Kyllä tuossa mielestäni Cubellakin pointtia on. Ennen 2007 kauden pleijjareitahan mediassa rummutettiin Rivers over Manning ja Tom Coughlinille potkut mantraa ja Super Bowl voiton jälkeen kritiikki loppui pariksi kaudeksi. Ehkäpä tilannetta kuvaa Warren Sappin jauhama " I believe in Eli" joka on kuultu varmaan jokaisessa ottelukoosteessa sen viisi vuotta putkeen. Jos vertaa vaikka Bradyn ja Manningin kaltaisiin ikoneihin, niin aika erilaisen kohtelun on pikku-Manning saanut. Isoveli Peyton Manning - yksi kaikkien aikojen pelinrakentajista. Ykköspicki ja tuo 100 miljoonan sopimus esim. Eaglesfanit jaksavat aukoa tästä omasta mielestänikin käsittämättömästä sopimuksesta päätä Giantsfaneille jatkuvasti.
Tony Romolta tarvitsee ensiksi mainita tuo Texas redneck -lisä, jonka Cowboysin ns. provosoiva logo saa aikaan (joka Packersin kanssa nfl:n kovimpia tavaramerkkejä) ja joka heijastuu myös Dallasin pelinrakentajiin kohdistuvassa kritiikissä. Kyseessä on Itä-Yhdysvalloissa perinteisestä jo sisällissodassa ja varmasti aikaisemminkin olemassaolleessa ns. vihanpidosta edistyksellisen itä-rannikon ja vanhoillisen Etelän kanssa. Tämän voi testata nykissä menemällä kunnon Etelän murteilla heittämään läppää Manhattanilla. Monet (ei välttämättä kuitenkaan tällä palstalla) arvioi Cowboysia tämän juntti stereotypian kautta.
Tossa muinoin väänsin elämänkerran McNabbista niin eiköhän Romo ole saman käsittelyn ansainnut. Tony Romo signattiin undrafted free agentina Cowboysiin ja vietti ensimmäiset kolme vuotta Vinny Testaverden ja Drew Bledsoen backuppina. Sean Payton oli siirtynyt Giantsista Cowboysin assistant coachiksi, ja hän oli nähnyt Romossa potentiaalia ennen draftia. Kuten myöhemmin tiedetään Sean Paytonin tiimien QB:den menestyksestä, jälleen oli osuttu kultasuoneen. Tony Romo paukahti puskista julkisuuteen muistaakseni Giantsia vastaan, kun Parcells päätti penkittää aivan paskasti pelanneen Drew Bledsoen. Aikaisemmin sama oli tapahtunut muistaakseni Jacksonvilleä vastaan, jossa Bledsoe heitti (mennään muistin varassa) kolme syötönkatkoa, joista viimeiseen peli päättyi. Romo kiskaisi ensimmäisestä snäpistä intterin. Kausi oli kuitenkin aivan tuhkimotarina ja Dallas järjesti kunnon murskajaisia NFC:n puolella ja mediassa Romo alettiin nähdä Cowboysin pelastajana ja kaverina joka pystyisi nostamaan Dallasin Aikmanin ajan suuruuksiin. Terrell Owens oli siirtynyt Dallasiin 2006 alussa ja joukkueessa pelasi tuolloin jo kovassa kurssissa ollut Jason Witten. Kausi päättyi tuohon surullisen kuuluisaan Jordan Babineauxin taklaukseen, jonka jälkeen Romoa ei käytetty enää joukkueen ykkösholderina, jolla pyrittiin parantamaan miehen keskittymistä pelinrakentajan hommiin.
2007 oli Romo noussut puskista yhdeksi NFL:n kohutuimmista pelinrakentajista. Kaveri alkoi seurustelemaan (siihen aikaan) yhden kuumimmista muijista, Jessica Simpsonin kanssa. Kyseessä on nyt se Giantsin "the season" missä Manningin ja Romon tiet kohtaavat - molempien uran kannalta käännekohdat tapahtuivat. Yhteistyö Owensin kanssa kukoisti - mm. Owens paukutti 4 td:tä Redskinsiä vastaan. Dallasin kausi päättyi 13-3 recordiin ja joukkue pystyi löysäilemään viimeiset pelit, sillä se oli jo varmistanut ykkösseedinsä. NFC:ssä kohuttiin siitä, että Cowboys oli ainoa tiimi, joka voisi voittaa "the monolithin", jolla tarkoitetaan ko. kauden 16-0 New England Patriotsia. Tämä perustui siihen, että Cowboys voitti selkeästi sen kauden toisen NFC:n huippujoukkueen, Favren johtaman Packersin. Molempien pelinrakentajien kausihan päättyi syötönkatkoon ja Romon osalta ratkaiseva oli tämä
http://www.youtube.com/watch?v=kIGwX6PrNfk videon lopussa otettu Robert William McQuartersin intteri (tuosta videosta ja ottelukoosteesta voi katsoa myös sen, oliko ratkaisun hetkillä pocketissa aikaa vai ei). Dallas ei voita ikinä pleijjareissa väite juontaa juurensa näihin kausiin.
