Sama on kaiku askelten.
Eka erä hyvää ja aggressiivista peliä, ja tällä kertaa sanon tämän ilman mitään sarkasmia. Rangers malttoi karvata ja vääntää kunnolla, loi nipun laadukkaita maalipaikkoja, eikä ollut omassa päässäkään erityisen lirissä, vaan paineen alta päästiin suht vaivattoman oloisesti pois. Yksi selkeä moka sinne mahtui sekaan josta Vegas tuikkasi ensimmäisensä, mutta muuten perusvarmaa tekemistä. Kaikki oli toisinsanoen kohdillaan paitsi se tärkein, eli viimeistely.
Mutta näinhän se starttasi viimeksikin Vegasia vastaan, ja olisi pitänyt vaan arvata että tuo ensimmäisen erän holtiton tuhlailu tulee puraisemaan perseestä suht nopealla aikataululla, ja kun Vegas iski pari maalia heti toisen erän alkuun, jänne katkesi jälleen kerran. Niin kaukalossa kuin tällä kertaa kotikatsomossakin, ja loppupeli tulikin katseltua sitten suht huolettomasti kelaillen ja huokaillen, koska viimeisen parin viikon tai jopa kuukauden perusteella ikävä kyllä tietää että tällä hetkellä tästä joukkueesta ei ole nousemaan tuollaisesta sillasta, vaan tekemisen taso romahtaa samantien ja joukkue ikäänkuin vaan alistuu kohtaloonsa, vaikka parinkin maalin takamatka ei ole todellisuudessa jääkiekossa vielä mitään. Somen puolella käytetty joukkueen hashtag #NoQuitInNewYork vaikuttaa entistä sairaammalta vitsiltä.
Vituttavinta tässä(kin) oli se että joukkue näyttää alkuun siltä että voitto on otettavissa, mutta sitten nuo viime aikoina turhauttavan tutuksi tulleet ongelmat alkavat vaan kasaantua, ja peli karkaa näpeistä. Ylivoima ei tuota, tasakentällisin kukaan ei osu mistään eikä edes Igor ota niitä torjuntoja joilla on roikuttu huonoinakin päivinä aiemmin kiinni voitoissa. Liian moni osa-alue vaan sakkaa samanaikaisesti, ja liian monen pelaajan hanat ovat menneet täysin tukkoon alkuvuoden aikana. Piti ihan tarkistaa koska joku Zibanejad on tehnyt viimeksi maalin tasakentällisin, ja se oli joskus joulun aikoihin. Lafrenieren saldona yksi maali viiteentoista peliin, joka menee noita maalipaikkoja katsoessa jo tragikoomisuuden puolelle. Ja nämä ovat niitä meidän top kutosen jätkiä joilta odotetaan tulosta.
Painajaismaisen perjantain kruunasi Chytil-raporttien ja tappion päälle vielä Lindgrenin loukkaantuminen, kun tämä tipahti ekassa erässä suht vaarattoman näköisessä taklaustilanteessa laidan vieressä. Vähän näytti olkapäähän tulleen jotain, ja ellen väärin muista niin samaa ongelmaa on ollut aiemminkin.
Ensi yönä vielä peli Ottawassa, jonka jälkeen päälle viikko huilia. Tulee kyllä tarpeeseen, niin joukkueelle kuin kannattajillekin. Tätä tammikuuta en jää kaipailemaan.