Jos tarkoitus ei ole miellyttää kaikkia niin meillä on sarjataulukko jo olemassa. Ja jos 16 jengiä halutaan pleijareihin niin sieltä vaan pistekeskarin mukaan.
Tätä kannatin itsekin siihen asti, kunnes vilkaisin pistekeskiarvoa. Sijoilla 16., 17., ja 18. löytyy nyt Florida, Vancouver ja Nashville tasapisteissä samalla pelimäärällä, jos jengit asetetetaan pistekeskiarvon mukaiseen järjestelmään. Sijoilla 19. ja 20. puolestaan ovat Flames ja Rangers, hurjat 0,001863 ottelukohtaisen pistemäärän keskiarvolla. Jos mennään kahden desimaalin tarkkuudelle, niin Florida, Nashville, Vancouver, Rangers, Flames ja Jets ovat tasapisteissä. Jos siis mennään pistekeskiarvolla, niin kolmella joukkueella on identtinen pistekeskiarvo, kahdella muulla ero tulee neljännessä desimaalissa ja kahden desimaalin tarkuudelle mentäessä sijasta 16. "kamppailee" kuusi jengiä.
NHL:n sivuilla "tie-breaking proceduressa":
1) Tasapisteissä vähemmän pelejä pelannut ja sulkeissa "ts. parempi pistekeskiarvo". Jos tuota luetaan kuin piru raamattua ilman tarkennetta "i.e., superior points percentage", niin kolme jengiä on kiinni vikassa sijassa. Jos taas tuo "tarkenne" pistekeskiarvosta otetaan mukaan ja pistetään kahdelle tesimaalille, kuusi jengiä on kiinni.
2) Eniten voittoja, excludattuna rankkarit ja jatkot. Jos tuijotetaan puhtaasti voittojen lukumäärää, Rangers pitää kärkipaikkaa 31 voitollaan. Tosin Rangers ei ollut se, joka oli kolmen kärjessä kun desimaalit otettiin mukaan ja Rangersilla on yksi matsi "kolmen pistekärkeä" edellä.
3) Eniten voittoja, excludattuna rankkarit. Tässä kategoriassa Rangers on (36) on kärjessä, toisena Winnipeg (34) ja pistekeskiarvolla mitattuna kolmen kärki (Florida, Nashville, Vancouver) lukemassa 32.
4) Keskinäisten matsien pisteet. Tätä en rupea laskemaan.
5) Maaliero. Kahden desimaalin tarkkuudella mitatessa Jets (+13) on kärjessä, Rangers (+12) toisena ja Vancouver (+11) kolmantena.
6) Tehdyt maalit. Jos tässä otetaan ottelukohtainen keskiarvo kriteeriksi, niin Florida (3,35) olisi aavistuksen Rangersia (3,34) ja Vancouveria (3,30) edellä. Jos taas mennään absoluuttisilla lukemilla ottelumäärästä välittämättä Rangers (234) on ensimmäisenä ja Florida (231) toisena.
Mitä tuosta saadaan? Ihana sotku. Kylmän viileästi mitattuna Florida on sen 0,002 pistettä edellä Rangersia pistekeskiarvossa ja identtisessä pistekeskiarvossa mitattuna kerännyt eniten voittoja. Onko tuo 0,002 sitten se ratkaiseva tekijä, jolla 95,6% hallinsa täyttänyt New Yorkin jengi sysätään NHL:n pohjasakkaan samassa mittarissa asettuvan Floridan taakse? Heivataanko Kanadan markkinat Torontoa lukuunottamatta pois sillä hetkellä, jolloin kansa vaatii eniten viihdettä ja pistekeskiarvolla mitatuna Vancouverin suuralue (2,8m asukasta) on jaetulla 16. sijalla?
Mä näkisin, että tilanne on "normirunkosarjaa" politisoituneempi tällä hetkellä. Puhtaasti urheilullisesti Florida menisi noilla kriteereillä jatkoon, mutta NHL:n näkökulmasta varmasti New York, Vancouver ja jopa Winnipeg tai Calgary kiinnostavat todennäköisesti Floridaa enemmän. Varsinkin, kun huomioi televisioinnin. Ilmeisesti Kanadassa nyt nihkeillään urheilun osalta, mutta eiköhän tuolla mieli muuttuisi nopeasti, jos Bettman lupailee pelit käyntiin ja Ottawaa lukuunottamatta kaikki NHL-joukkueet ovat mukana. Tiivis pelitahti päälle, niin eiköhän siellä ole puolet kanadalaisista tiukassa omaehtoisessa hockey-lockdownissa Molsonit kylmässä.
Mä itse toteuttaisin homma seuraavasti:
1) 24 jengiä mukaan nykyisen pistekeskiarvon perusteella. Tuolloin yllä mainittujen lisäksi mukaan saataisiin Minnesota, Coyotes ja Montreal. Eli yksi jenkkiläisittäin kova hockeytown ja legendaarinen Habs. Kojootit menee siinä mukana.
2) Jengit kahteen koriin, top 10 ja bottom 14. Noista kympin muodostaa tämän hetken kymmenen parasta pistekeskiarvolla mitattuna, eli Dallas ja Carolina (1,19) olisivat kympissä ja Islanders (1,18) muiden joukossa. Noista top10 muodostaa pleijareihin "korvamerkityt" jengit ja 14 muuta kisaavat kuudesta muusta paikasta.
3) Jotta pelituntuman kautta ei tulisi ongelmia, molemmat korit pelaavat saman määrän pelejä. Pelit aloittaisin nollapisteestä, eli käytännössä runkosarjan järjestys menisi uusiksi, mutta top10 kori veisi sijat 1-10. tämän minirupeaman jälkeen ja sijat 11-24 tulisi bottom jengien mukaan.
4) Runkosarjalle pituutta 15-20 matsia, jotta "turhaan" ei tarvitsisi läpsytellä muutaman kuukauden rupeamaa parin hassun matsin takia ja sattuman vaikutusta saadaan vähennettyä.
5) Pleijareihin 16, tarpeen vaatiessa ensimmäiset kierrokset best-of-5 moodissa läpi.
Aikataulun saisi käytännössä vedettyä siten, että tahti olisi peli-peli-lepo ja sama alusta. Tuolloin 15 peliä saataisiin 22 päivään ja 20 peliä 29 päivään. Rankka, muttei mielestäni mahdoton. Alkuun pari viikkoa karanteenia ja pari viikkoa treeniä, niin 56 päivään saisi homman puserrettua. Viikko lepoa pleijareihin ja viime vuoden kestolla (63d) sarjan pituus olisi 56+7+63=126 päivää. 20.6.2020 jos hypätään tuohon moodiin, homma olisi valmis 24.10.2020 20 matsin runkosarjalla. Ja tuossa olisi siis varaa tiivistää huomattavasti pleijarirupeamaa, viime kaudella kun pelien välissä oli välipäivä tai kaksi. Syyskuun puolelle olisi mahdollista saada homma vielä rutistettua tarvittaessa, niin joku "december start" ei pakottaisi pelaamaan "kahta kautta putkeen".
Tuo ei millään muotoa ole täydellinen ja ongelmaton formaatti, mutta mielestäni tuolla tavoin saataisiin isot markkina-alueet melko hyvin täytettyä, nykyistä runkosarjamenestystä ei "heitettäisi menemään" ja vältyttäisiin siltä, että porukat valmistautuisivat pitkän kaavan kautta läpsytelläkseen pari peliä. Noi markkina-alueet näen tärkeänä osana jo ihan televisioinnin, politiikan ja lajin näkyvyyden kannalta. Nyt viihteelle on tilausta ja jos kausi saadaan käyntiin kilpailluilla markkina-alueilla (kuten se New York) kunnolla, niin uskon tuon auttavan lätkää ja NHL:ää muiden lajien ja big4-liikojen kustannuksella.
