Nostalgia-ketju

[Cosmo]

Noita pystyy pelaamaan yksinkin järjestämällä huikeita cup-muotoisia turnauksia. En muuten olekaan vielä kokeillut nyt vanhemmalla iällä.

Joo, esim. nopalla kysyttävä arvo. Aina siellä kärkinelikossa oli ne vakioässät, vaikka joskus jotain todellisia yllätyksiä olikin finaalissa.

 

[scholl]

Autokortteja mullakin oli. Mä ostin aina niitä pakkoja, kun ajettiin Saksassa Autobahnoilla. Sieltä sai bensiksiltä todella hienoja pakkoja. Oli sellaisia autoja, mistä täällä ei oltu kuultukaan.

059:een en ikinä soittanut, mutta jos kaverit olivat käymässä niin ne saattoivat soittaa ja kuuntelin itsekin sitä. Meillä oli nimittäin 4 puhelinta himassa, kun useimmilla kavereilla oli vain 1 eli oli kätevämpää soittaa meiltä, kun kaikki pysty olemaan samaan aikaan langoilla. Samat kaverit soittivat myöskin Sexshopiin pilasoittoja. Jotain ihan käsittämättömiä tarinoita jauhoivat sille, joka siellä vastasi. Tulee ihan Bart Simpson mieleen.

 

[Yläpesä]

Koska syötävien muisteloista on jo oma ketjunsa niin tässä jotain muuta.

Jokaisella pojalla oli jossain vaiheessa itse tehty ritsapyssy. Kädettömillä pelkästään y-mallinen oksankarahka ja niiden väliin viritettynä polkupyörän sisäkumin kappale. Taitavammilla oli oikean mallinen kivääriversio, jossa kumi viritettiin edestä aina liipasimelle asti. Pyssyllä sai parhaassa tapauksessa hätisteltyä harakoita, heikoimmassa vaihtoehdossa naapurin ikkunan palasiksi.

NHL-merkkiset luistimet, joissa taisi olla tarjolla kaikkia sateenkaaren värejä aina iloisen keltaiseen asti. Ne piti olla. Torspo-merkkinen maila.

Puiset sukset (Järviset) joita piti voidella tervalla. Niillä tuli hiihdettyä nelinumeroinen luku kilometrejä. Koulussa täytettiin hiihtopäiväkirjaa, johon tuli päiväys, reitti ja kilometrimäärät sekä vanhemman allekirjoitus. Tietyistä hiihtomääristä sai sitten palkinnoksi pronssisen, hopeisen ja kultaisen neulan (vai oliko se jokin napsautettava?).

Scalextric-sähköautorata, joka minulla on itse asiassa edelleen ihan toimivana. Sen kohollaan olevista kaarteista sai hyvät vauhdit eikä auto sinkoillut niin pahasti ulos kurveista.

Puissa kiipeily oli yksi mukavimmista ajanviettotavoista kesällä. Puissa saatettiin olla tunninkin verran kerrallaan.

Ruokakaupassa ei itse otettu hyllyiltä mitään, vaan kauppias nosteli tavarat hyllyiltä ja kokosi pöydälle kirjaten samalla ostoksia mustekynän täyteosalla pöydällä olleisiin pakkauspapereihin. Ostoksia ei maksettu heti, vaan ne merkittiin "kirjalle" joka sitten kerran viikossa (?) käytiin kuittaamassa pois.

Keväisin parasta seikkailua oli lähteä lumpsimaan heikoille jäille. Jonkin verran itsesuojeluvaistoa oli, sillä syviä vesiä varottiin, mutta rantajäitä, siltojen pieliä ja pelloille syntyneitä lampia testailtiin ahkerasti kävelemällä jäätä pitkin kunnes risahti ja putosi veteen.