2008 oli Cardinalsin upset kausi. Tuhkimotarina alkoi rakoilemaan. Owens alkoi syyttämään Romoa mediassa siitä, että hän sorsi tätä heittotargettina mm. heitti mielummin Wittenin kuvioihin. Kausi oli edelliskauteen nähden Romolta vaisumpi. Kausi oli muutenkin todella tuskainen mm. Ravens pesi Cowboysin nöyryyttävällä tavalla nykyisin raunioina olevalta, mutta Cowboysin fanien kannalta monia rikkaita hetkiä tarjonneelta Texas Stadiumilla (samaa tietysti voidaan sanoa Eaglesfaneistakin 2000-luvulla :DDD). Ja sitten mennään yhteen oman uran top 5 Eagleshetkeen. Viimeinen kierros ja Cowboys ja Eagles molemmat tavoittelevat pleijjaripaikkaa ja kaiken tämän lisäksi vielä joukkueet pelasivat week 17 kierroksella vastakkain Lincoln Financial fieldillä. Peli siirrettiin Sunday Night Football peliksi hyvissä ajoin. Eaglesin jatkoon menemiseksi vaadittiin Oaklandin ja Houstonin Upsettejä Chicagosta ja Tampasta - ja näin tapahtui. Merrill Reese (Philadelphian rakastetuin radioselostaja) spiikkasi pelin käyntiin legendaarisesti "Eagles are still alive".
http://www.youtube.com/watch?v=NIVuYKSXns8 Peli päättyi 44-6
Tässä peli tiivistettynä.
http://www.the700level.com/images/573170.jpg
Sitten mennään New Orleans Saintsin SB-vuoteen. Romolta ensimmäinen kausi ilman Owensia. Miles Austin nousee parrasvaloihin. Aloitti kauden kolmosrissuna, mutta Chiefsiä vastaan paukutti 250 jaardia, jossa oli jatkoajalla pelin ratkaissut kätsi omalta puoliskolta pohjiin. Cowboys päätyi kaudella wild cardeihin, jossa joukkue kohtasi Eaglesin.
http://www.youtube.com/watch?v=tRD-JUhMJXM Dallas murskasi Philadelphian perusteellisesti ja ainoa Eaglesin kannalta positiivinen asia oli Vickin wildcatista heittämä pitkä td. Garretin hyökkäys näytti tuossa vaiheessa pelottavan hyvältä ja itse spekuloin tuolloin Dallasin menevät Saintsia vastaan NFCCG:en. Jared Allen, Williams wall ja Ray Edwards tuhosivat Dallasin hyökkäyksen linjan aivan täysin ja mm. tästä syystä Romo tukehtui jälleen pleijjareissa. Ensimmäinen pleijjarivoitto - tosin tasottomasta vastustajasta tuolloin.
http://www.youtube.com/watch?v=lWtbxnHujhg
Viime kauden Romo oli kylmänä. Tällä aikavälillä hän on ollut enemmän esillä golfin pelaamisensa ja sen johdosta, että hän saa lapsen Candice Crawfordin kanssa.
NFCE:ssä QB:t ovat poikkeuksellisen kovan paineen alla joka tiimissä. Minä en ole lukenut esim. Jacksonvillen, Clevelandin, Oaklandin (poislukien Jamarcus Russellin bustaus), Miamin yms. QB-ongelmista lähellekään samanlaista debaattia, mitä Romon, Manningin tai Vickin pelaamisesta on syntynyt. Syitä tähän on monia, divisioona, aikaisempi menestys (divisioonassa kolme dynastiatiimiä ja Eagles, joka on menestynyt 2000-luvulla), isojen kaupunkien tiimejä jne. Muuten Vickhän on oma lukunsa ja itseasiassa kaverin tarina on rankkuusasteeltaan sitä luokkaa että siitä olisi pitänyt melkein vääntää kanssa juttua. Ehkä myöhemmin.
Minun mielestäni Dallasin pleijjarihäviöissä on löydettävissä seuraavat syyt. Bill Parcells oli mielestäni joukkuecoachi ja tuohon aikaan joukkueessa kaikki sentään pelasivat. Wade Phillipsin aikaan joukkueen yleismoraali Owensseineen päivineen oli aivan perseestä. Mielestäni kaverin johtamistaidot olivat huonot - puolustuksen kordinaattorina kun ei tarvitse hoitaa team spirittiä ja pelaajien asenteisiin liittyvää vastuuta niin paljoa. Linja blokkasi löysästi ja Romo oli perseellään. Rissut turhautuivat kun ei tule catcheja ja tämän jälkeen DB:llä vastaavasti on ollut helppo työ saalistaa inttereitä. Muutama paska heitto on myös nähty, mutta vaikea se on menestyä jos on ainoa kaveri tiimissä joka yrittää - ja jonka kasvot menevät jenkkimedian edessä täysin. Garrettin aikakaudella ei samanlaista diivailua ole nähty ja joukkue pelaa nöyremmin nykyään.
Hyökkäyksen linja on murtunut aina paineen alla. Dallasin tulee löytää tähän joku pitkäaikainen ratkaisu. No tarvii nyt lopettaa kirjoittaminen ehkä tämä riittää jo Cowboysista.