NHL Network listannee maanantaina top-20 puolustajansa mutta laitetaan sitä ennen oma listaus tähän. Ensin muutama sananen rankkauksestani:
- Palkkakattomaailmassa pelaajien sopimuksella on keskeinen merkitys pelaajan arvolle mutta tässä siihen ei kiinnitetä mitään huomiota vaan huomio ainoastaan pelaajan pelillisissä kyvyistä.
- Vaikka viime kausi näyttöjen puolesta painaakin eniten arviossa on tarkkailua ulotettua pidemmälle ja siten yhdestä heikommasta/loukkaantumisten vaivaamasta kaudesta ei ole verotettu liiallisesti jos luottoa pelaajan kykyihin muutoin on kuitenkin.
- Myös potentiaaliin/odotuksiin tulevan kauden suhteen on kiinnitetty huomiota. Jos läpimurtoa odotetaan tulevalla kaudella, on se otettu huomioon. Vastaavasti jos iän tms. vuoksi tason laskua on odotettavissa, on sekin huomioitu.
- Yksinkertaistaen voisi kuitenkin todeta kyseessä olevan listauksen tämän hetken parhaista puolustajista oman näkemykseni mukaan. Eli puolustajien rankkaus sen mukaan missä järjestyksessä valitsisin puolustajan joukkueeseeni jos tavoitteena olisi menestyä ensi kaudella, kiinnittämättä huomiota sitä pidemmälle ajanjaksolle tai muihin ulkoisiin seikkoihin (sopimuksiin, muihin joukkueen pelaajiin tms.).
Pidemmittä puheitta tässä oma listaus:
1. Erik Karlsson, San Jose Sharks
- Karlsson on edelleen puolustajien kuningas vaikka takana onkin pari vaatimattomampaa kautta hänen tasoonsa nähden ja loukkaantumisetkin vaivanneet. Kiekollisena kuitenkin edelleen täysin suvereeni ja kykenee kiekon kanssa hallitsemaan koko kentän tapahtumia. Omalla puolustusalueella ei ole se paras puolustaja ja tekee virheitä, mutta aliarvostettu läpi uransa puolustuspelaamiseltaan ja kiekollisena on niin selvästi muita edellä että on edelleen omalla listalla liigan paras puolustaja.
2. Drew Doughty, Los Angeles Kings
- Liigan paras kokonaisvaltainen puolustaja edelleen vaikka takana niin Doughtyltä itseltään kuin koko Kingsin joukkueelta täysin penkin alle mennyt kausi. Kyvyt eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään ja tulee ensi kaudella varmasti kaukaloon kovat näytönhalut mielessään. Pitää edelleen paikkansa ihan liigan kärkipuolustajana omalla listalla ja jos kiekotonta pelaamista painottaisi enemmän kiekottoman pelaamisen sijasta voisi mennä jopa Karlssonin edellekin.
3. Victor Hedman, Tampa Bay Lightning
- Lähes yhtä hyvä kuin Doughty kokonaisvaltaisena puolustajana mutta annan edelleen pienen edun Doughtylle. Suhteessa Doughtyyn hyötyy siitä että pelaa liigan parhaisiin kuuluvassa joukkueessa kun toinen taas liigan häntäpäähän pudonneessa entisessä Cup-voittajajoukkueessa. Kolmeen viimeiseen kauteen kolme finalistin paikkaa Norris-äänestyksessä ja yksi voitettu pysti kuitenkin tietävät sitä että voisi hyvin jonkun listalla mennä kahden edellä mainitun edellekin.
---------
Aavistuksen verran tasonpudotusta, tai jos ei varsinaista tasonpudotusta, niin ainakin sen parhaan tason/tasaisuuden/meriittien puolesta eroa seuraavaan ryhmään tässä vaiheessa.
4. Alex Pietrangelo, St.Louis Blues
- Ei kerää yhtä paljoa otsikoita kuin edellä olevat puolustajat mutta pelaa vuodesta toiseen tasaisen varmaan tahtiin isoja minuutteja Bluesin takalinjoilla ja nyt voitetun Cupin jälkeen sitä huomiota tulee varmasti myös enemmän Pietrangelonkin suuntaan.
5. Brent Burns, San Jose Sharks
- Kiekollisena joukkuekaverinsa Karlssonin jälkeen liigan toiseksi paras puolustaja ja tilastot puhuvat selkeää kieltä Burnsin kyvyistä. Jää kuitenkin kolmen edellä olevan taakse puolustuspään pelaamisensa osalta, ja maineestaan huolimatta myös omasta mielestäni Karlssonin taakse, joten siksi Burnsin paikka tässä kohtaa.
6. Colton Parayko, St.Louis Blues
- Liigan paras shutdown-puolustaja ja ehkä nyt voitetun Cupin jälkeen ei enää ole se liigan aliarvostetuin puolustaja. Ei ole vielä noussut kiekollisen potentiaalinsa edellyttämälle tasolle, sillä tuolla hänen laukauksellaan pitäisi tehdä kaudessa reilusti yli 20 maalia, mutta se selittyy peluutuksella ja Pietrangelon viedessä edeltä ison osan parhaista yv-minuuteista. Osoitti keväällä kuitenkin pelaamisellaan että puolustussuuntaan liigasta ei löydy yhtään parempaa puolustajaa. Teki mieli laittaa Pietrangelon perään sillä niin tasaisen kova rightin puolen kaksikko tuo on Bluesille, mutta Burnsin tehot ovat sellaiset etten pystynyt oikeuttamaan Paraykon sijoitusta hänen edelle (Pietrangelolla ne ovat riittävät hyvät paikkaan Burnsin edellä).
7. Seth Jones, Columbus Blue Jackets
- Jones on liigan parhaita nuoria puolustajia ja tulee olemaan vakionimiä Norris-äänestyksen top-5 sijoilla seuraavan vuosikymmenen ajan. Columbus koki pelaajamateriaalin puolesta kovia menetyksiä kesällä mutta Jones (ja Werenski) takaa sen että puolustuksen suhteen heillä on asiat kunnossa jatkossakin.
8. Kris Letang, Pittsburgh Penguins
- Letangia on näistä pelaajista tullut sattuneesta syystä seurattua kaikkein eniten ja nähtyä häneltä niin ne hyvät kuin huonotkin päivät. Niiden välillä onkin merkittävä ero eikä niitä Letangin virheitä pysty kaunistelemaan mitenkään, mutta (tasakentällisin) kiekollisena ainoastaan Karlsson on häntä parempi puolustaja ja Letangin virheherkkyydestä huolimatta hän on myös omalla alueella aliarvostettu ja oikeasti hyvä puolustamaan. Parhaana päivänään pysty olemaan tasoltaan ihan liigan paras puolustaja edelleen.
9. Mark Giordano, Calgary Flames
- Varmasti monella lista hallitseva Norris-voittaja olisi selvästi korkeammallakin mutta tässä on Giordanon sijoitus omalla listalla. Viime kaudella kuitenkin lähes tuplasi kahden edelliskauden pistesaldonsa ja on jo ikänsä puolesta yksi liigan vanhimpiin kuuluvista puolustajista, joten on nähdäkseni paikallaan katsoa viime kauden olleen mahdollisesti se 'career season' Giordanolle ja ensi kaudella palaa normaalitasolleen. Ja se normaalitaso on kieltämättä erittäin hyvän tason ykköspuolustaja ja siksi listallani top-10:ssä.
10. Shea Weber, Montreal Canadiens
- Loukkaantumiset on vaivanneet viime vuosina ja samalla vuosi vuodelta Weber vanhenee, mutta ei siitä pääse mihinkään että kyvyiltään Weber on edelleen NHL:n top-10 puolustaja. Loukkaantumisten vuoksi ei nähdäkseni näillä listoilla yhtä paljoa huomiota enää saa kuin Nashvillen vuosinaan hieman huvittavasti vaikka nykyään pelaakin jääkiekon Mekassa (vai onko se Toronto?), mutta jos joku jaksaa kaivaa kahdelta viime kaudelta Habsin tilastot Weberin kanssa ja ilman tätä niin uskon niiden osoittavan selkeästi Weberin positiivisen panoksen joukkueensa pelilliseen menestykseen.
11. Roman Josi, Nashville Predators
- Josi on näyttävä kiekollinen puolustaja ja jatkanut Suterin/Weberin jälkeen Predatorsin perintöä erinomaisen ykköspuolustajan omaavana joukkueena. Tuleva jatkosopimus osoittaa varmasti Josin aseman yhtenä liigan parhaana puolustajana.
12. Oliver Ekman-Larsson, Arizona Coyotes
- OEL tekee vuodesta toiseen tasaisen varmaa jälkeä heikomman puoleisessa Coyotesin joukkueessa ja kunhan tuo joukkue hänen ympärillään parantaa tulee OEL myös saamaan enemmän ansaitsemaansa huomiota osakseen.
13. John Carlson, Washington Capitals
- Carlson on noussut yhdeksi liigan parhaista kiekollisista puolustajista ja etenkin ylivoimalla sanoisin että on Karlssonin ja Burnsin jälkeen liigan paras puolustaja. Jos siellä ei olisi Ovechkinin tasoista laukausta jolle siirrellä kiekkoa, pystyisi Carlson tekemään nähtyä isompia maalimääriä ylivoimalla, mutta toisaalla helpottaahan Ovechkinin läsnäolo syöttöpisteiden keräämistä puolestaan.
---------
Tässä vaiheessa sanoisin tulevan aavistuksen tason pudotusta taas. Edellä mainittua ryhmää olisi helppoa järjestellä eri järjestykseen, sen verran tasainen pelaajaryhmä kyseessä. Toki ehkä siinä olisi yllä jos voinut tehdä erotuksen Giordanon ja Weberin välillä mutta päätin nyt tehdä tämän ryhmän erotuksen vasta tässä vaiheessa lopulta kuitenkin.
14. Morgan Rielly, Toronto Maple Leafs
- Näyttävästi luisteleva ja kiekollisesti lahjakas Rielly tulee tekemään kovia tehoja Leafsin tulivoimaisen hyökkäyksen takana ja viime kausi oli vasta alkusoittoa sille. Odotan kuitenkin sitä toista kovaa kautta ja kokonaisvaltaisen pelaamisen kehittymistä ennen kuin nosta yllä mainittujen pelaajien joukkoon. En kuitenkaan pitäisi minään yllätyksenä vaikka vuoden päästä vastaavaa listausta mahdollisesti laatiessani olisi hätyyttelemässä top-5 paikkaa.
15. Ryan Suter, Minnesota Wild
- Suter pelaa vuodesta toisesta sillä omalla tasaisen varmalla tasollaan isoja minuutteja, mutta ei ole kiekollisena yhtä hyvä useimmat edellä olevat puolustajat tai muutoinkaan omaa erityisiä näyttäviä ominaisuuksia. Ikänsä puolestakin alkaa olla jo liigan vanhimpia pelaajia ja siten se taso voi nopeasti pudota yhden kesän aikana.
16. P.K. Subban, New Jersey Devils
- Ei tällaista listaa laatiessa sovi unohtaa Subbania vaikka takana heikompi kausi ja vaihtoarvokin kesällä ison sopimuksen vuoksi oli hyvin vaatimaton. Persoonana Subban herättää varmasti ajatuksia puoleen jos toiseen mutta ne pelilliset kyvyt ovat selkeät ja jos/kun nousee takaisin kykyjensä mukaiselle tasolle tulevalla kaudella on Devilsillä ensimmäistä kertaa sitten Niedermayerin lähdön todellinen ykköspuolustaja riveissään.
---------
Tässä vaiheessa taas lyhyen pelaajajoukon jälkeen hieman erottelua koska tulevilta pelaajilta vaaditaan enemmän näyttöjä vielä ennen kuin voidaan nostaa yllä mainittujen joukkoon.
17. Charlie McAvoy, Boston Bruins
- McAvoyn ainoana ongelmana kahdella ensimmäisellä kaudella ovat olleet loukkaantumiset. Kokonaisvaltaisena puolustajana potentiaali on kuitenkin ihan siellä Doughtyn/Pietrangelon tasolla ja siitä on saatu jo väläyksiä, mutta vielä vaatii sitä tervettä kautta alle ja sitä kautta enemmän näyttöjä sitten. McAvoy on yksi niistä pelaajista jotka vuodessa voivat ottaa merkittäviä harppauksia eteenpäin tällaisella listauksella. Nyt mennään kuitenkin varovaisen optimistisen rankkauksen kanssa.
18. Jacob Trouba, New York Rangers
- Tässä vaiheessa tulee vastaan listan kenties ensimmäinen puolustaja jolta voi sanoa puuttuvan kokonaan näytöt joukkueensa ykköspuolustajana (Paraykoa lukuunottamatta mutta hänenkin voi silti sanoa olleen ihan yhtä tärkeä/hyvä kuin Pietrangelo tänä keväänä ja sitä pidemmältäkin ajalta). Pidän Troubaa kuitenkin kovassa arvossa ja kun pääsee Byfuglienin varjosta pois, etenkin niille pisteiden puolesta tärkeille ykkösylivoiman minuuteille, tulee hänen kyvyt paremmin esille. Eikä sitä yhtään haittaa se että siirtyi vähäisen mediahuomion Winnipegistä isojen valojen New Yorkiin ensi kaudeksi, ja saa siellä heti ykköspakin roolin osakseen hyvin tulivoimaisen hyökkäyksen takana. Viime kauden 50 pisteeseen voi hyvin odottaa sellaista kymmenen pisteen korotusta tulevalla kaudella.
19. Zach Werenski, Columbus Blue Jackets
- Toinen Columbuksen nuorista huippupuolustajista. Kiekollisesti niistä lahjakkain mutta puolustuspelaamisen puolesta vielä löytyy kehityksen varaa. Potentiaalista ja kyvyistä ei kuitenkaan epäilyksiä ja luottoa löytyy siihen että tulee olemaan yksi kirkkaimpia nuoria puolustajia NHL:ssä seuraavan kymmenen vuoden ajan.
20. Jaccob Slavin, Carolina Hurricanes
- Ei kiekollisena se kaikkein näyttävin mutta puolustustaidoiltaan yksi liigan parhaista nuorista puolustajista heti Paraykon jälkeen. Vähän voisi sanoa olevan seuraava ryansuter, tasaisen hyvä kaikin puolin mutta ei se näyttävin ja siten mikään huomion keskipiste. Carolinan laadukkaan puolustuksen paras puolustaja nyt jo.
Honorable mentions:
Ryan McDonagh, Tampa Bay Lightning
Rasmus Dahlin, Buffalo Sabres
Miro Heiskanen, Dallas Stars
Thomas Chabot, Ottawa Senators
Brian Dumoulin, Pittsburgh Penguins
Dustin Byfuglien, Winnipeg Jets
- McDonagh oli alunperin sijalla 20. mutta kun Suter ja Subban oli virheellisesti numeroitu samalle sijalle joutui McDonagh'n tiputtamaan listalta ulos.
- Vielä ei ole Dahlinin ja Heiskasen aika mutta ei epäilystäkään siitä etteikö kummaltakin löydy kykyjä ja potentiaalia pelata sellainen toinen NHL-kausi että sillä vuoden päästä oltaisiin mukana keskustelussa jopa top-10 pakin paikasta. Dahlinin osalta tulevaisuudessa puhutaan varmasti jopa liigan parhaana puolustajana. Chabotiin osin samat sanat, nyt jo vertailukelpoinen näihin kahteen ja listalle nousseisiin McAvoyhin/Werenskiin mutta sysipaskassa Senatorsissa on vaikea erottua kunnolla liigan parhaiden puolustajien joukkoon seuraavina vuosina. Dumoulinin nosto listaukselle olisi varmasti kumottu kotiinpäin vetona, enkä sitä kielläkään, mutta samalla voi sanoa että kuinka monta Stanley Cup-voittajajoukkueen aktiivista alle 35-vuotiasta puolustajaa jäi listauksen ulkopuolelle? Niinpä. Dumoulin on puolustuspelaamiseltaan verrannollinen Paraykoon ja Slaviniin mutta kiekolliset taidot eivät ihan yhtä hyvät, ja eivät etenkään yhtä hyvät muiden listan puolustajien kanssa, mutta ei sitä sopinut jättää suosikkijoukkueen kaveria tyystin huomiotta. Big Buff puolestaan kaikille tuttu ja näyttävyydeltään varmasti menisi edelleen top-20 puolustajasta monen listalla, tällä listalla saa kuitenkin tyytyä pelkkään kunniamainintaan.
Torey Krug, Tyson Barrie, John Klingberg, Keith Yandle...
Todella hyviä kiekollisia puolustajia jokainen mutta en saanut mahtumaan millään tälle listaukselle. Kiekolliset taidot selkeät mutta en näe heistä ketään esimerkkiensä rafalskin/timosen mukaisesti pienehköstä koostaan huolimatta myös erittäin hyvänä puolustavana puolustajana.
Samat sanat Dougie Hamiltoniin, ei vakuuta riittävästi.
Ivan Provorovia on tänä kesänä sopimuksellista syistä niputettu McAvoyn ja Werenskin kanssa yhteen ja kieltämättä erittäin hyvä nuori puolustaja onkin kyseessä, mutta ei mahtunut myöskään listaukselle. Ehkä sitten tullut aliarvoitua mutta näin tällä kertaa.
