Mainos

Nostalgia-ketju

  • 88 958
  • 345

scholl

Jäsen
Mietin tuossa, että mitkä sellaiset korkeat, värikkäät kengät olivat 80 luvun alussa. Oliko niiden nimi joku moonbootsit tai vastaavat. No joka tapauksessa kerran kovalla pakkasella piti olla sisäliikuntaa niin meillä päätettiinkin juosta viestejä koulun pihalla. Jouduin juoksemaan sukkasilla, koska eihän niillä buutseilla juoksemisesta tullut mitään. Yhtenä vuonna kaikilla piti olla sellaiset kengät.

Nivealla taisi muuten olla samanlainen rasva kuin tuo Vitalis. Samoin Nivean rantapallot olivat yleisiä. Niitä oli jokaisella uima-altaalla vaikka kuinka monella. Esslingenin maauimalassa vuonna 1983 niitä ainakin oli ihan sikana. Löin takaraivoni auki vesiliukumäen hyppyrin peltireunukseen ja eihän se verentulo lakannut suihkussa, vaan piti lähteä Krankenhausiin. Se oli sitten hauskaa olla laaksossa, missä on joku 40C, eikä saanut mennä enää uimaan, kun pää oli paketissa.
 

Hanhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, AS Roma
Tämähän tuntui ainakin omissa piireissäni menevän lipan ompeluraitojen mukaan. En nyt millään enää pysty muistamaan mikä oli "aito"-määrä, mutta erittäin tärkeää se silloin oli, ettei itsellä ollut kopio!

Piti olla kahdeksan raitaa. Monissa "feikeissä" oli vain kuusi raitaa. Muistan, että joissain feikeissä lipan alaosan väri oli jtn ihan muuta kuin aidon lippiksen vihreä väri.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Tuli mieleen fillareista ainaiset kiistat, kun vertailtiin vaihteistoja. PPS-merkkinen vaihteisto oli ihan ykkönen kolmivaihteisia vertailtaessa. Jämämerkkinä toimi yksi toinen hyvin yleinen vaihteisto, jonka nimeä en koskaan muista. "Paremmilla tyypeillä" olikin sitten viisi- tai seitsenvaihteiset fillarit.

Olisiko ollut näin että tämä PPS oli Shimanon tekemä ja se paskempi vaihtoehto oli Sachsin Torpedo, josta oli aina vaijeri poikki ja muutenkin aina piti olla säätämässä.
 

scholl

Jäsen
Fillarit olivat muistaakseni yksivaihteisia jalkajarrulla kun oli pieni. Sitten jossain vaiheessa sai ostaa 5 vaihteisen pyörän käsijarruilla. Käyräsarviset pyörät olivat jo 10 vaihteisia. Jotenkin muistelisin, että Crescentissäni oli peräti 12 vaihdetta. Kolmevaihteista minulla ei ollut koskaan.
 

Vakio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Man City
Fillarit olivat muistaakseni yksivaihteisia jalkajarrulla kun oli pieni. Sitten jossain vaiheessa sai ostaa 5 vaihteisen pyörän käsijarruilla. Käyräsarviset pyörät olivat jo 10 vaihteisia. Jotenkin muistelisin, että Crescentissäni oli peräti 12 vaihdetta.

Minä ostin ensimmäisillä kesätyörahoillani Monarkin 10-vaihteisen käyräsarvisen. Se oli hemmetin hyvä fillari ja palveli n. 25 vuotta ennen kuin raskin muutama vuosi sitten vaihtaa uuteen. Vähän kaduttaa jopa, että vaihdoin.
 

startin13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo
Vinokanta bootsit! Ainoastaan kovilla jätkillä.

80-luvulle laitetaan neonväriväri vaatteet ja kivipestyt farkut, mitä reikäisemmät sitä paremmat. Entäs nahkatakki jonka päällä farkkuliivi ja bändien merkkejä? Kenellä oli? Minulla ei, koska vain koviksilla oli ja ne haisivat tupakalle. + Suzuki Pv kovilla äänillä ja kypärä ilman visiiriä.

Mäkihyppyukot, Matcboxit ja Legot olivat kovassa käytössä. Taisi ekat Nikotkin tulla markkinoille ja letkuohjattavia autoja. Kaukosäätimet tuli myös, ja alkuaikoina ne olivat johdollisia. Voi jeesus, kun muistelee sitä touhua.

