NFL season 2009–2010

  • 84 577
  • 802

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Tosin jos sitten osaa katsoa vähän edemmäs, niin sellaisen perinteisen futiksen kannattajat joutuvat varmaan tykkäämään kuitenin Ravenssin tyylistä. Kovaa ja fyysistä pelaamista. Vähän sama kuin itsellä on Steelerssien kanssa. Pakko olla vastaan, kun pelaavat suosikkijoukkueeni kanssa samassa divisioonassa, mutta toisaalta pelaavat juuri semmoista futista, mistä itse nauttii plus että organisaatio on fiksusti rakennettu ja periaatteiltaan juuri oikean tyylinen. Steelers keräisi varmaankin sympatiat, jos eivät pelaisi tosiaan AFC northissa ja sieltä lopettaisi pari pelaajaa (jätetään nimet sanomatta, ainakin toisesta kaverista on keskusteltu riittämiin) ;)
Mulla on aika sama Ravensin suhteen. Periaatteessa on Steelersin pahin vihollinen, joten sikäli ei heille mitään huippumenestystä koskaan toivo. Mutta kuitenkin ovathan nuo organisaatiot aika samantyylisiä. Front office on kasattu järkevästi eikä siellä kukkoile kukaan yksittäinen liian ison egon omaa GM tai pääomistaja. Valmentajat ovat tuollaisia no nonsense-tyyppejä. Vaikka Harbaugh kyllä mua ihan semisti ärsyttääkin vähän ylimielisellä asenteellaan. Mutta jos olisi Steelersin koutsi niin varmaan sitten hänestä tykkäisin. Pelityylit ovat molemmilla samantapaisia vaikka Steelers tällä kaudella alkoikin hyökkäyksessä mennä ihan väärään suuntaa, kiitos OC Ariansin. Huippupelaajiahan Ravensilla myös on, esim. Ray Ray ja Ed Reed ovat yksiä lempipelaajiani koko liigassa. Toki aina toivon, että Steelers voittaa keskinäiset matsit Ravensia vastaan ja sijoittuu sarjataulukoissa korkeammalle, mutta muutoin ei mua kyllä haittaa yhtään jos Ravenskin pääsee vuodesta toiseen playoffseihin ja vaikka ihan pärjääkin siellä. Paras vaihtoehto onkin melkein tuo viime vuoden malli eli, että Steelers ja Ravens kohtaavat AFC-konferenssifinaalissa ja Steelers voittaa.

Tänään siis NE-BAL ja ARI-GB. Varmaan tuota ensimmäistä matsia vähän aikaa ehdin katsella ennen kuin pitää painua nukkumaan. Itse liputan Baltimoren ja Green Bayn puolesta. Patriots lienee ehkä se oma ykkösinhokki-joukkueeni Broncosin ohella ja Arizonasta taas opin aika tehokkaasti ärsyyntymään viime vuoden Super Bowlin yhteydessä.
 

Cube

Jäsen
Tämän illan ekan pelin tuomariporukka on liputtanut toiseksi vähiten rangaistuksia tällä kaudella ja heittänyt vain kolme roughing the passer -lippua. Kuulostaa ihan hyvältä ainakin tässä vaiheessa. :)

E: Aika mielenkiintoinen sääntö muuten, että tulevan palkkakatottomuuden vuoksi kauden kahdeksan parasta joukkuetta eivät saa tulevaksi kaudeksi hankkia vapaalta pelaajia joukkueeseensa, elleivät ensin menetä omaa pelaajaa toiseen joukkueeseen. Silloinkin pitää hankkia tilalle samanhintainen (tai halvempi) pelaaja. En ollut lainkaan tietoinen tästä säännöstä aiemmin.

E2: Bradya koskevia loukkaantumishuhuja ei olla varmistettu, mutta Flaccolla näyttäisi ainakin jotain ongelmia olevan. Toivottavasti linja pitää ja antaa hänelle aikaa heittää.
 
Viimeksi muokattu:

Cube

Jäsen
Kylläpä oli hauskaa! Flacco joutui heittämään vain 4/10 ja 34 jaardia (!!!), mutta mikäpä siinä, jos Rice ja McGahee saavat noin helposti jyrättyä vastustajan yli ja vastustajan pelinrakentaja menettää pallon neljä kertaa. Lukemat olisivat vieläpä voineet olla paljon rumemmat, joten eipä kelpaa valittaa oikein mistään nyt.

Seuraavaksi Indy vastassa ja tulee tekemään todella tiukkaa. Objektiivisesti arvioiden en oikein millään näe Ravensin tuota peliä voittavan, mutta katsotaan katsotaan. Tuosta pelistä ehkä myöhemmin sitten lisää. Nyt on paukut aika loppu ja muutenkin aika vähän vilkuilla illan seuraavaa peliä.
 

Cube

Jäsen
Vielä kertauksena, että seuraava kierros on siis tällainen:

AFC:

Baltimore Ravens @ Indianapolis Colts (la klo 03:15)
New York Jets @ San Diego Chargers (su klo 23:40)

NFC:

Arizona Cardinals @ New Orleans Saints (la klo 23:30)
Dallas Cowboys @ Minnesota Vikings (su klo 20:00)

Kolmessa ensimmäisessä parissa selvä suosikki, MIN-DAL otteluparina jo huomattavasti tasaisempi. Olisi kuitenkin jossain määrin yllättävää, jos ainakin yhtä yllätystä ei nähtäisi.

E: Editoin vielä nuo kellonajat mukaan. Suomen ajat tietysti siis kyseessä. Vähän harmittaa tuo Ravensin pelin aika, koska A) joukkueen valmistumisaika jää lyhyemmäksi, ja B) joudun sunnuntaina heräämään suht aikaisin. Varmasti tulee alusta loppuun katsottua silti, kuten aina.
 
