Poliisi vastasi palautteeseen!
Laitoin asiasta palautetta Helsingin poliisille. Ohessa koko vastaus jonka juuri sain! Sama vastaus lienee tullut kaikille?
Helsingin poliisilaitos
Tiedotus
--
Helsingin poliisi on ottanut tutkittavakseen 3.10.2007 Jokerit - HIFK
jääkiekko-ottelussa tapahtuneen tappelun. Asiasta keskusteltiin
syyttäjäviranomaisten kanssa ennen tutkinnan aloittamista.
Rikoslain 21:5 §:ssä määritellään pahoinpitelyksi toiminta, jossa tahallisesti
tehdään toiselle ruumiillista väkivaltaa. Yleensä pahoinpitelyn seurauksena on
toiselle aiheutunut vamma. Lain esitöiden mukaan rikos voi kuitenkin täyttyä,
vaikka siitä ei aiheutuisikaan mitään näkyvää seurausta.
Pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Jos on syytä epäillä
virallisen syytteen alaisen rikoksen tapahtuneen, on poliisin otettava asia
tutkittavakseen (Esitutkintalaki 2 §). Esitutkinta on toimitettava vaikka
rikosilmoitusta asianosaisten, tai muun tahon, toimesta ei tehtäisikään.
Kynnys esitutkinnan aloittamiseksi, siis "syytä epäillä" -kynnys, on
lainsäädännössä asetettu verrattain matalaksi. Näin syystä, ettei poliisi yksin
ratkaisisi asioita, jotka tulisi saattaa syyttäjän ja tuomioistuimen
ratkaistavaksi.
Esitutkinnassa selvitetään ja kirjataan, mitä on tapahtunut. Jos edelleen on
syytä epäillä rikosta, annetaan asia syyttäjälle syyteharkintaan.
Syyteharkinnassa päätetään, meneekö asia tuomioistuinkäsittelyyn vai jättääkö
syyttäjä syytteen ajamatta.
Pahoinpitelystä on säädetty myös lievä tekomuoto. Lievä pahoinpitely on
kysymyksessä silloin, jos teko kokonaisuutena arvostellen on vähäinen. Lievä
pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Poliisi voi tutkia
tällaisen rikoksen vain, jos asianomistaja sitä vaatii.
Elämässä on paljon tapahtumia, jotka ensi näkemältä täyttävät jonkin rikoksen
tunnusmerkistön. Tämä koskee myös pahoinpitelyrikoksia. Taustalta saattaa
löytyä jokin oikeuttamisperuste, mikä poistaa teon rangaistavuuden. Jääkiekossa
tällaisena oikeuttamisperusteena on useimmiten ns. loukatun suostumus. Peliin
osallistuvat ovat suostuneet siihen, että pelin tiimellyksessä heihin saattaa
kohdistua lajiin kuuluvaa, tai jopa säännöissä kiellettyä, voimankäyttöä ja
vammojakin voi syntyä.
Aika ajoin syntyy tilanteita, joissa ylitetään se voimankäytön aste, mihin
tällaisen suostumuksen katsotaan voivan ulottua ja olevan voimassa. Jos
tällaista epäillään tapahtuneen, jää asian ratkaiseminen viime kädessä
tuomioistuimen asiaksi. Oikeuskäytännössä tästä on esimerkkejä.
Nyt käsillä on tilanne, missä kaksi miestä on lyönyt nyrkillä useita kertoja
toisiaan päähän. Tapahtumat ovat saaneet alkunsa pari minuuttia pelin
alkamisesta. Mikään ulkoisesti näkyvä pelitilanne ei ole edeltänyt kamppailua
vaan siihen on ajauduttu ns. seisovilta jaloiltaan. Tapahtumasta ei ole
syntynyt vakavia vammoja. Teon on syytä epäillä täyttävän pahoinpitelyn
tunnusmerkistön, ellei pätevää oikeuttamisperustetta tai lieventämisperustetta
löydy.
Esitutkinnassa selvitetään asianosaiset ja tapahtumaolosuhteet. Tämän jälkeen
on tutkinnanjohtajan, syyttäjän ja tuomioistuimen mahdollista arvioida
lopullista rikosnimikettä (pahoinpitely/lievä pahoinpitely),
oikeuttamisperusteen olemassaoloa ja pätevyyttä (loukatun suostumus tms.) tai
sitä, onko tapahtuma kokonaisuudessaan peliin kuulumaton yleisellä paikalla
tapahtunut väkivallanteko.
Poliisi ei viranomaisena ota osaa siihen arvokeskusteluun, mitä jääkiekosta ja
siihen liittyvästä mahdollisesta kaukaloväkivallasta käydään. Sen sijaan
poliisi suorittaa sille laissa määrätyn tehtävän esitutkinnan suorittamisesta.
Todettakoon, että Suomen rikoslainsäädäntö on kaikilta osiltaan voimassa koko
valtakunnassa. Vaikka jääkiekossa on omat sääntönsä, ne eivät syrjäytä voimassa
olevaa lainsäädäntöä. Käytännössä kysymys on lain tulkitsemisesta elävän elämän
rajatapauksissa - tällä kertaa jääkiekkopelissä.
S---- K-----