Telkkarista tuli niin vähän lasten ohjelmaa ("Pätkis") ettei se päässyt häiritsemään ulkoelämää. Lähestulkoon kaikki illat ja vapaat vietettiin ulkona kesät talvet. Kalastaminen oli rakasta jo silloin ja sen myötä saa kyllä "madonreiän" menneisyyteen vieläkin, koska sen tunnelma, hajut ja muu aistiminen ei ole muuttunut miksikään vuosikymmenten saatossa.

 

[kovalev]

Ja puhelimeen vastattiin joissain kodeissa sillä numerolla: "8022018, halojaa?" Ja joka seudulle oli omat numerotiedustelut, että jos jotain Tampereen seudun numeroa metsästi, piti soittaa jonnekin Tampereen numerotiedusteluun.

Neiti Aika ja 059. "kuka tuli?" Kerran 059:ssä jotain salakuuntelin, ja päädyin keskelle jotain ihmeellistä keskustelua. Kaksi jätkää jutteli ja toinen oli toiselle velkaa rahaa ja se sitten uhkaili sitä oikein kunnolla. Pelimiehenä löin mankan mikrofonin kiinni luuriin ja nauhoitin tämän jännän puhelun. Agenttihommia.

Ja kun C-kassuille nauhoteltiin kaikkia omia kuunnelmia ja uutisia ja mitä vielä. User generated content oli silloin jo voimissaan, julkaisukanava vaan puuttui.

Ja jos kovasti jännitystä etsit, niin ainahan oli toki mahdollista ostaa ; salapoliisin, keksijän, vakoilijan, tai extra jännittävä ; NOIDAN KÄSIKIRJA ! Ihmissusisivuista tuli painajaisia.
Nynnyillä oli sitten Sudenpentujen Käsikirjoja.

Vitsipuhelimeenkin tuli soiteltua porukoilta salaa.

Mutta kuka muistaa Club Erotican ja Emmanuellet ?!

 

[Koirapoika]

Mutta kuka muistaa Club Erotican ja Emmanuellet ?!

Meidän kylällä kävi kiertävä elokuvateatteri. Me nassikat käytiin katsomassa ensimmäinen Indiana Jones ja sen näytöksen jälkeen tuli Emmanuelle kankaalle. Isommat pojat, ehkä noin 14-15 ikäisiä, odotteli "salin" ovella lasten leffan loppumista ja kehtasivat vielä ilkkua meille kun olivat menossa oikein pornoa katsomaan. Silloin ei ollut mitään ikärajoja, ei ainakaan sillä elokuvien näyttäjällä, kunhan maksun sai ja oli jopa pari haiventa nenän alla niin pääsi katsomaan. Silloin ennen ei niin vaan tissi ja tussu vilkkunut, toista se on nykyään.

 

[Rafael]

Neiti Aika ja 059. "kuka tuli?" Kerran 059:ssä jotain salakuuntelin, ja päädyin keskelle jotain ihmeellistä keskustelua. Kaksi jätkää jutteli ja toinen oli toiselle velkaa rahaa ja se sitten uhkaili sitä oikein kunnolla. Pelimiehenä löin mankan mikrofonin kiinni luuriin ja nauhoitin tämän jännän puhelun. Agenttihommia.

Tästä tuli mieleeni, että 90-luvun alulla oli joku seuranhakunumero johon naiset sai soittaa miehille ilmaiseksi. No kaverilla oli kolme lankapuhelinta kotona ja saman asunnon sisällä puheluitahan pystyi kuuntelemaan toisesta puhelimesta. Yksi kerrallaan soitettiin sitten jollekin äijälle ja se kuka naisen ääntä matkimalla pääsi "pisimmälle" paljastumatta voitti skabat. Tosin tirskuminen muista luureista vesitti yleensä homman. Jonkun äijän muistan tokaisseen kerran jotain tyyliin, "taasko siellä on se munakipee pikkupillu?". Tuota hupia kesti yllättävän pitkään. En sitä tiedä, että oliko nuo toisessa päässä olevat äijät töissä vai olivatko ne linjoilla oikeasti puhelinseksin perässä.

 

[Cosmo]

Tästä tuli mieleeni, että 90-luvun alulla oli joku seuranhakunumero johon naiset sai soittaa miehille ilmaiseksi.

Joo, Arkadiassa (ravintola) oli taannoin rivi puhelikoppeja, ja niistä vedettiin kuumaa linjaa tohon ilmaiseen ja suolattiin niitä runkkareita. Sitten kerran kävi niin, että kun sen loppuosa meni vahingossa väärin, niin meni johonkin kansainväliseen numerotiedusteluun. Olikohan 9800-18018 se senssiluuri (one-to-one is double fun?), ja tämä toinen oli -10810. Sieltä sitten kyseltiin Sapporon hiihtokeskuksen puhelinumeroita ja sen sellaista hauskaa.

E: http://parazite.pp.fi/9800.html tuollahan nuo senssilinjat...

 

[scholl]

Keväisin parasta seikkailua oli lähteä lumpsimaan heikoille jäille. Jonkin verran itsesuojeluvaistoa oli, sillä syviä vesiä varottiin, mutta rantajäitä, siltojen pieliä ja pelloille syntyneitä lampia testailtiin ahkerasti kävelemällä jäätä pitkin kunnes risahti ja putosi veteen.

Tuo oli nimeltään bludaaminen tai bludaus. Meillä sitä tehtiin syksyllä tai syystalvella erityisesti. Kun oli tullut jäät niin joskus ekaluokkalaisina mentiin ojien tai rakentamattomien tonttien jäille hyppimään. Saattoi mennä viisikin tuntia kotimatkaan ja himaan tultiin sitten vyötäröön saakka märkinä.

Kerran joku oli tehnyt avannon ojaan, joka oli koulun takana. Kävelin vahingossa välkällä suoraan avantoon. Menin sinne kainaloita myöten ja yllättäen koulupäivä loppui siihen. Opettaja lähetti minut himaan vaihtamaan vaatteet. Sekin oli tosin omituista, että kävelin silloin märkänä pakkasessa puolitoista kilometriä. En varmaan kehdannut mennä HKL:n dösään märkänä.

HKL:n dösät oli muuten aikamoisia siihen aikaan. Ne oli Wiima koritehtaan tekemiä ja penkit olivat sellaista paksua vinyyliä. Niskatuki oli sellainen ikäänkuin paksu vinyylimakkara. Bussin takaosassa penkit olivat usein rikottu niin että pehmusteita oli revitty pois. Talvella noilla dösillä oli vaikeuksia päästä mäkiä ylös. Useimmissa penkit olivat siniset, joissain uudemmissa vihreät. Myöhemmin niskatuki muuttui kovaksi mustaksi.

Ratikoissa oli myöskin rahastajat ja Stockan hisseissä hissihenkilöt. Molemmat tuntui pelottavilta alkuun.

 

[kovalev]

Näkyi äsken tv;ssä Seppo Hovi, ja siitä tuli heti nostalgisesti mieleen Hovin vetämät " Tenavatähdet ". Kyllä niitäkin tuli katsottua, vaikka kaikille kavereille sitä ei kehdannut kertoa. Ensimmäisenä vuonna taisi voittaa "...Onks Tiina kotona, olis vähän asiaa...Joo, joo, joo. Vähän asiaa..." Esittäjää en kyllä muista.
Sitten on jäänyt mieleen ainakin ; Antti Pääkkönen, Matias Sassali ja Leif Lindgren...ja Konsta Hietanen.

Niin ja Seppo Hovista tuli heti mieleen Lapinlahden linnut ja Markku Toikka.

 

[Cosmo]

Näkyi äsken tv;ssä Seppo Hovi, ja siitä tuli heti nostalgisesti mieleen Hovin vetämät " Tenavatähdet ". Kyllä niitäkin tuli katsottua, vaikka kaikille kavereille sitä ei kehdannut kertoa. Ensimmäisenä vuonna taisi voittaa "...Onks Tiina kotona, olis vähän asiaa...Joo, joo, joo. Vähän asiaa..." Esittäjää en kyllä muista.
Sitten on jäänyt mieleen ainakin ; Antti Pääkkönen, Matias Sassali ja Leif Lindgren...ja Konsta Hietanen.

Ja panhuilu-Stefan! Andra korta, andra tjocka!

 

[scholl]

Ja panhuilu-Stefan! Andra korta, andra tjocka!

Älä mainitse huiluja. Meillä oli pakollisena ostaa ala-asteella nokkahuilut. Se oli yhtä tuskaa puhaltaa niihin räkäpilleihin. Itse tosin vain esitin soittavani, en oikeasti puhaltanut ilmaa sinne ollenkaan.

Toinen älytön juttu oli virkkaamisen opetteleminen. Minulta se ei luonnistunut. Onnistuin virkkaamaan ketjua, mutten monirivistä tuotosta. Jossain vaiheessa vuotta huomasin, että lanka oli mennyt jotenkin pulpetin ympäri ja olin siis virkannut koko höskän kiinni pulpettiin. Niin kauan asia oli ok, kun se sai olla siellä pulpetin sisällä aina jemmassa ko. tunnin ulkopuolella, mutta jossain vaiheessa vuotta maikka halusi nähdä, mitä olin tehnyt ja silloin se koko virkkausprojekti piti purkaa. Ei jäänyt mitään käteen. Herää vain kysymys, että miksi siellä haluttiin edes opettaa virkkaamaan. Onko joku kuullut joskus henkilöstä, joka olisi joskus virkannut jotain?

 

[Vakio]

Sitten on jäänyt mieleen ainakin ; Antti Pääkkönen, Matias Sassali ja Leif Lindgren...ja Konsta Hietanen.

Ja Timo "Tumba" Turunen.

Nokkahuilu piti meidänkin ostaa. Yhden biisin jouduin opettelamaan ja sain sen jotenkin luriteltuakin, niin että hyväksyttävä arvosana tuli. En muista mitä soitin. Tuskin sitä pystyi tunnistamaankaan.

 

[Rafael]

Toinen älytön juttu oli virkkaamisen opetteleminen. Minulta se ei luonnistunut. Onnistuin virkkaamaan ketjua, mutten monirivistä tuotosta. Jossain vaiheessa vuotta huomasin, että lanka oli mennyt jotenkin pulpetin ympäri ja olin siis virkannut koko höskän kiinni pulpettiin. Niin kauan asia oli ok, kun se sai olla siellä pulpetin sisällä aina jemmassa ko. tunnin ulkopuolella, mutta jossain vaiheessa vuotta maikka halusi nähdä, mitä olin tehnyt ja silloin se koko virkkausprojekti piti purkaa.

Ei kerta kaikkiaan tullut minunkaan tuotoksista mitään. Jotain patalappua joskus virkattiin. Jotkut teki niistä hienoja, mutta meikäläisen lappu muistutti valmiina jotain harvaa hämähäkin seittiä. Joskus ala-asteen vikoilla vuosilla oli sitten pakolliset rättikässyn tunnit. No pelleilyksihän nekin meni. Ompelukoneilla "ajettiin kilpaa" ja katkenneet neulat vaan lenteli.

 

[Mustaine]

Matias Sassali

Only in Finland, rillipää-tenava vetää "Elämää juoksuhaudoissa". Muistaakseni vielä kunnon paatoksella.

Olikohan samoihin aikoihin tämä "mutsi hei, mä tahdon uuden videon", Tommi Läntinen-biisi, siinä vasta paatosta.

 

[Cosmo]

Älä mainitse huiluja. Meillä oli pakollisena ostaa ala-asteella nokkahuilut. Se oli yhtä tuskaa puhaltaa niihin räkäpilleihin. Itse tosin vain esitin soittavani, en oikeasti puhaltanut ilmaa sinne ollenkaan.

