Nipen liigauralta on nyt näyttöjä 1543 laukauksen verran. Tuolla määrällä veskarien torjuntaprosentit alkaa jo tasaantua, vaikka heittojakin vielä tulee. Valtaosa näistä vedoista on tullut IFK:n paidassa muutaman viime kauden aikana, ja tänä aikana IFK on ollut aika tasaisesti oma itsensä, eli sellainen ylemmän keskikastin joukkue. Uran torjuntaprosentti on Niilolla 88,66, ja jos nyt leikitään että tuo on lähellä totuutta, niin mitä tuollaiselta maalivahdilta on lupa odottaa jaksolta, jonka aikana kohtaa 307 laukausta (=tämä kausi)?
Kaksi pääoletusta: maalinteko lätkässä on Poisson-prosessi (
Poisson-prosessi – Wikipedia), mitä se likipitäen onkin, ja nämä 307 vetoa vastaa kohtalaisesti keskimääräistä liigavetoa. Miljoonan simulaation jälkeen tilanne on ao. kuvan mukainen. Realistiset luvut kattaa aika laajan alueen, kun otanta on edelleen hyvin rajallinen, ja väli 0.85-0.93 kattaa karkeasti 95 % jakaumasta. Niilon 85,99 on kyllä jakauman heikommasta päästä, mutta vielä noin 7,5 % simuloiduista arvoista jää tuon alle. Eli heikko, muttei nyt katastrofaalinen kausi näihin peilaten. Voisi kuvitella, että noiden kahden pystyviivan välinen etäisyys on maksanut IFK:lle aika monta pistettä tällä kaudella, ja on yksi pääsyy IFK:n majailuun alemmassa keskikastissa. Viime kaudella tilanne oli aika päinvastainen.
Ehkä IFK:n ei pitäisi lähteä kauteen ykkösmaalivahdilla, jolta on realistista odottaa 86 % torjuntaprosenttia...