En katsonut ketjua suurennuslasilla mutta onko mainittu sellainen orkesteri kuin Europe? Sehän oli ihan ykkösmusaa. Varsinkin final countdown.

Baseball takit ja Doc-martenssit & Gettagripit olivat jo tuulia 1990 luvun alusta, siinä lamaajan loppupuolella. Dekadenz taisi vaatettaa useampiakin pikkupaikkakunnan toivoja. Maihareissa laskettiin aina reikiä, kovuusasteen mukaan 8,10,12(?) ja 20reikäset olivat vain harvoilla. Ekax kaikilla oli mustat mutta lopussa oli jo muitakin värejä, mm violetit ja oranssit joillain muijilla.

Ennen pelotti, nyt on pilotti!
 

Lapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Maple Leafs, Kärpät NE Patriots, RoPS
Tähän ketjuun on kai asiallista kertoa että Commodore 64 täytti 25 vuotta!
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Itselläni oli sen runkoon koulutusmielessä liimattuna liikennemerkkien kuvia. Liekö ollut vakiona, vai jonkun laittamat jälkiasennuksena?

Nytpä muistan nämäkin, olivat siis tehdasasenteisia. Runkohan oli sellainen kantikas ja leveämpi, ei mikään putki. Liikennevalotkin taisivat olla. Ja tosiaan pyörän väri oli juuri mainitsemasi lilalhtava, ei siis todellakaan sellainen pill-possunpunainen. Laatupeli.
 

Clocks

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
1986 kisojen keräilykortit

Hah, tämä lainaus schollin muistelosta ketjun ensimmäiseltä sivulta. Pakko vaan mainita, että mutsilla saattaa vieläkin olla tallessa c-kasetti jolla luettelen ulkomuistista koko pakan pelaajien nimet peräkkäin ja järjestyksessä (pata-ruutu-risti-hertta muistaakseni, niin sen pitkään näin).

Tein koulun pihalla idioottimaisia kauppoja, Maradona oli pataässä ja niitä oli kertynyt useampia. Vaihdoin niitä kaiken maailman krääsään. Muutenkin tuossa iässä (6-8 vee) tapahtui aikamoisia omaisuusrikoksia. Suoranaisia petoksia, joita sitten vanhempien kanssa tehtiin tekemättömiksi.
 

scholl

Jäsen
Niin nyt kirjoitinkin kyllä ihan väärin. Tarkoitin K-kaupan Väiskiä. Hanski tuli siis sanottua väärin. Ehkä oli liikaa Enska ja Hanski mielessä.

Noista mainoksista linkissäsi niin Ajatar, Halva ja K-Kauppa ovat juuri 70-luvun puolelta tuttuja. 80-luvun mainoksia kun katsoo niin tulee mieleen, ettei niistä voi olla niin paljon aikaa. Katsokaapa vaikka Hartwallin jaffa mainosta. Siinähän on tuo uusi Original etiketti. Tuntuu, että sehän uudistettiin vasta vähän aikaa sitten ja nyt se onkin jo muka 20 vuotta sitten. Samoin ohvi-mainos ei jotenkin voi olla 80-luvulta. Tai sitten minulla on liian hyvä muisti.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Niin nyt kirjoitinkin kyllä ihan väärin. Tarkoitin K-kaupan Väiskiä. Hanski tuli siis sanottua väärin. Ehkä oli liikaa Enska ja Hanski mielessä.

Luulin että tarkoitit oikeasti Hanskia, jolla oli myös Hanski-niminen show telkkarissa, jonka tunnarin varmaan kaikki aikalaiset tunnistavat.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanski

Kyllä hän taisi olla mainoksissakin, ellen ihan väärin muista.
 

stiflat

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, HIFK
Yhtenä vuonna kaikilla piti olla sellaiset kengät [Moonbootsit].
Se olikin tosiaan ihme näissä kengissä että se oli se vuosi/talvi ja sen jälkeen ei kukaan enää ollut kiinnostunut niistä. Tosin jotkut jotka oli ehtinyt ostaa ne, käyttivät sinnikkäästi vielä toisenkin talven. Nythän ne on alkanut palailemaan jonkunnäköisenä variaationa naisten kenkämallistoihin.

