NHL Top 100: Jatkoaika listaa sata parasta suomalaista NHL-pelaajaa kautta aikojen – keskustelua listauksesta

[Shardik]

Toisaalta taas Mikko Koivulla on Selke-ääniä kymmeneltä(!) kaudelta.

Noh, jokainen painottaakoon haluamiaan kriteerejä. Itselle Koivun veljekset menevät vielä Ahon edelle, mutta hyvin todennäköisesti tämä kääntyy myöhemmin Ahon eduksi. Onhan hänellä kausia vielä pelattavana vaikka kuinka paljon.

Itselläkin Koivut ovat tällä hetkellä Ahon edellä, joskin varsin niukasti. Lähinnä molempien Koivujen pitkäaikainen NHL-kapteenius vie vielä voiton, vaikka Ahokin on apukapu ollut. Varsinkin Sakun aloittaessa kapteenina ei eurooppalaisia kapteeneja ollut pilvin pimein ollut, joten saa tienraivaajapointsejakin. Muutaman vuoden päästä voi tilanne hyvin olla toinen (ja Ahokin NHL-kapteeni).

 

[Risujemmari]

Annan paljon painoarvoa Hart-äänille, joita Aholla on kolmelta kaudelta oman joukkueensa ykkössentterinä. Tähdistökentällisäänet menevät M. Koivun ja Ahon kanssa tasan. Mutta sitten kun aletaan katsoa playoff-tilastoja, jäävät veljekset auttamattomasti jälkeen. Mutta edelleenkin ymmärrän täysin hyvin, jos joku painottaa eri asioita.

Joo en itsekään näiden äänien varaan rankingia laskisi. Aholla tällä kaudella siis yksi ääni 194:stä mahdollisesta. Yhden äänen Hart Trophyn äänestyksessä sai myös Charlie Lindgren.

Hart Trophyn äänestys on muutenkin mielenkiintoinen. Palkintohan on tarkoitus jakaa pelaajalle, jonka katsotaan olevan arvokkain omalle joukkueelle, mutta aina palkitaan vain sarjan yksinkertaisesti paras pelaaja. (Joka toki on myös usein arvokkain) Siinä mielessä Aho onkin ansaitusti ollut listoilla useampana vuonna, ja olisi myös omalla top-100 listalla korkealla.

 

[Parson]

Nyt on varmaan haettu helppo vertailukohde kun Kakko ja Kotkaniemi on laitettu peräkkäin. Itse laittaisin toisin päin, mutten osaa (vielä) sanoa olisivatko korkeammalla/alempana kuin JA listalla.

 

[Götze]

Nyt on varmaan haettu helppo vertailukohde kun Kakko ja Kotkaniemi on laitettu peräkkäin. Itse laittaisin toisin päin, mutten osaa (vielä) sanoa olisivatko korkeammalla/alempana kuin JA listalla.

Hieman kyllä itse ihmettelen että molemmat olivat Lundellin edellä listalla. Joo Lundellilla on vähiten pelejä kolmikosta, mutta paras ppg, Cup voitettuna ja rooli omassa joukkueessa täysin kiveen hakattu. Tai ainakin se rooli on selvästi merkittävin tästä kolmikosta.

 

[Animal]

Huomaan (ja ymmärrän), että täällä palstallakin on tietty sukupolvenvaihdos ollut jo pitempään käynnissä ja nämä tietyt vanhemmat hahmot eivät nuorelle kaartille resonoi mitään, mutta ihmettelen suuresti kuinka monella Esa Tikkanen ja Jere Lehtinen ovat jääneet top 10 listan ulkopuolelle ja siellä on jotain Sebastian Ahoa ja Miro Heiskasta heidän edellään.

Älkää käsittäkö väärin, Heiskanen ja Aho ovat loistavia pelaajia joita itsekin ihailen, mutta tällä hetkellä näytöt NHL:ssa ovat suunnilleen Ilkka Sinisalon, Reijo Ruotsalaisen ja Olli Jokisen tasolla. Heiskanen ja Aho voivat vielä aikanaan olla vaikka top 5:ssa, mutta älkää nyt hyvänen aika tuollaisia noin 25-vuotiaita kavereita nostako täyden uran tehneiden lajipioneerien edelle. Tikkanen on viisinkertainen SC-mestari ja muistaakseni nelinkertainen Selke Trophy ehdokas, uran prime -ajan playoff -tilastojen ollessa likimain Barkovin tasoa. Lehtinen taasen on SC-mestari ja kolminkertainen Selke -voittaja ja siihen kv-meriitit päälle. Dallas Stars jäädyttänyt pelinumeron.