Sama homma. Osaan vieläkin vetää "ostakaa makkaraa": H-A-G, H-A-G, G-G-G-G-A-A-A-A, H-A-G. Ja siis H = peukulla alta reikä umpeen & etusormella päältä ylin reikä, A = lisää päältä seuraava reikä, G = vielä yksi reikä umpeen nimettömällä.

Jallitin yhtä opea taannoin, ja hänen mukaansa nokkikset ovat joissain kouluissa (hänen) vielä yhtä vissi osa opetusuunnitelmaa kuin tuolloin. Esittelin nokkiskompetenssiani ja ostihan se.

 

[kovalev]

" Ostakaa Makkaraa " lähtee täältäkin.
Onkohan vielä laulukokeita luokan edessä ? Ne oli sitten mukavia. Muistan ainakin kolme omaa biisiä ; Punasaappaat, Kotimaani Ompi Suomi, ja Päivänsäde Ja Menninkäinen. Siihen paikkaan kun sattui vielä kakaisemaan jonkun varhaisteiniyden aiheuttaman äänenmurroskiljaisun, niin seuraavaan viikkoon ei tarvinnut kouluun mennä.

 

[scholl]

" Ostakaa Makkaraa " lähtee täältäkin.
Onkohan vielä laulukokeita luokan edessä ? Ne oli sitten mukavia.

Meillä oli sellainen periaate, että pyrittiin aina laulamaan mahdollisimman huonosti laulukokeissa. Jos ei ole ikinä elämässään ennen laulanut ja kun säestys loppuu niin vituiksihan se menee, jos oikeasti yrittää, joten kannatti pyrkiä huonoon suoritukseen. Yksi kaveri oli rapmusiikin edelläkävijä. Hän puhui koko kappaleen, tosin ei niin elvistellen kuin nykyiset räppärit, vaan hyvin monotonisesti ja hiljaa ukkonooan ja tosiaan ilman säestystä.

Ompelukoneissa oli se vittumainen puoli, ettei niissä ollut lankoja. Itse en osannut laittaa sitä alalankaa, joten sain kyllä sen vaaditun kangaskassin taskuineen päivineen ommeltua, mutta näytti urpolta se ompele, kun alalanka oli puuttunut.

 

[teemu73]

Entä peruskoulun liikuntatunnit? Meillä oli lukuvuoden aikana karkeasti ottaen tämä sapluuna:

- Elokuussa yleisurheilua
- Syyskuussa suunnistusta
- Lokakuussa uintia
- Marraskuussa telinevoimistelua
- Joulukuussa tanssia
- Tammikuussa luistelua
- Helmikuussa hiihtoa
- Maaliskuussa uintia
- Huhtikuussa telinevoimistelua
- Toukokuussa jalka/pesäpalloa

Ja jossain sopivissa rakosissa sisäpalloiluja, lähinnä lento- ja koripalloa. Mutta nuo listatut oli kuitenkin ne kaikkein oleellisimmat, ja erityisesti telinevoimistelu tuntui olevan opettajille kaikkein tärkein asia maailmassa.

 

[Cosmo]

Ompelukoneissa oli se vittumainen puoli, ettei niissä ollut lankoja. Itse en osannut laittaa sitä alalankaa, joten sain kyllä sen vaaditun kangaskassin taskuineen päivineen ommeltua, mutta näytti urpolta se ompele, kun alalanka oli puuttunut.

Kyseisen nyssäkän pääidea taisi olla päärme. Ainakin sitä hoettiin sellaisella pieteetillä, että jotain suurta sen takana oli oltava. Ompelukoneajokortissa oli pakko kusettaa ajamalla koko rundi läpi etanavaihteella. Muutenhan etanaa piti käyttää vain lammen kiertävällä lenkillä, ettei säikäytetty joutsenia tai jäätiin muuten ihastelemaan niitä, en muista tarinaa mutta joutsenet muistan. Muuten piti painaa nilkka ojossa, ja siitä ei tullut yhtään mitään. Mä en tajua mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee ompelukoneen puikoissa, kun pitää niin hirveetä vauhtia mennä aina.

 

[Speedye]

Entä peruskoulun liikuntatunnit? Meillä oli lukuvuoden aikana karkeasti ottaen tämä sapluuna:

- Elokuussa yleisurheilua
- Syyskuussa suunnistusta
- Lokakuussa uintia
- Marraskuussa telinevoimistelua
- Joulukuussa tanssia
- Tammikuussa luistelua
- Helmikuussa hiihtoa
- Maaliskuussa uintia
- Huhtikuussa telinevoimistelua
- Toukokuussa jalka/pesäpalloa

Ja jossain sopivissa rakosissa sisäpalloiluja, lähinnä lento- ja koripalloa. Mutta nuo listatut oli kuitenkin ne kaikkein oleellisimmat, ja erityisesti telinevoimistelu tuntui olevan opettajille kaikkein tärkein asia maailmassa.

Meillä taas opettajan suosiossa olivat suunnistus ja pesäpallo. Pesäpallo oli lajina ihan jees, mutta suunnistus.. Voi sitä vitutuksen määrää. Vielä kun opettajamme oli "hiukan" laiska. Samat rastit olivat metsässä vuodesta toiseen ja niistä muodostui aina opettajan nimi. Eli monesti suunnistustunnit kuluivat kahvilla tai paikallisessa ählämissä.

Tosin välillä opettaja kyttäsi oppilaita autosta käsin keskellä kaupunkia. Melkoinen sankari tämä. Heinolassa Lyseonmäen koulun käyneet kyllä tietävät kyseisen tapauksen..

 

[Alamummo]

Sama homma. Osaan vieläkin vetää "ostakaa makkaraa": H-A-G, H-A-G, G-G-G-G-A-A-A-A, H-A-G. Ja siis H = peukulla alta reikä umpeen & etusormella päältä ylin reikä, A = lisää päältä seuraava reikä, G = vielä yksi reikä umpeen nimettömällä.

Nokkahuilutunnit ovat yksi parhaiten mieleen jääneitä koulumuistoja (ei tosin parhaita). Kuinka kukaan näitä tunteja läpikäynyt voisi unohtaa sen parinkymmenen epävireisen nokkahuilun piipityksen "pii pii pii piipeli pii" ja tauon kohdalla moninkertainen "ryyyssh" kun räkää imettiin pillistä takaisin.

 

[Cosmo]

erityisesti telinevoimistelu tuntui olevan opettajille kaikkein tärkein asia maailmassa.

Kyllähän jokaisen pikkupioneerin piti 80-luvulla kieppi pystyä rekillä tekemään! Jumppakärpänen! Näitä sitten aina viikottain reenattiin, ja nimi listaan, kun oli suoritettu. Sitten pääsi tekemään jotain ihan muuta ja muut jäi sinne ähkimään. Ryhmässä oli aina tietenkin myös pullukoita mukana, eikä siitä kyllä mitään tullut. Itse olin niin luuviulu, että vaikiaa se oli mullekin.

Samaan aikaan trampoliinit olivat jotain suurta ja aivan ihmeellistä. Kun trampoliinia jumppatunneilla käytettin, se haettiin jostain holvista seremonioiden saattelemana. Pari ohjattua hyppyä per oppilas ja sitten closing ceremonies ja takaisin holviin. Ei niitä kai saanut ostaakaan kuin jollain Kekkosen luvalla. Nykyäänhän meininki trampoliinien suhteen on ihan eri ja toisaalta Kekkonenkin on kuollut.

 

[Rafael]

Entä peruskoulun liikuntatunnit?

Niin. Itselle tulee mieleen se, että jos ei ollut asiallisia vaatteita liikuntatunnille, niin sitten piti vetää kalsareissa liikuntatunti, koska päällysvaatteita ei saanut olla. Sikäli en ymmärrä miksi tuo liikuntavaatteiden käyttö ja suihkussa käynti oli niin nihkeää, vaikka suuri osa jengistä harrasti varmaan kolmea tai neljää lajia vapaa-ajalla.

Telinevoimistelu oli todella syvältä. Itse en todellakaan ollut mikään volttisankari, niin oli aika paskamaista odottaa omaa vuoroa, kun piti ponnun ja hevosen kautta heittää joku vitun puolivoltti noin viiden sentin paksuiselle kovalle patjalle. Eipä ollut kovinkaan mukava mätkähtää tuolle patjalle selälleen.

Myös koripallo oli lajina aivan perseestä sellaiselle, joka sitä ei ollut ikinä pelannut. Kuten varmasti joku lätkä oli sitten taas niille, jotka olivat pelanneet pelkkää korista.

 

[Lapanen]

Toinen älytön juttu oli virkkaamisen opetteleminen. .....
Onko joku kuullut joskus henkilöstä, joka olisi joskus virkannut jotain?

Piti tulla neliön muotoinen pannulappu, mutta tuli kuin tulikin 'pyöreä', tai mikä lie ovaali tai tuma.

Sitten aloin virkkaamaan miekan tuppea, mutta opettajatar (mikä lie lespo-kommari) oli mieltä, ettei sellaista tehdä, vaan teet tosta henkarin päällisen. Sellainen siitä tulikin, tosin hieman ongelmallinen sikäli, että henkarin toiseen sakaraan se meni päälle vain lujaa kiskomalla, kun taas toisella puolella tekele repsotti niin löysänä, että sisään olisi mahtunut useampikin.

Mutta kyllähän tommosen 'putken' virkkaamminen osoittaa jo korkeampaa osaamista.

Viisastuin tapauksesta sen verran, että kun myöhemmin yläasteella tein metallitöissä nyrkkiraudan, niin naamioin sen vyönsolki-projektiksi, ettei opettajalaitoksen edustaja olisi jälleen torpedoinut yhteiskunnan kustannuksella suunnittelemaani väkivaltaista hanketta.

Eli kyllä koulussa oppii. Toiset oppii armeijassa näyttämään siltä että tekevät jotain hyödyllistä vaikka todellisuudessa lorvailevat. Itse opin tuon jalon taidon nimenomaan käsityötunneilla.

 

[Shayne]

Vieläkö R-kioskille pystyy palauttamaan tyhjiä pulloja? Siitä kioskin luukusta tungettiin säännöllisesti pari liitoksistaan ratkeilevaa muovikassia täynnä limaisia, spurgujen mestoilta kerättyjä bissepulloja. joissa oli vielä vaahdotkin pohjalla. Kioskintäti kiltisti laski ja lajitteli niitä kioskin takahuoneessa verhon takana, jona aikana ehti tunkea taskut täyteen kaikkea mahdollista mihin vain kioskin luukusta ylettyi ja kaupan päälle vielä lopuksi ostaa irtiksiä pullonpalautusrahoilla, jahka täti oli saanut sotkut siivottua. Joskus ei suostunut ottamaan vastaan vaan kehoitti viemään ne kauppaan, mutta kun kauppakin meni arkisin jo kuudelta kiinni eikä esim sunnuntaisin ollut tietenkään auki, niin pakkohan sen oli ottaa ne.

Ja ala-asteella luokan seinällä oli joka talvi sellainen hiihtotaulukko, johon vedettiin viivaa hiihdettyjen satojen metrien / kilometrien perusteella. Jokaisen piti hiihtää vähintään joku tietty kilsamäärä vapaa-ajallaan. Viivaahan toki pystyi vetämään seinään senttitolkulla vaikkei olisi hiihtänyt metriäkään.