Kyllä voi vituttaa. Mutta niin paljon ei sentään vielä vituta, että heittäytyisin paskahousuksi. Maanantai ei minun kirjoissani suinkaan ole mikään itsestäänselvä voitto, mutta siihen on pakko uskoa, kun muutakaan ei ole. Voittoon vaaditaan onnistumisia, onnea, uskoa, toivoa ja kylmäpäisyyttä. Ja toi jengi on sitä tällä kaudella meille tarjonnut. Mun tehtäväni on seistä tukena ja ottaa se vastaan, mitä sieltä lopulta tulee. Nöyränä ja kiitollisena. Olen nyt jo saanut paljon enemmän kuin uskalsin toivoakaan. HIFK on kasvanut aiemminkin vaikeuksien kautta voittoon ja pakko uskoa, että niin käy nytkin. Pakko ei ole voittaa, mutta olishan se nyt aivan sairaan upeeta. Siinä on se viisasten kivi. Posin kautta, paskat on nyt syöty.
Nyt ei saa luovuttaa. Kukaan. Nothing is over!