 

[Noma]

Hieman kyllä itse ihmettelen että molemmat olivat Lundellin edellä listalla. Joo Lundellilla on vähiten pelejä kolmikosta, mutta paras ppg, Cup voitettuna ja rooli omassa joukkueessa täysin kiveen hakattu. Tai ainakin se rooli on selvästi merkittävin tästä kolmikosta.

Tähän voi osittain vastata lainauksella tuosta juttusarjan "pääartikkelista":

Lista on äänestetty kevään aikana, eikä esimerkiksi Florida Panthersin kesäkuussa voittama Stanley Cup ole ehtinyt vaikuttaa joukkueen suomalaispelaajien sijoituksiin.

 

[Animal]

Ei ole olemassa tietystikkään oikeita tai vääriä mutta silti tein itse oikean TOP-15.

1.Selänne 3*maalikuningas, 1*Stanley Cup, pelasi kolmella aivan erilaisella aikakaudella korkealla tasolla.

2.Kurri, 1*maalikuningas, 5*Stanley Cup, 6* yli 100p kausi.

3.Lehtinen, 3*Selke, 1*Stanley Cup.

4.Numminen, lähes 1400 ottelua ja pelkällä tyylillä.

5.Barkov, 2*Selke, 1*Stanley Cup. Kerää kehuja yhtenä maailman parhaana pelaajana jatkuvasti.

6.Rantanen, 1*Stanley Cup, 2 peräkkäistä 100p kautta

7.Timonen yli 1100 ottelua, yli 0,5p per peli, 1*Stanley Cup

8. Kiprusoff 1*Vezina, 3*Vezina Finalisti, 2*NHL:n paras päästettyjen keskiarvo.

9.Rinne 1*Vezina, 4*Vezina finalisti

10 Rask 1*Vezina, 2*Vezina finalisti, 1*Stanley Cup

11 Aho Tähtitasoa, vajaa 600 ottelua, yli 0,9p per peli

12 Filppula yli 1000 ottelua, 1*Stanely Cup

13.Tikkanen, aikansa parhaita kahdensuunnan hyökkääjiä, 5*Stanley Cup

14.M Koivu yli 1000 ottelua, 1*Selke finalisti

15.O Jokinen yli 1200 ottelua, paras kausi 91p

@Animal hyväksyy tämän listan, paljon en muuttaisi. Vaihtaisin Kurrin ja Selänteen paikan, Ahon ja Tikin paikan ja ehkä Teppo Winnipeg Barkovin ja Rantasen taakse.

 

[Denverin Munasyndi]

Älkää käsittäkö väärin, Heiskanen ja Aho ovat loistavia pelaajia joita itsekin ihailen, mutta tällä hetkellä näytöt NHL:ssa ovat suunnilleen Ilkka Sinisalon, Reijo Ruotsalaisen ja Olli Jokisen tasolla. Heiskanen ja Aho voivat vielä aikanaan olla vaikka top 5:ssa, mutta älkää nyt hyvänen aika tuollaisia noin 25-vuotiaita kavereita nostako täyden uran tehneiden lajipioneerien edelle. Tikkanen on viisinkertainen SC-mestari ja muistaakseni nelinkertainen Selke Trophy ehdokas, uran prime -ajan playoff -tilastojen ollessa likimain Barkovin tasoa. Lehtinen taasen on SC-mestari ja kolminkertainen Selke -voittaja ja siihen kv-meriitit päälle. Dallas Stars jäädyttänyt pelinumeron.

Heiskanen on katsottu 4/6 pelaamallaan kaudella oman pelipaikkansa TOP-15 -pelaajaksi kauden päättäneissä palkinto- ja tähdistöäänestyksissä. Nykyinen kilpailu huomioiden tämä nostaa hänen osakkeitaan omissa kirjoissani todella korkealle. Tähän päälle sitten varsin vakuuttavat playoff-tilastot, niin jouduin tekemään omasa nopeassa listauksessani kipeitä päätöksiä. Ei mitään pois Tikkaselta ja Lehtiseltä, mutta pidän nykyhetken kilpailuympäristöä niin kovana, että se määrittää omassa päässäni vahvasti sitä, kuka on "paras". Tuohan on kuitenkin helkkarin subjektiivista, mitä koko käsitteellä halutaan tässä yhteydessä hakea. Jos haetaan parasta uraa, olisi itselläni esimerkiksi Tikkanen toisena heti Kurrin jälkeen.