Mutta mitkä hemmetti ovat vinokantabootsit?
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Luulin että tarkoitit oikeasti Hanskia, jolla oli myös Hanski-niminen show telkkarissa, jonka tunnarin varmaan kaikki aikalaiset tunnistavat.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanski

Kyllä hän taisi olla mainoksissakin, ellen ihan väärin muista.
Muistan nämä "Hanskit". Eikös Marita Nordberg ollut myös mukana. Hanskilla oli vuosien varrella kaksi koiraakin: irlanninsetteri Rex ja cockerspanieli Boy.
 

Valkohuulikyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Samurai Blue, Arsenal
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelin tässä ajankuluksi, että mikä merkki oli tämä aito nhl-lippis. Olisikohan se ollut starter?

Puhun siis tästä, missä oli 8 raitaa, vihree pohja, 6 hikireikää...ja sokerina pohjalla taisi olla vielä, että lippiksen nuppi on sisältä hopeinen. Se oli kyllä hienoa aikaa...
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves

stiflat

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, HIFK
^Siis käsitinkö nyt oikein että se maahan osuva osa on kuitenkin vaakasuora ja vaan se kantapäästä maahan menevä sivu on vino? Eli kuvassa vasemmalla ovat nämä "vinakannat" ja oikealla normaalibootsit? Itseasiassahan ei noi oikealla olevat edes ole bootsit, vaan jotkut korkeavartiset kävelykengät. Olenkin luullut että bootseissa on aina tuollainen "vino kanta"...jos siis puhun oikeasta aiheesta.
Tällaiset Terminator-"bootsit" sitten on tietysti aivan eri asia, kuten maiharitkin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
^Siis käsitinkö nyt oikein että se maahan osuva osa on kuitenkin vaakasuora ja vaan se kantapäästä maahan menevä sivu on vino? Eli kuvassa vasemmalla ovat nämä "vinakannat" ja oikealla normaalibootsit? Itseasiassahan ei noi oikealla olevat edes ole bootsit, vaan jotkut korkeavartiset kävelykengät. Olenkin luullut että bootseissa on aina tuollainen "vino kanta"...

Oikein käsitit. Vasemmalla juurikin sellaiset mitä meilläkin oli käytössä (villavuorella). Myynnissä oli oikeasti myös suorakantaisia, kannan korkeus varmaan viiden sentin luokkaa (ei kuvassa). Tyylittömiä.
 
Suosikkijoukkue
Lukko. Mälsä pierumäki kiekko.
Olisiko ollut näin että tämä PPS oli Shimanon tekemä ja se paskempi vaihtoehto oli Sachsin Torpedo, josta oli aina vaijeri poikki ja muutenkin aina piti olla säätämässä.
No nimenomaan! Sehän se oli tuo, Torpedo. Se vaihteisto lähes poikkeuksetta kaikilla aina rikki.
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Olisiko ollut näin että tämä PPS oli Shimanon tekemä ja se paskempi vaihtoehto oli Sachsin Torpedo, josta oli aina vaijeri poikki ja muutenkin aina piti olla säätämässä.

Ekassa 3-vaihtessa Helkama Hulivilissäni oli tuo PPS-vaihtesto ja ajellessa pähkäilin, että PPS = Pieni-Pieni-Suuri; 1-2-3. Nokkelan muistisäännön siitä keksin.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Pyöräjutuista tuli mieleen mopot. Meinasin lentää perseelleni, kun kuulin missä hinnoissa Pappa-Tunurit ja muut vastaavat mopot ovat nykyään. Ne ovat näemmä keräilytavaraa 2000-luvulla.

Pappiksilla ja mm. Sachseilla aloitettiin aikoinaan kaverien kanssa mopoilu joskus 12-vuotiaana. Maalla kun asuttiin niin noita löytyi vähän joka nurkasta enemmän tai vähemmän rikkinäisenä ja muutamalla kympillä. Parista raadosta sai aina yhden toimivan pelin, jota sitten viriteltiin kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Seuraavina mopoina tulee mieleen Solifer SM ja Tunturi Super Sport. Raisuun ei kukaan koskenut pikällä tikullakaan. Näistä ei saanut mitään supertykkejä, sillä ainakin Soliferin Tomos-pannu oli herkkä menemään rikki.

Sitten päästiin asiaan, eli Suzuki PV ja S1 olivat aikas tykkejä 80cc-pytyllä, 20mm kaasarilla ja tehoputkella. Näillähän pääsi jo melkein 100km/h. Ihme ettei ruumiita tullut enempää, sillä jarrut/jouset eivät olleet ihan suunniteltu noihin nopeuksiin. Paras oli kyllä kaverin S1, johon oli istutettu Suzuki RM80 crossipyörän moottori, joka oli ulkokuoriltaan samanlainen kuin noissa mopoissa, mutta tehot aivan eri planeetalta. Harvoilla välitysillä tällä ajettiin nopeusmittaustaulun ohi 119 km/h. Nykyäänhän nuo taulut eivät enää näytä kovin paljoa yli sallitun nopeuden.

Joskus tuossa 15-vuotiaana hommasin sitten Kawasaki KX80 crossipyörän jolla päästelin menemään kylillä ja metsissä. Kiva peli, mutta hieman tylsempi kun ei tarvinnut juurikaan olla kädet rasvassa, kuten mopojen kanssa.
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Seuraavina mopoina tulee mieleen Solifer SM ja Tunturi Super Sport. Raisuun ei kukaan koskenut pikällä tikullakaan. Näistä ei saanut mitään supertykkejä, sillä ainakin Soliferin Tomos-pannu oli herkkä menemään rikki.
No se täytyy kyllä sanoa, että tuo Soliferin SM-versio oli hyvä peli. En nyt tietysti ihan tarkkaan tiedä, mistä mallista puhut, mutta meikäläisellä on ollut vuoden -79 malli, ja se oli oikeilla palikoilla piristettynä todella hieno mopo ajella. Kavereilla oli 125 kuutioisia kevyt moottoripyöriä, mutta eivät kaverit mulle pärjänneet. Huippunopeutta noista piikkisistä löytyi kuitenkin sen verran, että siinä sitä joutui nöyrtymään, kun pitkää matkaa ajettiin. Meikäläisen Solifer ei kulkenut kuin 95 km/h, joten mikään raketti se ei ollut, koska en käyttänyt esim. niin pientä takaratasta, mitä siihen mopoon oli saatavissa. Mutta hyvä se oli kiihtymään, kun kolmosvaihteella puhtaasti kaasusta nosti keulan pystyyn ilman rykäisemättä taaksepäin.

Eniten harmittaa koko jutussa se, että menin sen mopon myymään, kun ikää oli sen verran, että ajokortin sain, ja siirryin auton rattiin. Olisi se hienoa tänäkin päivänä käydä vähän ajelemassa muistellen menneitä aikoja.
 
Viimeksi muokattu:

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Raisuun ei kukaan koskenut pikällä tikullakaan...
Tiedän erään tällekin palstalle kirjoittelevan jonka isä viritteli hänen Raisuaan aina vapaapäivinään...oli kaverille mieluisa yllätys kun koulupäivän jälkeen Helkama lähti hanskasta.
Edelleen kun haistan kaksitahtibensiinin käryn olen ihan fiiliksissä. Mopolla tuli ajettua hyvin tiiviisti n. 10 v. ikäisestä eteenpäin ajokortti-ikään saakka. Vaikka kevarikorttikin tuli siinä jossain välissä hankittua ei mikään voita viritetyllä mopolla ajamista. Rippilahjaksi saatu Tunturi Tiger Aqua oli jossain vaiheessa kova rauta - mopo vielä toimi suhteellisen hyvin viripaloilla...hyvät jarrut ja hyvä jousitus. Vaan niin nekin mopot piti palasiksi vedellä ja se on monta kertaa harmittanut isosti.

Onneksi olen saanut kesäloma-ajaksi pappiksen lainaksi. On mahtava fiilis vetää kaikki 35 km/h peltirunko vapisten.
 

scholl

Jäsen
Minun nuoruudessani mopo ei ollut salonkikelpoinen. Ne olivat erittäin harvinaisia. Monkeja saattoi näkyä muutama kappale yhteensä, mutta ne olivat lähinnä epämääräisillä tyypeillä. Asuivat varmaan jossain kauempana kerrostaloissa tms. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että siihen aikaan mopolla olisi voinut tai saanut ajaa normaalinuoret. Tänä päivänähän tilanne on eri. Jos ajelee autolla esim. Espoossa niin siellä on jokaisella 15-17 vuotiaalla moposkootteri.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös