintään neljän aiemmin aloittaneen pojan pelit, sillä johonkin viisikkoonhan tuollainen aloittelija pitää sijoittaa. Menee treeni pilalle, menee peli pilalle. Oleellista ei ole edes se, että heikentääkö aloittelija joukkuetta, vaan oleellista on, että hän pilaa neljän muun jääkiekkoilun.

Muistan kuin eilisen, kun aikonaan Jokipojissa meidän 15-vuotiaiden treeneihin tuli sellainen poika, joka osasi ihan luistella ja laukoakin, mutta hän ei ollut käynyt jääkiekkojoukkueen treeneissä. Ensin mentiin jokin kierto, en muista, miten poika siinä pärjäsi. Sitten mentiin sellainen sen ajan yksinkertainen 5vs2 kahden avauksen suorahyökkäysharjoitus... Poika ei osannut yhtään mennä mihinkään, säntäili aina väärään suuntaan - ja homma loppui siihen. Poika teki omat johtopäätökset.

En ole ihan varma, että onko minkään jääkiekkoseuran tarkoituksenmukaista saati velvollisuus järjestää "liikuntaa" 13-vuotiaille vasta-alkajille. Aivan hyvin voidaan sanoa, että jääkiekkoilu on sellainen laji, ettei sitä kannata alkaa noin myöhään muuta kuin jossain aivan poikkeustapauksissa - ja niin harvinaiset poikkeustapauksethan eivät kosketa mitenkään aiheen rakenteellista keskustelua. On varmasti monia kuntoilun muotoja, jotka voi aloittaa vaikka 44-vuotiaana, kuten minä näillä näppäimillä alan nyt kuntoani kohottaa tässä tammikuussa uudessa lajissa.

Ja sitä mietin, että jos joku 13-vuotias haluaisi aloittaa jousiorkesterissa. Onko yhteiskunta velvollinen maksamaan jousiorkesteritoimintaa aloittelijalle? Minusta on perusteltua sanoa 13-vuotiaalle, ettet sinä voi enää liittyä jousiorkesteriin - tai jääkiekkojoukkueeseen Suomessa.

Alleviivaan sitä, että on väärin niitä muita kohtaan, jotka ovat jo vuosikausia harjoitelleet, ottaa sekaan vasta-alkajia. Ja tupla-alleviivaan, että on eri lajeja (ja aloja), joissa pitää olla rohkeutta sanoa mukaan pyrkiville, että ei kiitos.

Johtava

 

[msg]

Seurojen on annettava olla ensisijaisesti urheiluseuroja ja vasta resurssien salliessa myös kuntoliikuntaseuroja. Keskeinen erottava tekijä on kilpailuelementin mukanaolo.

Entä jos esimerkiksi SM-liigaseuran nuorisopuoli haluaa olla ensisijaisesti jotain muuta?

Esimerkiksi HPK:n junioripuoli määrittää itsensä näin:

Liikunnan malliseura, joka tuottaa lasten ja nuorten tarpeista lähtevää laadukasta Nuori Suomi- urheilutoimintaa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuunsa puitteissa

HPK-Juniorijääkiekko sai Nuori Suomen Sinettiseura-tunnuksen 11.12.1999. Toiminnassa ja kasvatustyössä on sitouduttu noudattamaan Jääkiekkoliiton Sinettiseuralupauksia

Ja lainaanpa taas vaihteeksi mitä HPK 01 -junnujen pelisäännöt sanovat siitä, kuka pääsee mukaan joukkueeseen:

• Kaikki ovat tervetulleita HPK-01 ja nuorempiin. Ainoastaan maksujen maksamattomuus, vanhempien jatkuva pelisääntöjen vastainen toiminta tai pelaajan toistuva joukkueen toiminnan häiritseminen voivat estää pelaajaa olemasta osa joukkuetta.

• Joukkueella ei ole kilpailullisia tavoitteita. Lasten yksilölliset ominaisuudet ja kehitysvaihe otetaan huomioon joukkueen toiminnassa.

• Valmentaja jakaa peliaikaa tasapuolisesti.

Mukaan pääsevät kaikki, jotka maksavat ja joilla kotikasvatus on kunnossa?

 

[Knower]

Ja minä taas joskus yritin sanoa sitä, että seuroillakin on omat rajoitteensa toiminnassaan, niin pidän mahdottomana vaatimuksena keskittää kaikenlainen liikkuminen niille. Seurojen on annettava olla ensisijaisesti urheiluseuroja ja vasta resurssien salliessa myös kuntoliikuntaseuroja. Keskeinen erottava tekijä on kilpailuelementin mukanaolo.

Urheiluseuratyöntekijänä ehdottomasti tämä. Meilläkin koitettiin aikanaan lajini pahimman Nuori Suomi -ylilyöntien aikaan järjestää kaikenlaista liikuntaa liikuntarajoitteisista eläkeläisiin. Vituiksihan se meni ja kovasti vastaan tätä alkujaankin olin.

Urheiluseuran pitää olla reilusti sitä mikä on ja tuoda se julki. Ei ole Tapparan tai Ilveksen syy, ettei 13-vuotiaalle aloittelijalle löydy heiltä jengiä. Kukaan ei estä perustamasta matalan kynnyksen seuraa, jossa kaikki pääsee aina mukaan. Niitä vaan ei ole - miksiköhän?

 

[J.Grönvall]

Entä jos esimerkiksi SM-liigaseuran nuorisopuoli haluaa olla ensisijaisesti jotain muuta?

Sitten se on jotain muuta. Vai koetko kenties, että nykyisille kuntoliikuntaseuroille täytyy antaa ylhäältä käsky, että alkakaas kilpailla tai tulee tupenrapinat? Ei tämä asia voi toimia vain yhteen suuntaan, eli syytetään seuroja siitä etteivät ihmiset liiku tai heille ei tarjota siihen mahdollisuutta.

 

[Fordél]

Ja minä taas joskus yritin sanoa sitä, että seuroillakin on omat rajoitteensa toiminnassaan, niin pidän mahdottomana vaatimuksena keskittää kaikenlainen liikkuminen niille. Seurojen on annettava olla ensisijaisesti urheiluseuroja ja vasta resurssien salliessa myös kuntoliikuntaseuroja. Keskeinen erottava tekijä on kilpailuelementin mukanaolo..

Itse en pidä sitä mahdottomana vaatimuksena. Kyse on resursseista, ei sen ihmeellisemmästä asiasta. Seurat haluavat panostaa yleensä kilpa- ja huippu-urheiluun sekä sitä tukevaan toimintaan. Tätä pitää tottakai tukea ja kun seurojen resurssit (esim. henkilöstö) saadaan riittävän laadukkaalle tasolle, se voi keskittyä myös muihin juttuihin. Niin kauan kun resurssit on pienet, se keskittyy vain ydintoimintaan, mikä on tottakai täysin luonnollista.

Itse tapaus on kyllä kiistatta harmillinen ja vastaavaan törmää jopa vanhemmallakin iällä. Aikanaan oli mittavaa kaupunginosatoimintaa juuri tällaisiin tarpeisiin, mutta en tiedä onko se todella loppunut tyystin (ei ole harrastajia?). Yleensäkin tuntuisi vaativan huomattavaa omaa aktiivisuutta, jos haluaa vanhemmalla iällä aloittaa uutta lajia.

Tässä on kaksi eri asiaa kun puhutaan liikkumisesta osana terveellistä elämäntapaa ja toisaalta tavoitteellisesta kilpaurheilusta. Kyseessä kun on kaksi täysin eri maailmaa, joita mahdoton yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen seurat joutuvat priorisoimaan, kaikkien ei tarvitse olla kilpaurheiluseuroja ja kasvatustyönä se on ihan yhtä arvokasta mutta toisaalta ei voida vaatia myöskään sitä, että kilpaurheiluseurat väkipakolla ottaisivat vastuulleen myös ihmisten liikuttamisen. Kyllä jälkimmäisen pitää mielestäni lähteä omasta halusta.

Ei niitä tarvitse mitenkään yhdistää vaan kuten sanoit, ne on kaksi eri maaailmaa, jotka voivat kuitenkin hyödyttää toisiaan. Kuten yllä totesin, niukkojen resurssien aikana seurat joutuvat priorisoimaan ja se on täysin ymmärrettävää. Mutta jos saisimme lisää resurssia ja kehitettyä toiminnan laatua, olisi seuroilla mahdollisuus avata näkökulmaansa laajemmalle. Ei tietenkään kaikkien ja avautumisen pitää olla vapaaehtoista. Mutta toki julkinen valta pystyy tätä toimintaa ohjaamaan resursseilla. Ei kuitenkaan ennen kuin ne perustoimintaedellytykset on saatu riittävälle tasolle.

 

[Marre]

Jos urheiluseura päättää olla puhdas kilpaurheiluseura, mihin sillä toki on oikeus, se on syytä ottaa sitten huomioon tulonhankintaa suunnitellessa. Yhteiskunnalla ei välttämättä ole suurtakaan intressiä tukea kilpaurheiluseuraa tarjoamalla esimerkiksi subventoituja suorituspaikkoja ja jopa suoria avustuksia. Tamperelaisten enemmistö voi esimerkiksi hyvinkin olla sitä mieltä, että heitä ei huvita tukea Ilveksen ja Tapparan juniorikilpatoimintaa sadalla tonnilla vuodessa suoraan ja paljon lisää jäähallien ylläpidon kautta.

Urheiluseurat ovat itse jo tajunneet, että eivät voi vain noukkia rusinoita pullasta, laatia itse omia sääntöjään ja moraaliaan yhteiskunnasta irrallisena ja silti odottaa yhteiskunnan taloudellista tukea. Sen takiahan näin nuoriinsuomiin yms. on lähdetty ja ne on keksitty. Jos joku kilpaurheiluseura uskoo löytävänsä riittävästi kaikki kulut maksavia asiakkaita, niin sitten näistä 'kukkahattutätien hömpötyksistä' ei tarvitsekaan välittää.