 

[JKyykka]

Huomaan (ja ymmärrän), että täällä palstallakin on tietty sukupolvenvaihdos ollut jo pitempään käynnissä ja nämä tietyt vanhemmat hahmot eivät nuorelle kaartille resonoi mitään, mutta ihmettelen suuresti kuinka monella Esa Tikkanen ja Jere Lehtinen ovat jääneet top 10 listan ulkopuolelle ja siellä on jotain Sebastian Ahoa ja Miro Heiskasta heidän edellään.

Tikkanen on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Itsekin varmaan jollakin tavalla aliarvostan häntä pelaajana. Itse aloin jääkiekkoa seuraamaan silloin, kun Tikkanen pelaili viimeisiä vuosiaan, joten en ole häntä päässyt varsinaisesti "livenä" seuraamaan. Mutta toisaalta sama tilanne se on vaikkapa Kurrin ja Ruotsalaisen kanssa, mutta siltikin heitä tulee pidettyä huomattavasti korkeammassa arvossa. Toki Kurrilla nyt meriitit ovatkin selkeästi kovemmat.

En tiedä vaikuttaako jotenkin alitajunnassa, että Tikkanen on uransa jälkeen vetänyt tietynlainsta pellen roolia julkisuudessa, vai mikä tässä oikein on. Toki aina kun Tikin uran tilastoja tulee katsottua, niin huomio kiinnittyy uran huippuvuosien hyvien pisteiden lisäksi siihen, miten nopeasti ura kääntyi kolmenkympin jälkeen jyrkkään laskuun. Olikohan tuossa kyse enemmän motivaatiosta vai siitä, että kroppa alkoi olla loppu?

Olisi mukava kuulla enemmäkin näkemyksiä Tikkasen urasta ja tasosta pelaajana sellaisilta, jotka ovat häneen enemmän perehtyneet.

 

[Man in the Box]

Hieman kyllä itse ihmettelen että molemmat olivat Lundellin edellä listalla. Joo Lundellilla on vähiten pelejä kolmikosta, mutta paras ppg, Cup voitettuna ja rooli omassa joukkueessa täysin kiveen hakattu. Tai ainakin se rooli on selvästi merkittävin tästä kolmikosta.

Jännä nähdä myös Laaksonen ennen Maccellia. Itse laittaisin toisin päin ja Laaksosen muutenkin listalla taaemmaksi.

 

[Animal]

En tiedä vaikuttaako jotenkin alitajunnassa, että Tikkanen on uransa jälkeen vetänyt tietynlainsta pellen roolia julkisuudessa, vai mikä tässä oikein on. Toki aina kun Tikin uran tilastoja tulee katsottua, niin huomio kiinnittyy uran huippuvuosien hyvien pisteiden lisäksi siihen, miten nopeasti ura kääntyi kolmenkympin jälkeen jyrkkään laskuun. Olikohan tuossa kyse enemmän motivaatiosta vai siitä, että kroppa alkoi olla loppu?

Kroppa oli loppu-urasta aika romuna ja ymmärtääkseni myöskään elämäntavat eivät edesauttaneet pitkän uran luomista yli 30-vuotiaana. Ei se mikään salaisuus ole, että kyllä Tikkaselle jo uran aikana kuppi maistui ja on maistunut sen jälkeenkin, vaikkei nyt mistään Karalahdesta tai Jarnasta puhuta.

Ja tottahan se on, että Tikin uranjälkeiset esiintymiset, muu toiminta ja ulkoinen habitus vaikuttavat ihmisten mielikuvaan entisestä huippu-urheilijasta. Tiki ja Juti ovat ehkä hieman samantyyppisiä hahmoja näin uran jälkeen.

Nämä eivät kuitenkaan poista sitä, että urallaan Tiki oli mestaruus- ja kärkijengien top6 hyökkääjä liki 10 kauden ajan. Playoff -tilastoissa Tikin kanssa vertailukelpoiset suomalaispelaajat mahtuvat varmaan yhden käden sormiin.

 

[ralph cox]

Varmasti vaikeuttaa hahmottamista sekin, että enää ei ole Tikkasen tyyppisiä tai pätkääkään Claude Lemieuxin tyyppisiä pelaajia. Eli provokaattoreita, jotka ovat samalla kovaluonteisia huippupelaajia, ja parhaimmillaan ratkaistessaan pudotuspelejä isoilla maaleilla isoilla hetkillä, ja sotkiessaan täysin vastustajan huippuyksilöiden pelin. Tämän ajan paras provosoiva huippupelaaja on varmastikin Brad Marchand, mutta hän on aivan erityyppinen ja "normaalimpi" taitopelaaja ärsyttäjä-TIkkaseen ja erityisesti jatkuvasti puoliväkivaltaiseen Lemieuxiin nähden. Samoin kuin Matthew Tkachuck.

 

[Barcelona]

Muistaakseni Tikkasella oli paha polvivamma jossain vaiheessa, joka sitten nopeutti uran loppumista. Taitaa Tiki vieläkin pikkasen ontua. Myös kaukalon ulkopuolisilla asioilla oli myös osuutta siihen että ura hiipui nopeammin. Yleensä se menee niin että jos tykkäät olla baareissa niin kyllä se kolmekympin jälkeen sitten näkyy suorituksessa.

Mutta parhaimmillaan Tiki oli siis dynastia jengin ykkösketjussa Gretzkyn ja Kurrin kanssa jonka lempinimi oli "Finnish Sandwich". Kaukalossa Tikkanen oli sellainen persoona, että jos pelaisi nyt olisi todennäköisesti suosituin suomalainen NHL:pelaaja, ja hänen ketjussaan Jatkoajassa olisi enemmän viestejä kun Barkovin ja Ahon ketjuissa yhteensä.

Kun Kurrin ja Tikkasen palkinnoista puhutaan niin kannattaa muistaa että pojat pelasi NHL:lässä 80-luvulla jolloin ympäristö oli hieman eurooppalaisia pelaajia syrjivä, ja esim. puolustaja legenda Börje Salming ei voittanut koskaan Norrista vaikka sen monen mielestä olisi ansainnut. Kurrin tavoin Tikkanenkin ois voinut voittaa sen Frank J. Selke trophyn. Tikkanen kun oli sellainen päällystakki joka pleijareissa sitten varjosti vastustajan parhaan pelimiehen tehottomaksi ja hermostutti legendaarisella Tiki-talkilla.

Jos Tikkanen on sijalla kolme Jatkoajan listauksessa, niin ei se mielestäni ole vääryys.

 

[Götze]

Tähän voi osittain vastata lainauksella tuosta juttusarjan "pääartikkelista":

Kiitos, tämä oli mennyt itseltä ihan ohi. Selittää hieman tuota sijoitusta. Henk.koht olisin nostanut Lundellin edelle jo ennen playoff-näyttöjäkin, mutta mennään eteenpäin.

 

[oiler99]

Kun Kurrin ja Tikkasen palkinnoista puhutaan niin kannattaa muistaa että pojat pelasi NHL:lässä 80-luvulla jolloin ympäristö oli hieman eurooppalaisia pelaajia syrjivä, ja esim. puolustaja legenda Börje Salming ei voittanut koskaan Norrista vaikka sen monen mielestä olisi ansainnut. Kurrin tavoin Tikkanenkin ois voinut voittaa sen Frank J. Selke trophyn. Tikkanen kun oli sellainen päällystakki joka pleijareissa sitten varjosti vastustajan parhaan pelimiehen tehottomaksi ja hermostutti legendaarisella Tiki-talkilla.

Tikkanen tosiaan oli neljä kertaa ehdolla Selke Trophyyn vuosina 1989, 1990,1991 ja 1995. Vain Jere Lehtisellä on enemmän ehdokkuuksia ja Lehtinen sitten ensimmäisenä suomalaisena myös palkinnon pokkasi.

 

[Luoto]

Minulle tällaisten listojen tekeminen on ylivoimaisen vaikeaa, enkä yritäkään sellaista tehdä. Hyökkääjien, puolustajien ja maalivahtien vertaamiseen en myöskään pysty.

Tikkasen sijoitus on selvästi ongelmallista, mestaruuksien määrä taitaa jatkiksen nuorisolle olla ainoa syy, miksi Tiki pääsee 15 parhaan listalle. En pysty ajattelemaankaan Tikin pudottamista 10 ulkopuolelle, en edes viiden.

Tikin mestaruuksien takia hän voi monella olla aika korkealla, toisaalta niiden määrän voi ajatella johtuvan siitä, missä joukkueessä hän pelasi.

Tikin luonteen ja taitojen yhdistelmä oli äärimmäisen mielenkiintoinen, lahjakas, taitava kuin mikä ja sietämättömän ilkikurinen, vittumainen ja peräänantamaton. Hänen roolinsa joukkueessa oli hyvin raastava ja vaikutti varmasti uran lyhyyteen.

En nimeä ketään, jonka pitäisi olla itsestään selvästi Tikin takana, heidän laittaminen Tikin edelle tuntuu kuitenkin naurettavalta. Itse voisin laittaa hänet kolmanneksi, toiseksi en taida uskaltaa häntä tarjota.

 

[Tevoo]

Muistakaa kun teette listoja saavutuksien kera niin Nupe tais ajella bussia Atlantassa..Tai muuta pikku hämärähommia?

 

[Barcelona]

Jos vanhoista staroista puhutaan niin Lehtisen, Nummisen ja Tikkasen ohella Christian Ruuttu on varmaan pelaaja jonka hyvyys ei ehkä tilastoscouttauksella aukene niille jotka ei nähnyt hänen pelaavan. Oli aikoinaan yksi suosikeista ja vähän harmitti kun en omaan top 20 häntä saanut.

Linkki: https://youtu.be/PrqhEm99zNw?si=7gQLAqbeMkVwanT6

 

[hooceebruins]

Eihän tuommoista listausta voi oikein absoluuttisesti ja objektiivisesti tehdä.
Oma täysin subjektiivinen Top10:

1. Jarno Kultanen (Boston Bruins)
2. Matti Hagman (Boston Bruins)
3. Tuukka Rask (Boston Bruins)
4. Mikko Eloranta (Boston Bruins)
5. Petteri Nokelainen (Boston Bruins)
6. Joona Koppanen (Boston Bruins)
7. Antti Laaksonen (Boston Bruins)
8. Erik Haula (Boston Bruins)
9. Petri Skriko (Boston Bruins)
10. Hannu Toivonen (Boston Bruins)

 

[Parson]

Olen samaa mieltä Tikkasen sijoituksesta, mikä mielestäni edelleen ylittää uusien kykyjen sijoituksen sillä hän ei ollut vain yksi SC joukkueen jäsen vaan merkittävä osa voittavaa joukkiota.

 

[Kilimaisteri]

En tiedä vaikuttaako jotenkin alitajunnassa, että Tikkanen on uransa jälkeen vetänyt tietynlainsta pellen roolia julkisuudessa, vai mikä tässä oikein on. Toki aina kun Tikin uran tilastoja tulee katsottua, niin huomio kiinnittyy uran huippuvuosien hyvien pisteiden lisäksi siihen, miten nopeasti ura kääntyi kolmenkympin jälkeen jyrkkään laskuun. Olikohan tuossa kyse enemmän motivaatiosta vai siitä, että kroppa alkoi olla loppu?

Olisi mukava kuulla enemmäkin näkemyksiä Tikkasen urasta ja tasosta pelaajana sellaisilta, jotka ovat häneen enemmän perehtyneet.

Motivaatiossa ja asenteessa ei ollut ongelmaa, ne oli aina 110%. Polvet vaan eivät oikein kestäneet. Mitäpä noihin muiden kommentteihin olis lisättävää.. ..erinomainen luistelija, kaikenlaisia haalarihommia ympäri kaukaloa, maskipelaamista, starapelaajien pimentämistä ja raivon partaalle ajamista pelaamatta kuitenkaan mitään sikaa. Legendaarinen hahmo tossa pimentämishommassa, oli urallaan yksi inhotuimmista vastustajista kun on koko ajan iholla ja juttua tulee. Kaikenlaisia "mä ajan sua koko illan"-juttuja löytyy loputtomiin. Ja Tiki piti kyllä huolen siitä että jos pääsi taklaamaan vastustajaa vaihtoaition edessä niin se kaveri tulee työnnetyksi sinne vaihtoaitioon, koska sekin mukavasti lämmittää käämejä. Tiki ei kuitenkaan mikään ylämummojen veivaaja ollut, mutta omasi kyllä aivan kaamean kovan lämärin. Pistelukemat uralta ihan kohtuulliset siihen nähden että aika paljon aikaa vaihdosta meni niihin haalarihommiin.

Ja muistetaan nyt sekin ettei sen Gretzkyn ketjuun ihan mitä tahansa huumoriukkoja Väinön kanssa pelaamaan heitetty, Tiki oli erittäin tärkeä palanen sitä ketjua.

 

[Animal]

Tikkasen "last dance" ansaitsee myös maininnan. Hänhän oli mukana vielä toiseksi viimeisellä NHL-kaudellaan keväällä 1998 viemässä Washington Capitalsia finaaleihin, jonne siirtyi lähellä siirtotakarajaa Floridasta. Tämä on yksi maininnan arvoinen meriitti myös, sillä taitaa olla ainoa suomalainen joka on pelannut SC -finaaleissa kolmessa eri joukkueessa. Tikkanen veti tuolloin runkosarja mukaanluettuna kokonaisuudessaan hyvän kevään Capitalsissa ja tavallaan hetkellisesti "palasi tasolleen" muutaman vaikeamman kauden jälkeen.

Seuraavalle kaudelle Tiki palasi vielä viimeistä kauttaan pelaavan Gretzkyn rinnalle Rangersiin, mutta tuo viimeiseksi jäänyt NHL-kausi jäi vain 32 ottelun mittaiseksi loukkaantumisista johtuen.

 

[Jack DiBiase]

Eihän tuommoista listausta voi oikein absoluuttisesti ja objektiivisesti tehdä.
Oma täysin subjektiivinen Top10:

1. Jarno Kultanen (Boston Bruins)
2. Matti Hagman (Boston Bruins)
3. Tuukka Rask (Boston Bruins)
4. Mikko Eloranta (Boston Bruins)
5. Petteri Nokelainen (Boston Bruins)
6. Joona Koppanen (Boston Bruins)
7. Antti Laaksonen (Boston Bruins)
8. Erik Haula (Boston Bruins)
9. Petri Skriko (Boston Bruins)
10. Hannu Toivonen (Boston Bruins)

Arvostan subjektiivisuuttasi!

PS. Jarno Kultanen NHL:n pistepörssin jaetulla kärkipaikalla never forget.

 

[FASlapsi]

Eihän tuommoista listausta voi oikein absoluuttisesti ja objektiivisesti tehdä.
Oma täysin subjektiivinen Top10:

1. Jarno Kultanen (Boston Bruins)
2. Matti Hagman (Boston Bruins)
3. Tuukka Rask (Boston Bruins)
4. Mikko Eloranta (Boston Bruins)
5. Petteri Nokelainen (Boston Bruins)
6. Joona Koppanen (Boston Bruins)
7. Antti Laaksonen (Boston Bruins)
8. Erik Haula (Boston Bruins)
9. Petri Skriko (Boston Bruins)
10. Hannu Toivonen (Boston Bruins)

Missä Jarmo Kekäläinen, Urho Vaakanainen, Joonas Kemppainen, Mikko Mäkelä ja yksi Mikko Lehtosista (kaikki Boston Bruins)?

 

[RockTheRink]

En varmaan top 100 suomalaista NHL-pelaajaa osaisi laittaa järjestykseen, mutta top-10 teki mieli kokeilla:

1. Jari Kurri
2. Teemu Selänne
3. Alexander Barkov
4. Mikko Rantanen
5. Teppo Numminen
6. Jere Lehtinen
7. Kimmo Timonen
8. Reijo Ruotsalainen
9. Saku Koivu
10. Tuukka Rask

Yritin miettiä pelaajan uraa tuossa kokonaisuutena (Stanley Cupit, uran pituus, tehot, pelaajan merkitys ja rooli joukkueissaan .jne). Miro Heiskanen teki mieli lisätä joukkoon, mutta ehkä hänen sijoituksensa nousee myöhemmin.