Viimeksi muokattu:

janóz

Jäsen
Juuri kun taas mietin, etteivät nämä wild card –pelit oikein jaksa sytyttää niin Arizona ja Green Bay pistää pystyyn sellaisen ilotulituksen että oksat pois! 51-45, huh huh mikä peli! Draamaa riitti alusta loppuun. Harmitti jo pelin aikana, että toisen kausi päättyy tänään ja niinhän sitten Rodgersin hieno kausi ja upea comeback saivat nolon lopun jatkoajalla. Tuossa pelissä ei puolustuksella ollut juurikaan sanottavaa ennen kuin Dansby fumble recovery lopetti pelin. Pelissä nähtiin mm. 96 pistettä, yli 1000 jaardia hyökkäystä ja 62 first downia. Warner veti 29/33, 379 yds ja 5 TD, Rodgers vastasi 28/42, 422 yds ja 4 TD. Käsittämättömällä tavalla aina löytyi vapaa mies. Old school miehille tämä oli varmaan epämiellyttävää katsottavaa, itse nautin täysillä.

Bengals-Jets pelissä kävi kuten pelkäsin eli vieraat ottivat helpon voiton. Kuten täällä on jo mainittu niin Bengalsin paukut kuluivat AFC Northin voittamiseen ja ehkä Henryn menehtymisen aiheuttamaan suruun. Viimeinen kuukausi oli aika aneemista ja harmaata esitystä eikä pudotuspeleissä tahti muuttunut yhtään. Benson pelasi taas mahtipelin ja taisteli jaardeja välillä tyhjästä, muutoin porukka Palmerin johdolla oli surkeaa. Ensi kaudella sitten myös heitto kuntoon niin hyvä tulee. Jetsillä on äärimmäisen kova puolustus ja hurja O-line. Tuolla linjalla jyrättiin juoksupeleissä Bengalsin aika kova D-line helposti ja säkkejä eivät antaneet yhtään. Sanchezin ei tarvinnut esittää sankaria ja hyvä peruspeli toi tarvittavat jaardit. Jets ei menettänyt palloa kertaakaan.

Dallas-Philly pelistä on jo täällä kerrottukin ja Cube valotti Baltimore-New England peliä, odotellaan vielä Lapsterin raporttia kunhan toipuu ensin.. Sinänsä yllättäviä voittoja ei tullut, mutta ehkä tapa jolla Dallas ja Baltimore tyrmäsivät heti alkuun oli pieni shokki ja tietenkin tuon viimeisen pelin pistetehtailu oli jopa näille joukkueille kova.

AFC näyttäisi aika selvältä seuraavalla kierroksella kun kotijoukkueet ovat mielestäni selvästi parempia. Vieraiden nuoret pelinrakentajat ovat liian tiukassa paikassa ja tuskin pelkällä juoksulla ja puolustuksella Indyä ja San Diegoa kaadetaan. Tosin eihän ne mitään huonoja aseita ole :) Jetsille toivon yllätystä.

NFC:ssä voi tulla uusinta pistemässäily kun Cards matkustaa New Orleansiin. Kotijoukkue on suosikki, mutta Arizonan otteita ei voi kukaan tällä planeetalla ennustaa. Tässä on varmasti peli joka itseäni kiinnostaa. Myös Minnesota-Dallas –pelin myötä NFC kiinnostaa enemmän kuin AFC (kerta se on ensimmäinenkin). Veikkaan erittäin hyvätasoista ja tasaista vääntöä, parempi voittakoon. Toivon Minnesotaa, koska minäkään en hirveästi Dallasista välitä, mutta en nyt niin vihaakaan.
 

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers
Jätetään WC-kierroksen kommentointi vähälle, koska tärkeimmät on jo sanottu. Pitää kuitenkin ihmetellä sitä kuinka huono Patriots oli Ravensia vastaan. Mielenkiintoista nähdä pystyykö Ravens nollaamaan myös Coltsit yhtä tehokkaasti vai oliko Pats tosiaankin vain huono tuossa matsissa. Eaglesilta olisin odottanut myös parempaa otetta, mutta ei Dallasin voitto silti mikään suuren suuri yllätys ollut. Jetsin voitto oli mielestäni ihan odotettavissa joskaan ei ennalta mitenkään selkeä juttu ja viimeisessä matsissa yllätti lähinnä tuo pisteilotulitus.

Heitetäänpä vähän veikkausta kehiin seuraavaan kierroksen osalta.

AFC:

Baltimore Ravens @ Indianapolis Colts (la klo 03:15) --> Kaikesta huolimatta Colts, mutta varmaan tiukka matsi.

New York Jets @ San Diego Chargers (su klo 23:40) --> Usko Jetsiin kasvoi kovasti ja veikataan voittoa heille. Tämäkin varmasti kova kamppailu.

NFC:

Arizona Cardinals @ New Orleans Saints (la klo 23:30) --> Veikataan ihan hatusta vetämällä Cardinals.

Dallas Cowboys @ Minnesota Vikings (su klo 20:00) --> Tähän pitää heittää Vikings.

Noh, meni ehkä vähän tunteella nuo veikkaukset, mutta olkoon. En ihmettelisi vaikka menisi kaikki toisinpäin ja sehän on vaan hyvä kun on tiukkoja matseja odotettavissa.

Sitten takaisin Steelers nationiin:

Tomlin on haastatellut Bobby Aprilia spessuvalmentajaksi eilen. Itselle ukko ei ole kovinkaan tuttu, mutta mitä lueskellut niin ilmeisesti olisi erittäin hyvä valinta paikalle. Toivotaan toivotaan.

Lisäksi QB-valmentajan paikalle on huhujen mukaan tarjolla Rip Scherer jr, joka on Tomlinin kamuja ja Panthersin QB-koutsi.

Colbertin kanssa pelaajahommista vastannut Omar Khan on puolestaan lähtökuopissa. Ei haitanne yhtään sillä Colbert nuo pelaajat on käsittääkseni skoutannut ja Khan ollut vain se neuvotteleva osapuoli. Ehkä tuuletus tällä osastolla tekisi vain hyvää.

Toivottavasti tuohon OL-koutsin tontille löytyisi joku hyvä kanditaatti.
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Wild Card-ottelut olivat tavallaan vähän pettymyksiä, koska ARI-GB:ta lukuunottamatta suurta jännitystä matseissa ei ollut missään vaiheessa. Jotenkin ihmeen epätasaisia matseja, jotka repesivät jo ihan alussa. Että sikäli ei ihan playoffs-kaliiberia. Cards-Packers oli toki instant classic kun noin hirveästi pisteitä tehtiin, mutta itse en kyllä mitään hirveitä kiksejä tuollaisista otteluista saa. Ei voi sanoa, etteikö olisi ollut hyvä peli, koska olihan se aikamoista showta kaikin puolin. Mutta itse kyllä edelleen tykkään enemmän niistä matseista, jossa edes vähän osataan puolustaa.

Viikonloppuna myös näkyi jossain määrin tuo AFC ja NFC konferenssien ero. NFC:ssä nakellaan palloa 800 jaardia pelistä toiseen, kun taas AFC:ssa on enemmän näitä juoksujoukkueita. Erittäin raaka kärjistys kieltämättä, mutta kuitenkin Baltimore ja Jets voittivat vastustamattoman juoksupelinsä avulla, kun taas ainakin Arizona elää tai kuolee heiton mukana. Eikä Dallaskaan nyt mikään varsinainen voimajuoksujengi ole.

Tomlin on haastatellut Bobby Aprilia spessuvalmentajaksi eilen. Itselle ukko ei ole kovinkaan tuttu, mutta mitä lueskellut niin ilmeisesti olisi erittäin hyvä valinta paikalle. Toivotaan toivotaan.

Toivottavasti tuohon OL-koutsin tontille löytyisi joku hyvä kanditaatti.
En tiedä minäkään Bobby Aprilista oikeastaan mitään, mutta haluttu kaveri hän tuntuu nyt olevan, kun melkein kaikilla foorumeilla tuntuvat joukkueen kuin joukkueen fanit olevan Aprilista innoissaan.

Ja tosiaan toivottavasti joku kunnon linjakoutsi Pittsburghiin saataisiin. Vaikka eipä se koutsi kyllä yksinään mitään auta, ellei myös uusia pelaajia ole tulossa.

Ja niin joo, Pete Carroll ilmeisesti sitten ihan oikeasti jättämässä USC:n ja siirtymässä Seahawksin päävalmentajaksi. No en tästä enempää ala vielä jauhamaan, kun ei tuo vielä varmaa ole. Mutta kuitenkin kun USC:n touhuja olen vuoden verran aika tarkkaan seurannut, niin sitä myötä on myös Coach Carroll tullut tutuksi. Mutta odotetaan nyt tuo varmistus tähän siirtoon ennen kuin tosiaan alan lässyttää turhia.
 

Lapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Maple Leafs, Kärpät NE Patriots, RoPS
No niin... Kesäloma alkoi sitten ja reippaasti. Eipä jäänyt paljon jossiteltavaa eikä lastenlapsille kerrottavaa. Ravens oli parempi kuten numeroista näkyy enkä jaksa alkaa selittelemään loukkaantumisilla jne. Ne kuuluu pelin henkeen ja niillä mennään ketkä pystytään peliin parsimaan kasaan.

Noh, tässä pitää katse suunnata ensi kauteen kuten steelers-kollegat ovat tehneet. Hassua että yleinen mielipide kauden alussa ja vielä kauden aikanakin oli että Pats olisi yksi ennakkosuosikkeja. Itsehän varauduin juuri nopeaan stoppiin pleijareissa jo neljän ensimmäisen pelin aikana. Syykin on selvä: Puolustus ei ole vielä kasvanut sellaiseksi että sillä pysäytettäisiin hyvä tiimi ja se tuli esille monta kertaa. Eli kyllä nämä Vrabel, Bruschi ja Harrison jne olisivat ehkä vielä olleet jotain vaikka heitä hitaiksi kutsuttiinkin. Noh, aikansa kutakin ja tällä hetkellä on uusi aikakausi alkanut Mayon johdolla puolustuksessa. Ensi kaudeksi sitten pistetään Maroney lihoiksi ja draftataan se huippu-RB johon voi oikeasti luottaa.

Tottakai kausi oli pettymys kun ulos jouduttiin jo ensimmäisellä kierrroksella mutta kun ei liikaa odottanutkaan niin pettymyskään ei ollut suuri. Ja ei edes Patriots voi voittaa joka vuosi. ;)

Nyt loppukaudesta luotan kahteen nimeen: Favre ja Warner. Muille ei oikein löydy sympatiaa paitsi ehkä Chargersille. Warnerhan oli jo viime vuonna suosikki ja tänä vuonna sama meno jatkuu. Go Cards go *hyppää bandwagoniin*
 

Hakkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings, New England Patriots
...
Syykin on selvä: Puolustus ei ole vielä kasvanut sellaiseksi että sillä pysäytettäisiin hyvä tiimi ja se tuli esille monta kertaa. Eli kyllä nämä Vrabel, Bruschi ja Harrison jne olisivat ehkä vielä olleet jotain vaikka heitä hitaiksi kutsuttiinkin.

...

Nyt loppukaudesta luotan kahteen nimeen: Favre ja Warner.

Tuota on pakko kompata. Oikeastaan koko ajan jaksettiin jauhaa siitä kun Moss ei saa palloa ja juoksupeli ei toimi. Kuitenkin puolustus oli se mistä ne suurimmat ongelmat löytyivät. Hyökkäys kyllä sai raavittua tarvittavia jaardeja kasaan tälläkin kaudella. Puolustus sen sijaan oli aivan pihalla ja näytti todella hitaalta viikosta toiseen. Meriweather oli mielestäni ainoita positiivisia valonpilkahduksia puolustuksessa tällä kaudella; hyviä syötön katkoja ja taklaukset vei kunnolla loppuun asti.

No, sitten tuo Ravens peli... Mitä sitä kertaamaan. Belichick on oman tiensä kulkija ja tekee rohkeita ratkaisuja, mutta pakko on sanoa että pelin alussa ihmettelin suuresti että Patriots antoi aloituksessa pallon vastustajalle kotonaan playoff-pelissä?!?

AFC:n puolen porukoille ei löydy sympatioita, mutta hyppään Favren kelkkaan loppukaudeksi. Olisi aika umpiterästä katsoa jos veteraani pääsisi vielä kerran Super Bowliin. Voiko legenda kasvaa vieläkin suuremmaksi???
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Nyt loppukaudesta luotan kahteen nimeen: Favre ja Warner. Muille ei oikein löydy sympatiaa paitsi ehkä Chargersille. Warnerhan oli jo viime vuonna suosikki ja tänä vuonna sama meno jatkuu. Go Cards go *hyppää bandwagoniin*
Hakkinen kirjoitti:
AFC:n puolen porukoille ei löydy sympatioita, mutta hyppään Favren kelkkaan loppukaudeksi.
Ei hyvät herrat, ei näin. Favre ja Warner ovat molemmat mun silmissä jotenkin ristiriitaisia tyyppejä. Helvetin arvostettavia ukkoja molemmat ja ihan huikeita pelinrakentajia. Ei kummastakaan oikeastaan mitään pahaa sanottavaa ole persoonanakaan. Mutta sitten kuitenkin aina kun he pelaavat, niin huomaan olevani juuri sen toisen joukkueen puolella, sen jota vastaan Warner ja Favre pelaavat. Eli alitajuntaisesti en kuitenkaan heistä pahemmin pidä. NO-ARI matsissa olen ihan selvästi Saintsien ja Breesin puolella. DAL-MIN taas menee aika tasoihin, kun en pahemmin kummastakaan jengistä pidä. Ehkä Petersonin takia toivoisin Vikingsin voittavan. Omat suosikit tulevat sitten AFC:sta. Näistä jäljellä olevista jengeistä kaikkein eniten kannatan Peytonin Coltseja. Hyppäsin heidän bandwagoniin jo silloin 2006 kaudella, kun Steelers oli ulkona playoffseista ja Colts haki itselleen ensimmäistä mestaruuttaan. Kai tänä vuonna voi sitten toimia samoin.

http://www.nfl.com/news/story?id=09000d5d815a98d5&template=with-video-with-comments&confirm=true

Nyt näyttäisi olevan varmaa tietoa, eli Carroll USC:sta Seahawkseihin. Nousee suoraan omien lempivalmentajieni joukkoon NFL:ssä, mutta en oikein usko, että hänen positiivinen ja hyväntuulinen asenteensa on omiaan NFL:ssä, jossa kuitenkin pitäisi osata antaa vähän keppiäkin välillä. Epäilen saako Carroll täyttä auktoriteettia kaikkein kokeneimpien Seahawks-pelurien silmissä.
 

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
Itse toivon sydämmeni kyllyydestä, että Dallasin puolustus iskee Favren perseelleen hartaasti kerta toisensa jälkeen ja pappa voi lähteä eläkkeelle. Ei noita vanhoja pieruja pirukaan katsele enää kolmatta vuosikymmentä. Warnerista diggaan hieman enemmän lukuunottamatta miehen karmeita jeesushöpinöitä ja noista matchupeista Saints vs. Cardinals tulee olemaan se tiukempi. On muuten harvinaisen vähän puolustusfutiksesta diggaavia vissiin palstalla, itse ajattelen fanitusjoukkueet hyvin pitkälti defencenkin kautta. Siksi fanitankin paskimpia - Saints tai Cardinals superiin. Toisaalta tuo puolustusfutis on ollut enemmän AFC-joukkueiden heiniä perinteisesti.

AFC:ssä on todella miellyttävät pleijjarit, en vihaa yhtäkään jengiä noista ja jokainen voisi mennä puolestani superbowliin. Diego vastaan Colts olisi tietysti mehukas AFCCG, mutta Baltimorekin kelpaa. Jetsi sinne ei luultavasti ole menossa, vaikka Rex Ryanin haastattelut ovat olleet kovan luokan viihdettä nyt HC:ina.
 
Viimeksi muokattu:

delete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Cowboys, Crocodiles, Tappara
On muuten harvinaisen vähän puolustusfutiksesta diggaavia vissiin palstalla
Kyllä minä ainakin vanhana puolustuksen miehenä juuri puolustusvoittoisesta futiksesta pidän. Varsinkin tänä vuonna on ollut ilo silmälle, koska Dallasin D on toiminut todella hyvin. Varsinkin sydäntäni lähellä oleva takakenttä pelaaminen. Kolme hyvää corneria (Newman, Jenkins ja Scandrick) ja kohtuu varmat safetyt (Hamlin & Sensabaugh). Tosin Dallasin pelaaminen on viime suosina perustunut vahvaan hyökkäyspelaamiseen. Viimeinkin puolustus on ns. Super Bowl tasoa. Täytyy myös muistaa, että aika pitkälle 2000 -luvulla Cowboys kärkipään varaukset ovat juuri olleet puolustuksen puolelle ja ehkä se alkaa nyt näkyä.
Esim 2000 -luvun ykköskierroksen varaukset ovat seuraavat:

2000 - no pick
2001 - no pick
2002 - S Roy Williams
2003 - cb Terrence Newman
2004 - no pick
2005 - lb DeMarcus Ware ja de Marcus Spears
2006 - lb Bobby Carpenter
2007 - lb Anthony Spencer
2008 - rb Felix Jones ja cb Mike Jenkins

Aika puolustus voittoista näyttää olevan. Suurimmat pettymykset näistä ovat olleet Carpenter ja ehkä Spears. Muuten aika hyvin osunu kohilleen. Mutta joo, siis puolustus futiksesta pidän. Minusta pelin parhaimpia suorituksia ovat aina olleet näyttävät safetypommit ja hienot syötönkatkot.
 

janóz

Jäsen
Tänä vuonna on hieman vaikeampi nousta kenenkään bandwagoniin, koska myös Bengals esiintyi pudotuspeleissä ja nyt jäljellä on aika neutraaleja joukkueita (poislukien Baltimore). Colts on ollut vakiosuosikki playoffeissa, mutta kun voittivat sen mestaruuden joku vuosi sitten niin sympatiapisteet on hieman pudonneet. Silti Colts on ainoa joukkue AFC:n puolelta jolle mestaruuden Super Bowlissa soisin ennemmin kuin yhdellekään NFC:n joukkueelle. Tai no Jets-Cowboys voisi olla aika tiukka valinta. Parina viime vuotena Giants ja Cardinals on vaakuttanut minut playoffeissa niin hyvin, että olen ollut täysin niiden takana Super Bowlissa. Mutta jos jonkun kyytiin on noustava niin ollaan sitten tänäkin vuonna Warnerin johtaman Arizonan mukana.

Itse en yleensä valitse suosikkia sen mukaan onko joukkue hyökkäävä vai puolustava. Paras on mielestäni se jolla toimii molemmat. Tosin jos pitää valinta tässäkin tehdä niin kyllä hyökkäyksen puolelle käännytään. Ja kirjoitan nyt tähän, ettei jää väärinkäsityksiä: en todellakaan väheksy puolustusta. Esim. jos Jets menisi Super Bowliin puolustuksen johtamana niin ei se häiritsisi yhtään. Baltimorea en ole tällä kaudella inhonnut niin paljon kuin aikaisemmin, mutta heidän näkeminen finaalissa olisi kuitenkin aika tuskaa.

Pelinrakentajista Manning, Brees ja Warner on omia suosikkejani. Warnerin ura on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen: myöhäisellä iällä ja draftaamatta liigaan ja samalla tyhjästä mestariksi, sitten loukkaantumiset sekä uran hiipuminen ja jälleen nousu liigan eliittiin. Rivers on taas todella ärsyttävän oloinen tyyppi ja monesti toivon Chargersin häviävän sen takia, että niillä on kusipää-QB. Sitten onkin hyvä kysyä kannattaako joukkueen muille 50 pelaajalle toivoa tappiota vain yhden miehen takia..
 

st.lemiin

Jäsen
Suosikkijoukkue
NFL, Ravens, #52, #20, BSHU
On muuten harvinaisen vähän puolustusfutiksesta diggaavia vissiin palstalla, itse ajattelen fanitusjoukkueet hyvin pitkälti defencenkin kautta.

Täällä yksi puolustusfutiksen kautta ajatteleva, tai sanotaanko semmoisen perinteisen futiksen, periaatteella run the ball, stop the run. Ikinä en kovin innostunut ole ollut mistään heittosirkuksista, vaan mieluummin siten että silloin tällöin tulee se pitkä heitto joka onnistuu. Sen takia tänä vuonna en ole jaksanut eaglesejakaan paljoa fanitella, kun ovat tuollainen lähes täysin big play offence ja puolustus on ollut ajoittain luvattoman heikko. Ihanne aikaa oli silloin 2000-luvun puolivälin molemmin puolin, jolloin puolustus oli kivikova ja mielenkiintoinen seurata Jim Johnssonin pelikutsujen takia.

Mutta tosiaan itselle puolustus on se juttu, jota jaksaa vähän funtsia. Hienoimpia on kaikki nämä erilaiset blitzipaketit, stuntit, erikoiset dropit ym.ym. Keskittyen toki suurelta osin fronttiseiskan tekemisiin. Tavallaan vaikka tykkään perinteisestä meiningistä, niin tykkään kyllä kun DC uskaltaa heittää erikoisiakin kuvioita ja käyttää kavereita muutenkin kuin pelkästään jotain konservatiivista rush 4 -meininkiä.

Kun aloitin seuraamaan futista, Ravens oli vielä tuore joukkue NFL:ssä (90-luvun lopulla), mutta kuitenkin profiloitunut jo kovaksi puolustuksestaan, joten suosikkijoukkueen valinta ei ollut vaikea. Muutenkin tuollaiset puolustuksen puolelta periksiantamattomat sekä kovaa ja fyysisesti pelaavat joukkueet ovat kauttaaltaan mieluisempia itselle, kuin esim. peyton manningin/drew breesin/kurt warnerin kautta heittojoukkueiksi profiloituneet.
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Juuri kun taas mietin, etteivät nämä wild card –pelit oikein jaksa sytyttää niin Arizona ja Green Bay pistää pystyyn sellaisen ilotulituksen että oksat pois! 51-45, huh huh mikä peli! Draamaa riitti alusta loppuun.

Olihan se hemmetti kova peli! Puolustus ei kovasti loistanut paikallaan.
Ajattelin ekan quarterin aikana, että näinköhän Cards marssii jatkoon helposti kun Rodgersin pelipaita oli ollut nurmessa enemmän kuin miehen kengänpohjat. Onneks Packers löysi peliään varsinkin tokalla halfilla ja nähtiin hieno loppu. Varsinkin loppuratkaisun aikana oli monttu auki, että näinkö mää oikeasti oikein äsken. Playoff-pelissä. Kyllä näin.

Kuten tuosta vasemmalta näkyy, surullinen tämä kausi on ollut katsella Buccaneersin taivallusta. Joulukuussa oli onneksi jo merkkejä paremmasta, mutta taso heittelee aivan käsittömästi. Välillä Freeman heittelee palloa minne sattuu, välillä valmentajalla käsittämättömät peliinkutsut. Morris palaa ensi kaudeksi, joten aikaa annetaan tarpeeksi, mikä on hyvä asia. Katsotaan rauhassa, onko siitä valmentajasta mihinkään.

Itse olen seurannut niin vähän aikaa peliä, että taktiikasta ei osaa sanoa mitään. Sääntöjä oppinut hiljalleen, samoin kuin pelin sisällä olevia nimityksiä, pelaajia, valmentajia jne jne. Näin ollen itselle ei ole vielä syntynyt mitään inhokkia. Eikä suosikkiakaan. Katsotaan nyt, lähdetäänkö jonkun bandwagoniin kunhan pudotuspelit menevät eteenpäin. Parhaiten kyllä tästä lajista oppii katsomalla. NFL Network on ollut kovalla käytöllä ja jatkuu SuperBowlin yli.
 

Jagora

Jäsen
Belichick on oman tiensä kulkija ja tekee rohkeita ratkaisuja, mutta pakko on sanoa että pelin alussa ihmettelin suuresti että Patriots antoi aloituksessa pallon vastustajalle kotonaan playoff-pelissä?!?

Mikä tässä nyt on niin ihmeellistä? BB tekee kaikkensa voiton eteen. Ohessa pieni juttu aiheesta:

http://www.boston.com/sports/football/patriots/articles/2008/08/09/kicking_off_a_round_of_decisions/

In recent years, statistics also reveal that teams receiving at the start of the second half have a slight edge in wins.
 

saster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
WC-pelit on siis takana ja ne on käyty palstalaisten toimesta läpi, joten itse en enää niihin palaa. Haluan sen sijaan kertoa oman näkemykseni tästä "joukkueviha"-jutusta. Itsellä on Bonen tavoin niin vähän kokemusta lajista, että on vaikea tyrmätä mitään joukkuetta taktiikan vuoksi. NFL:än seuraaminenhan ei ole helppoa aloittaa ja tämän varmasti melkein kaikki teistä allekirjoittaa. Joukkueita kun on paljon ja nämä pelaajamäärät joukkueissa on suuria, niin alussa on vaikea oppia edes tunnistamaan pelaajia. Toisekseen tämä 16 peliä kattava runkosarja ei jätä niin paljon aikaa seurata lajia kuten esim. NHL:ssä. Toisaalta tämä lyhyt sarja on myös vahvuus, sillä jokaista peliä kerkee spekuloimaan hyvin ja jokaisella pelillä on suuri merkitys.

Vaikka Patriots oli joukkue joka minut lajin pariin toi, niin silti Dallas on suosikkini. Joukkueen pelityylistä en ymmärtäny juuri mitään, mutta Romo, Barber, Ware ja jälkeenpäin kuulostaa hullulta, mutta myös Owens oli pelaaja joka sai minut Dallasiin kiintymään. En missään vaiheessa päättänyt kannustaa Cowboyseja, mutta nopeasti huomasin olevani sunnuntaista toiseen jännittämässä heidän pelejään. Voin siis sanoa, että en valinnut Dallasia, vaan se valitsi minut.

Inhokkilistani näyttää olevan muiden palstalaisten listoihin verrattuna pidempi. Olen aina ollut suosikkijoukkueideni (lajista riippumatta) takana aika suppeakatseinen. Tällä tarkoitan sitä että, arkkivihollisille ei hirveästi sympatiaa heru, eli siis Eagles ja Giants on tämän listan kärjessä. Varsinkaan Eaglesille en menestystä toivo, joten hyvä, että Dallas näytti tällä kaudella niille tämän lajin saloja oikein kunnolla. Tämän lisäksi listalta löytyy Saints ja suurin syy on Brees. Huikea pelaaja, mutta en osaa selittää muuten kuin, että kuvottaa koko kaveri. Muutenkaan en pidä joukkueesta ja kaiken lisäksi NO on tälläkin kaudella suuri uhka. Seuraava listalla on Seattle. QB Matt Hasselbeck on tämän syyn takana ja samat syyt kuin Breesillä. Lisätään listaan vielä Bengals ja Texans. Sarjasta löytyy monia joukkueita jotka eivä herätä yhtään mitään tunteita. Näitä ovat mm. Detroit ja Carolina. Yksittäisistä pelaajista Owens ja Randy Moss löytyvät tältä listalta myös.

Hyökkäävä vai puolustava? Vastaukseni on menestyvä. Jenkkifutis on siitä hieno laji, että pelkällä puolustuksella ei titteliä voiteta. Esimerkiksi jääkiekossahan menestyminen on helpompaa sen jälkeen kun valmentaja älyää sumputtaa keskialueen ja joukkue iskee kiekonriiston jälkeen vastahyökkyäksestä kiekon reppuun. Toimivaa puolustusta on yhtä hieno katsoa, kuin hyvää hyökkäyspeliä, eli mielestäni asialla ei ole niin paljon merkitystä. Tai ainakaan niin pajon, että hylkäisin Dallasin, jos pelityyli muuttuisi.
 

Cube

Jäsen
Jenkkifutis on siitä hieno laji, että pelkällä puolustuksella ei titteliä voiteta.
Periaatteessa juu, mutta toisaalta 2000 Ravens päästi neljässä playoff-pelissä vastustajien hyökkäykset tekemään yhteensä yhden touchdownin. Muutenkin puolustus teki enemmän pisteitä kuin päästi, eli vastustajien hyökkäykset tekivät yhteensä 16 pistettä (4/peli) Ravensia vastaan ja Ravensin puolustus 21 pistettä (5,25). Kuuluisimpana tämä tilanne, jossa Ray Lewis repi Titansia vastaan 17-10 -johtotilanteessa syötön Eddie Georgen käsistä ja ratkaisi pelin lopullisesti touchdownilla. Hieman aiemmin Anthony Mitchell oli palauttanut blokatun potkumaalin päätyyn.

Vastustajien kokonaispistemäärä oli vähän tuota korkeampi (5,75/peli), koska Giants palautti yhden kick-offin touchdowniksi Super Bowlissa. Saman teki tosin Ravenskin, eli joukkue teki joka tapauksessa ilman hyökkäystään enemmän pisteitä neljässä playoff-pelissä kuin vastustajat yhteensä.

Eli periaatteessa on mahdollista, mutta se vaatiikin sitten näköjään kutakuinkin kaikkien aikojen parhaan puolustuksen. Luonnollisesti hyökkäykselläkin oli kuitenkin merkittävä rooli pallonhallinnan ja myös pisteidenteon suhteen.

Tiedän, että mehustelen näillä luvuilla suunnilleen joka tammikuussa, mutta en vain itsekään oikein käsitä tuota suoritusta. Harmi, etten aikanaan osannut asettaa sitä ollenkaan oikeaan kontekstiin, vaan olen ymmärtänyt tuon puolustuksen poikkeuksellisuuden vasta ajan myötä. Tosin niin ilmeisesti suurin osa muistakin.
 

Rocco

Jäsen
No, sitten tuo Ravens peli... Mitä sitä kertaamaan. Belichick on oman tiensä kulkija ja tekee rohkeita ratkaisuja, mutta pakko on sanoa että pelin alussa ihmettelin suuresti että Patriots antoi aloituksessa pallon vastustajalle kotonaan playoff-pelissä?!?
Se on aika vaikeaa lähteä hyökkäämään joukkuetta vastaan, mistä ei tiedä mitä on odotettavissa. Puolustaminen on helpompaa heti ottelun alussa, kun se on enemmän "read and react" -toimintaa, ja se on helpompi mukauttaa vastustajaan, kuin se että lähdet hyökkäämään tuntematonta puolustusta vastaan. Toisella puoliajalla kun lähdet hyökkäämään, niin siinä on jo nähty mitä on odotettavissa, mistä löytyy heikkoudet ja miten niitä hyödynnetään.
 

Cube

Jäsen
Se on aika vaikeaa lähteä hyökkäämään joukkuetta vastaan, mistä ei tiedä mitä on odotettavissa. Puolustaminen on helpompaa heti ottelun alussa, kun se on enemmän "read and react" -toimintaa, ja se on helpompi mukauttaa vastustajaan, kuin se että lähdet hyökkäämään tuntematonta puolustusta vastaan. Toisella puoliajalla kun lähdet hyökkäämään, niin siinä on jo nähty mitä on odotettavissa, mistä löytyy heikkoudet ja miten niitä hyödynnetään.
Belichickillä on kuitenkin TOM BRADY pelinrakentajanaan, joten outoa, ettei hän "uskaltanut" lähteä haastamaan heti alusta aggressiivisesti. Ravensin on ollut pakko ottaa tuo jonkinlaisena myönnytyksenä, josta joukkue on saanut alussa vain lisää virtaa. Sen verran monta kertaa vuosien varrella joukkue on itse aloittanut puolustamalla, koska Dilfer, Blake, Boller tai jopa Flacco eivät ole herättäneet luottamusta. En ole tästä kylläkään mitään kommentteja nähnyt, mutta itse uskon, että Belichickin ratkaisu palveli Ravensin etuja. Tietysti näin on helppo sanoa sen jälkeen, kun tietää mitä tapahtui.

E: Aah ok, luin vasta nyt tuon artikkelin. Se tietysti muuttaa asian täysin, jos Belichick on kerran aiemminkin tehnyt näin. Jotenkin muistelin, että 2007 hän laittoi alussa aina pallon Bradyn käsiin, jos mitenkään mahdollista.
 

Hakkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings, New England Patriots
Mikä tässä nyt on niin ihmeellistä? BB tekee kaikkensa voiton eteen. Ohessa pieni juttu aiheesta:

http://www.boston.com/sports/football/patriots/articles/2008/08/09/kicking_off_a_round_of_decisions/

Kiitos linkistä! Ihan mielenkiintoista oli lukea BB:n selityksiä asialle, vaikkakin itse artikkeli olikin vuodelta 2008.

Itseäni vain ihmetytti että tietyt BB:n ratkaisut vaan tällä kaudella osoittivat suurempaa luottamusta hyökkäykseen kuin puolustukseen, jos näin kärkevästi voi sanoa. Esim. tämä paljon pulinaa aiheuttanut 4. yritys pelissä Coltiseja vastaan. Colts pelissä ratkaisua haettiin hyökkäyksen kautta, koska Colts(lue: Manning) oli vienyt Patriots puolustusta kuin pässiä narussa.

Puolustus oli kuluvalla kaudella Patriotsin kompastuskivi. Nyt kotonaan antoivat sitten, suoraan sanottuna, heti alusta aloitteen ja mahdollisuuden Ravensille. Yht'äkkiä puolustukseen taas luotettiinkin Patriotsin pelinjohdossa. Ravens sai kuitenkin hiljennettyä sekunneissa koko kotiyleisön ja sen jälkeen pelasi aivan hurmiossa.
 

Jagora

Jäsen
Kiitos linkistä! Ihan mielenkiintoista oli lukea BB:n selityksiä asialle, vaikkakin itse artikkeli olikin vuodelta 2008.

Itseäni vain ihmetytti että tietyt BB:n ratkaisut vaan tällä kaudella osoittivat suurempaa luottamusta hyökkäykseen kuin puolustukseen, jos näin kärkevästi voi sanoa. Esim. tämä paljon pulinaa aiheuttanut 4. yritys pelissä Coltiseja vastaan. Colts pelissä ratkaisua haettiin hyökkäyksen kautta, koska Colts(lue: Manning) oli vienyt Patriots puolustusta kuin pässiä narussa.
Itse pidän ko. ratkaisu hyvänä. Manning tosiaankin vei Patriotsien puolustusta kuin litran mittaa ja tällä tavalla BB antoi jälleen joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Samalla lailla pidän Tomlinin on-side potkua Green Bay -ottelussa hyvänä ratkaisuna.

Ps. Itselleni oli yllätys, että NFL:ssä ei saanut siirtää aloitusta toiselle puoliajalle ennen vuotta 2008.
 

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
Ihanne aikaa oli silloin 2000-luvun puolivälin molemmin puolin, jolloin puolustus oli kivikova ja mielenkiintoinen seurata Jim Johnssonin pelikutsujen takia.
Itselläkin tuo fanitus alkoi 2000-luvun alkupuoliskolta. Bobby Taylor ja Troy Vincent pelasivat kornereina. Jim Johnson ja blitzejä. Dawkins lataa ilmat pois slanttia juoksevasta rissusta. Eagles aikojen tähtihetkiä ovat juuri Dawkinsin pelit, Ramssia vastaan 2002 NFCCG piti joukkuetta yksin pystyssä ja ajoi Isaac Brucea ja Holttia paskaksi, 2004-2005 eli superbowl vuonna Dawkinssin hitti Alge Crumplerin pitkästä kuviosta. Homma tiivistyy tähän: http://www.youtube.com/watch?v=qe5B8W8ZyR4 joka tulee katsottua ihan säännöllisesti. Tämän kauden Eagles oli sen verran huonommalla materiaalilla Dawkinsin lähdettyä, Stewart Bradleyn kylmettyä yms. Linebäckerit olivat aivan perseestä ja Sheldon Brown kylmänä. Haikeaa näitä on muistella.

Jenkkifutis on siitä hieno laji, että pelkällä puolustuksella ei titteliä voiteta.
Ei tietenkään pelkästään puolustuksella, mutta 08 Giants piti patriotsin 14 pojossa, josta Brady heitti vitsillä aika ennusteenomaisesti muistaakseni haastattelussa scoraavansa yli 17. Alle jäi. Steelers vs. Seahawks super bowl oli myös hyvä esimerkki puolustuksen dominoinnista tuosta Cuben sanomasta Ravensista eli Giants vs.Ravens 2001 puhumattakaan. Kaikki mainitut joukkueet käytännössä dominoivat puolustuksellaan sanotaanko - ilman mitään super-qb John Elwayta puikoissa. 85 Bears taitaa olla myös klassinen esimerkki puolustuksen dominoinnista.

Ja kieltämättä Dallasin puolustus on joukkueessa se, joka oikeasti on helvetin dominant. Toisaalta eipä tiennyt Parcells, minkä myllyn pisti liikkeelle penkittäessään Bledsoen ja repimällä aivan neverheard undrafted Tony Romon penkiltä. Mielenkiinto NFC:ssä on nyt potenssiin sata (siis Eaglesin tippumisen jälkeen).
 

saster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Periaatteessa juu, mutta toisaalta 2000 Ravens päästi neljässä playoff-pelissä vastustajien hyökkäykset tekemään yhteensä yhden touchdownin. Muutenkin puolustus teki enemmän pisteitä kuin päästi, eli vastustajien hyökkäykset tekivät yhteensä 16 pistettä (4/peli) Ravensia vastaan ja Ravensin puolustus 21 pistettä (5,25). Kuuluisimpana tämä tilanne, jossa Ray Lewis repi Titansia vastaan 17-10 -johtotilanteessa syötön Eddie Georgen käsistä ja ratkaisi pelin lopullisesti touchdownilla. Hieman aiemmin Anthony Mitchell oli palauttanut blokatun potkumaalin päätyyn.
...
Eli periaatteessa on mahdollista, mutta se vaatiikin sitten näköjään kutakuinkin kaikkien aikojen parhaan puolustuksen. Luonnollisesti hyökkäykselläkin oli kuitenkin merkittävä rooli pallonhallinnan ja myös pisteidenteon suhteen.

Täytyy myöntää heti alkuun, että historia ei ole tämän sarjan osalta hirveän hyvin hanskassa. Tuo Cupen mainitsema Ravensin suoritus kuulostaa kyllä aika huikealle ja kyseessä taitaa olla yksi kovimmista puolustuksista ikinä? Siinä olen Cupen kanssa samaa mieltä, että puolustus pitää olla muihin verrattuna ylivertainen mikäli meinaa melkeimpä pelkästään sen avulla sarjan viedä.

Oikeastaan kysymys hyökkäävä vai puolustava on vähän erikoinen, kun tarkemmin miettii. Tämä voi olla kyllä hiukan pilkun viilausta, mutta menkööt silti. Kun siis vertaa, vaikka tähän meidän omaan jalkapalloon(alias soccer), niin siinähän voidaan käyttää noita termejä. Jefussahan niin kuin kaikki tiedetään niin hyökkäys ei paljoa puolusta ja oikeastaan ainut yhteys näiden lajien välillä on se et puolustus voi tehdä maalin. Oikea kysymys voisi olla jotain luokkaa: Voittaako joukkue ottelunsa puolustuksen vai hyökkäyksen avulla? Tiedän, tämä oli turha :D.

Tähän anticatabolicin nostamaan 08 SB sen verran, että kyllähän Giantsin puolustus oli jäätävä, mutta ei hyökkäys ollut myöskään huono. Kokonaisuutena joukkue oli Patriotsia parempi tuolloin. Ja mitä tulee Dallasiin niin kyllä puolustus on huikea, mutta kyllähän hyökkäyksessä on myös sellainen orkesteri tällä hetkellä Romon heilutellessa tahtipuikkoa, että Minnesotan puolustus saa olla varuillaan.

Unibet on antanut jo kertoimensa viikonlopun peleihin ja paras pelikohde meikäläisen makuun löytyy yllättäen Dallasin voitossa. Kertoimet tuohon peliin on seuraavat:

Minnesota Vikings - Dallas Cowboys 1,70 - 2,15

Voisi ehkä kokeilla myös Arzonan poikia:

New Orleans Saints - Arizona Cardinals 1,33 - 3,35
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös