New York Rangers 2023–2024 – takana kultainen tulevaisuus

  • 101 711
  • 410

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Lähdetään tällaisella puolitajunnanvirtaisella avausviestillä liikkeelle, mutta jollainhan se on lähdettävä, eikä se Rangerskaan nyt niin loputtavasti tunnu miettivän mitä tekee:

Rangers julkaisi liki maailmankuulun jälleenrakennuskirjeensä helmikuussa 2018 ja tuon välittömänä seurauksena pitkä lista aikansa (Rangers-)merkkipelaajia lähti ja tilalle tuli kasapäin varauksia ja nuoria pelaajia. Pikakelataan viisi vuotta eteenpäin ja taskussa on yksi konferenssifinaalipaikka sekä sen jälkeen pettymykseltä tuntunut ensimmäisen kierroksen tappio. Eli jälleenrakennus on varmaan mennyt hyvin tuon suunnitelman ja sen pohjalta toteutettujen toimenpiteiden mukaan?

Rangersin top-4 puolustuksessa pelaa kaksi pelaajaa, joiden voidaan nähdä olevan harkitun jälleenrakentamisen seurausta: Ensimmäisellä kierroksella kesällä 2018 varattu K’Andre Miller sekä muutamaa kuukautta aiemmin Rick Nash -kaupassa saatu Ryan Lindgren. Näiden voidaan nähdä olevan joukkueen toiseksi ja kolmanneksi parhaat puolustajat, vaikka mediasta voisikin joskus päätellä, että joku ylipalkattu vastustajia vaaniva ja kypäriä viskova lämäriautomaatti olisi parempi. Tuohon kaksikkoon kun lisätään vielä Braden Schneider, joka ei toistaiseksi ole osoittanut mitään sellaista joka voisi viitata erityisen menestyksekkääseen nhl-uraan, voidaan todeta että puolustukseen noita nuoria on tuotu ihan kiitettävästi mukaan.

Hyökkäyksessä kuva on tietysti paljon synkempi. Koko jälleenrakennuksen merkittävimmät varaukset Kakko ja Lafreniere olivat viime vuonna peliajoiltaan Rangersin seitsemänneksi ja kahdeksanneksi eniten peliminuutteja keränneet pelaajat ja valitettavan kaukana siitä mihin noilla varausnumeroilla sekä tunnetulla ja tunnustetulla lahjakkuudella olisi voinut/pitänyt päästä. Yhdeksänneksi eniten minuutteja keräsi Chytil, joka ehkä voidaan ajatella olevan tuon kirjeen jälkeistä settiä, vaikka todellisuudessa oli varattu jo aiempana kesänä.

Näiden kokoonpanosta jo löytyvien nuorukaisten (tai tässä vaiheessa jo puolirutinoituneiden nuorten aikuisten) lisäksi organisaation seuraavan aallon, tai pikemminkin laineen, nuoriso-osasto on jo aika mitäänsanomaton eikä sieltä ole mitään pelastusta tulossa. Othmann, Bedard & Sykora ovat kaikki sellaisia, joista voi tulla ihan hyviä vastustajaa turhauttavia alakenttäpelaajia, Zac Jones toivottavasti on ensi vuonna kutospakki ja hyvällä tuurilla tekee jonkinlaisen kelpouran ja Dylan Garland on maalivahtilupaukseksi seminimekäs, mutta jo pelipaikkansa vuoksi melkoinen arpalippu. Voidaan siis tältäkin osin tiivistää, että tässä se jälleenrakennus nyt oli ja katsotaan mitä jäi käteen:

Maalivahtiosasto on, kiitos Igor Shesterkinin, liigan ~paras. Nyt toivotaan, että Igorilla on sivullekirjoittanutta ruusuisempi kuva Rangersin tulevaisuudesta ja suostuu solmimaan vielä jatkon tämän nykyisen sopimuksensa, joka kahden vuoden päästä päättyy, perään. Igor ei ole loistavan jälleenrakennuksen tuote vaan jo neljä vuotta aiemmin varattu joululahja, joka on kaikkia odotuksia parempi ja osoitus siitä, että pelaajakehityksessä kannattaa käyttää huippuammattilaisia (Allaire), eikä jotain joukkueen mukavia ex-pelaajia, joilla ei ollut pelaajana todellisuudessa mitään annettavaa (Rangersin koko ns. kehitysosasto). Toinen maalivahti on tulevalla kaudella palkkapyynnöstä riippuen Halak tai Domingue.

Puolustusta halutaan väittää hyväksi, mutta tulokset ei tuon suhteen ihan vastaa mielikuvia. Fox on näkökannasta riippuen joko liigan paras tai melkein paras puolustaja ja koko Rangersin kiekollisen pelin veturi. Rangersin pelaamisen ero Foxin ollessa kentällä siihen, ettei se ole on aivan järkyttävä. Itseasiassa tämän vuoksi myös eri hyökkäysketjujen toimivuutta on hankala arvioida, koska viisikon taso nousee tai romahtaa Foxin läsnäolon perusteella. Foxin takana puolustuksen kiekollinen tekeminen on kuitenkin erittäin heikkoa. Lindgren on ainoa joka pystyy pelaamaan kiekon omista pois omille edes NHL:n keskitasolla muiden tullessa kaukana perässä. Tässä kohtaa epätoivoisena haaveena on se, että tuo on ollut osittain Gallantin/Murphyn ratkaisu ja uuden valmennuksen kuviot tuovat tuohon parannusta. Varsinkin Millerin kohdalla haluan uskoa, että noita kiekkoja pystytään pelaamaan myös hyökkääjien lapaan kun vähän paremmin organisoitua touhua ja lupa pelata.

Trouba on klassinen Rangers-virhearvio, jossa ajateltiin, että se on oikeasti ykkösparin puolustaja, koska Winnipegissä tulokset olivat ihan mukavia, mutta ei osattu huomioida ollenkaan sitä, että saattoi sittenkin olla enemmän Byfuglienin ja Morriseyn kannattelema kuin oikea laatupakki. Nyt ajelee itseään ulos tilanteissa kohahduttavia pommeja hakiessaan ja laittaa kiekon siniseltä maalivahdin syliin heti kun mahdollisuus tulee. Jälkimmäiseen toivon jälleen valmennusvaihdoksen auttavan, koska uskon, että Trouba on edelleen kohtuullinen pelaaja hyökkäyspäähän. Rangersin pitäisi vaan ymmärtää, ettei se ole, eikä ole koskaan ollut, mitenkään hirveän erityinen puolustamaan. Palkassa on ainakin puolet liikaa ja ikävuodetkin ensi kauden jälkeen kolmenkympin väärällä puolella. Rangersin kannalta paras ratkaisu olisi kaupata Trouba, toiseksi paras olisi kaupata Trouba niin, että joutuu vähän itse maksamaan väliä ja kolmanneksi paras ratkaisu olisi ostaa sopimus ulos. Ulosostolla säästäisi tulevana vuonna 5,7 miljoonaa, jolla saisi varmasti Troubaa paremman pelaajan sekä kahtena sitä seuraavana vuonna 3,7 joilla varmasti saisi yli kolmekymppistä Troubaa paremman. Mitään tällaistahan Rangers ei tee vaan jatkaa liimautumista kapteeniinsa, mutta mikäpäs siinä palkkakattomaailmassa tasoitusta antaessa.

Hyökkäyksessä ei tässä vaiheessa ole enää yhtäkään NHL:n kirkkaimpaan eliittiin kuuluvaa pelaajaa. Panarin tuossa oli vielä pari vuotta takaperin, mutta niin se on ikä vienyt Artemistakin parhaan terän. Gallant ei varmasti ollut se kaikista sopivin valkku Panarinille, mutta tuntuu kuin olisi unohdettu se kuinka terävästi Panarin ensimmäisellä Rangers-kaudellaan liikkui tai kuinka suvereeni se oli kiekonriistäjänä. Panarin täyttää syksyllä 32 ja jääkiekkoilija ei ole tuossa iässä enää sama pelaaja kuin alle kolmekymppisenä (paitsi jos ko. jääkiekkoilija on, Rangersin onneksi, Chris Kreider).

Mika on kelpo sentteri ja menee liigatasollakin ykkössentteristä, mutta tekisi mieli väittää, että kaikissa palkkakattoaikana mestaruuden voittaneissa joukkueissa on ollut parempi sentteri. Osaahan tuo maaleja tehdä ja varsinkin ylivoimalla parhaimmillaan tappavan tehokas, mutta samanaikaisesti nuo ylivoimatehot ovat osittain seurasta poikkeuksellisista minuuteista mitä tuo koostumus on saanut pelata (joka ei poista sitä, että on nimenomaan ylivoimalla eliittiä, mutta vaikeuttaa vertailua muiden pelipaikan huippujen kanssa). Joka tapauksessa viimeisen kahden vuoden neljässä pudotuspelisarjassa on jokaisessa ollut vastustajan ykkössentterin perässä (vaikka kokonaisuudessaan kevät 22 olikin ihan onnistunut). Ikää on 30 ja vuosia sopimuksessa vitusti, joten toivotaan, että hyytyminen on hidasta ja valmentajanvaihdon myötä tulee pieni yllättävä lisäboosti.

Muista auringonlaskun pelaajista Trocheck täyttyy ensi kuussa 30, oli hädintuskin sopimuksensa arvoinen viime vuonna eikä varmasti tule olemaan sitä tulevan kuuden vuoden aikana. Goodrow taasen edustaa tuota klassista Rangersin virheajattelua, jossa oli liigan parhaan kolmoskentän kolmanneksi paras pelaaja, mutta Rangers tulkitsi Barclayn ketjun tasavertaiseksi jäseneksi ja kirjoitti sopimukseen vuosia niin paljon kuin sai mahtumaan. Goodrown kohdalla ulosostaminen toisi jo hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa Rangersin palkkakattoon lisättäisiin 200k tänä vuonna ja 100k seuraavana (siis tuon caphitin poistuman lisäksi), tämä johtuu siitä, että Goodrown palkka on ollut kaksi ensimmäistä sopimusvuotta caphitiä pienempi.

Chris Kreider on onneksi nero, fysiikaltaan liki friikki ja kehonhuollon poikkeusosaaja, jolloin voimme olla suhteellisen luottavaisia, että taso säilyy jatkossakin. Tämän lisäksi Kreiderin erityisominaisuus pelaajana on kiekkojen ohjaaminen vastustajan maalin edessä ja tämän taidon olemme onneksi todistaneet iättömäksi tässä viime vuosina muualla liigassa.

Näin kesällä 2023 tilanteen pitäisi olla se, että Rangersilla on kaksi eliittihyökkääjää Lafrenieren ja Kakkon muodossa, mutta näiden molempien kehitys päätettiin vetää vessasta alas, jotta voitiin metsätää ”kiihdytetyn jälleenrakentamisen” nimissä pikavoittoja. Kuinka moni vielä uskoo, että näiden tuhlattujen vuosien jälkeen nhl:n kirkkain huippu on tälle kaksikolle saavutettavissa? Ja parasta on, että mikäli Rangers oikeasti haluaisi menestyä niin nyt olisi pakko päästä sille tasolle.

Eli viiden vuoden jälleenrakennuksen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi on lukittu reippaat 37 miljoonaa euroa uransa ehtoopuolta kohti käyviin auringonlaskunpelaajiin (Panarin, Zibanejad, Trouba, Trocheck, Goodrow), jotka joka aamu heräävät huomatakseen olevansa vain varjoja eilisestä. Eikä tuo eilinenkään ollut jokaisen kohdalla ihan sitä mitä puhuttiin. Tämän lisäksi tuon kolmen vuoden aikana olaan sitoutuneita joukkueen ikänestori Kreideriin, jonka miljoonasti korostamaani friikkiyteen luotetaan taistelussa evoluutiota vastaan, ehkäpä maailman parhaaseen puolustajaan ja Filip Chytiliin jonka pitäisi olla joukkueen kakkossentteri tulevana vuonna ja tulee olemaan Zibanejadia parempi ennen kuin sopimuksensa päättyy. Mitä näillä eväillä voi siis tehdä muuta kuin yrittää menestyä nyt, koska joka päivä, kiitos näiden kaikkien ratkaisujen, on vähän enemmän myöhäistä kuin edellisenä.

Tästä päästään valmennukseen ja Peter Lavioletteen. Laviolette tuntuu saarnaavan enemmän kiekollista pelaamista kuin Gallant, jolloin on mahdollista, että nykyisestä materiaalista saadaan enemmän irti kuin viime kaudelle ja, että tuo on valmentajana edes vähän muutakin kuin Gallant jolla on peruukki. Samanaikaisesti on todettava, että pieni parannus valmennuksessa ei välttämättä riitä koska materiaaliero liigan ehdottomaan eliittiin on paljon enemmän kuin yhden pienen parannuksen päässä. Sen takia olisin toivonut jotain isomman riskin ratkaisua, joka olisi epäonnistuessaan voinut kostautua paljon Laviolettea pahemmin, mutta onnistuessaan tuonut jonkun sellaisen kilpailuedun joka Rangersilta puuttuu. Rangersilla on liigan paras maalivahti, joka on nyt kahtena keväänä putkeen osoittanut, että pystyy kantamaan joukkueen vaikka mihin jos saa edes vähän tukea. Riittävän usein Lundqvistin kanssa nähtiin, ettei sitä riittävää tukea ikinä saatu.

En tiedä montako kautta tässä on aikaa niin, että mestaruus voidaan voittaa riittävällä tuurilla ja Shesterkinin kuumalla keväällä? Yksi? Kaksi? On jo liian myöhäistä? Oli miten oli, tämän paskaorganisaation ansaitsema pimeys odottaa jo aivan nurkan takana.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Halutessaan toivonkipinöitä tulevalle vuodelle voi vetää epämääräisistä internethuhuiluista:

Druryn ja Gallantin välirikon pohjana oli se, että eivät olleet samalla sivulla siitä minkälainen joukkue oli ja miten sitä olisi tullut peluuttaa. Väitetään, että viime kauden alun kokoonpanot (Kakko ykkösessä, Laffy kakkosessa, Jones kolmosparissa) olivat Druryn vaatimuksia, joista Gallant sitten luisti tilaisuuden tullen eikä niihin oikeastaan koskaan palannut.

Tämän lisäksi on väitetty, että Gallant vaati Kanen hankkimista kun taas Drury näki, että Tarasenko on parempi ratkaisu. Drury vielä hankki kylkeen Mikkolan kaltaisen valtavan puukäden, jollaiset tunnetusti Gallantissa lämpimiä tunteita herättävät. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vaan Kanen vaatiminen jatkui ja kun Kane saatiin niin pakkopeluutus alkoi (niinkuin Kane olisi ollut se vuosien takainen Kane, eikä tämä lonkkavaivainen raakile) ja Tarasenkon minuutit putosivat.

Nämähän hyvin todennäköisesti ovat vain fanien toiveita, joilla voi suhtautua tulevaisuuteen kirkkaammalla mielellä, koska nyt päästään toteuttamaan Druryn suunnitelmaa. Mä en tiedä onko äijällä joka unohtumattomasti sähläsi Buchnevichin kanssa sekä teki mm. Goodrown, Nemethin ja Trocheckin sopimukset, jotain erityistä suunnitelmaa. Tai jos on niin onko se ylipäänsä suunnitelma jota kannattaisi seurata.
 

foligno

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Oli sen verran ansiokas avaus tähän ketjuun, ettei kukaan ole edes yrittänyt jatkaa mitään.

Tuntuu vuosi vuodelta siltä, että ei Drurylla mitään suunnitelmaa ole oikein ollut. Tai ehkä suunnitelma oli se, että toivotaan sormet ristissä kalliin tähtiorkesterin vetävän unelmakaudet samalla, kun superjuniorit tuovat siihen päälle halvoilla sopimuksilla ylivoimaisen kilpailuedun verrattuna vihollisten syvyysosastoon. No, se on nyt nähty ettei siitä mitään tullut eikä sitä myöskään pelaajakehitykseen tähtäävien toimenpiteiden kautta edes yritetty rakentaa, vaan toivottiin kid linen ikään kuin kehittyvän tähtipelaajiksi itsekseen, ilman sitä tukevaa roolitusta ja vastuunantoa.

Jälkeenpäin voidaan jopa spekuloida oliko 2020 ykkösvarauksen tupsahtaminen yllättäen käsiin itse asiassa jonkinlainen kuoleman suudelma. Lafrenierehan oli pakko ottaa, mutta samaan aikaan juuri tuo pelipaikka oli kaikkein vähiten se mihin kaivattiin tähtiprospektia. Nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa kaikkein järkevintä olisi kaupata Lafreniere pois, kun vaihdossa olisi vielä mahdollista saada edes jonkinlaista arvotavaraa. En usko tämän tapahtuvan, etenkään kun cap-tilanne ei oikein mahdollista kuin vaihdon toiseen halpaan star-potential alisuorittajaan.

Trocheckin hankinta oli ehkä se käsittämättömin siirto Drurylta, kun Chytilissa on kuitenkin jo pitkään näkynyt selkeitä viitteitä siitä että voisi olla erittäin pätevä kakkossentteri. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa sekä Lafin että Chytilin urat menevät hukkaan väärässä roolituksessa ja liian pienellä vastuulla kun tuloksentekoslotit on täytetty pitkäksi aikaa NMC-miljonääreillä, jotka pelaavat 95% ylivoima-ajasta yhdessä Foxin kanssa. Lisäksi Kakko on kehittynyt hitaasti, mutta hänen kohdallaan näen ratkaisevan stepin eturivin pelaajaksi olevan lähinnä mentaalinen naksahdus, joka saattaa tapahtua jo ensi kaudella.

Trouban kohdalla kaikki lienee sanottu. Pelaa max 4 miljoonan arvoisesti, vaikka tienaa tuplasti. Yksi ylimääräinen 4 miljoonaa hyvin liikkuvaan ja peliä avaavaan moderniin puolustajaan voisi tehdä ihmeitä mutta minkäs teet kun varaa ei ole.

Valmentajavalinta ei hirveästi yllättänyt ja oli melko blaah, mutta selvää oli että Gallantillakaan ei voitu jatkaa. Sinänsä en lähde kuitenkaan torppaamaan heti Laviolettea, koska moni muukin väsyneeksi tuomittu vanha konkari on viime vuosina osoittanut uudistumiskykyä päästessään uuteen ympäristöön.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Heh, itse en jaksa ihan yhtä negatiivisellä asenteella jaksa olla liikenteessä kuin kenties muut, mutta niinhän sitä sanotaan että pessimisti ei pety. Ihan nyt noin esitetyn synkkänä en oikein näe paria viime kautta ja tulevaisuutta.

Se on selvää että viime kausi päättyi armottomaan pettymykseen ja aiemmin kuin kukaan varmasti halusi, ja Rangersin esitys ensimmäisellä kierroksella oli melkoinen mahalasku. Sen koommin kärkijätkät kuin muutkaan eivät oikein onnistuneet Igoria lukuunottamatta, ja koko joukkue vaikutti kummallisen lamaantuneelta ja lyödyltä heti kun kapuloita alkoi ilmestyä rattaisiin parin pelin jälkeen. Vastustaja oli toki hyvä, mutta sen koommin valmennukselta kuin pelaajiltakaan ei tuntunut löytyvän mitään vastalääkkeitä, ja kun nuo molemmat sektorit pettävät, ei ollut yllätys kuka oli ensimmäinen lähtijä putoamisen jälkeen. Gallant ei osoittaunut juurikaan muuntautumiskykyä tarpeen tullen, mutta eipä sitä seuraavaa vaihdetta löytynyt pelaajiltakaan, ja pitkin kesää on kuulunut tosiaan nuita pieniä paljastuksia siitä että kopin sisällä sitä skismaa oli vähän enemmän, ja Gallantin korvaamista mietittiin jo runkosarjan aikana kun peli haki ja haki itseään. Nyt koitetaan sitten Lavioletten kanssa saisiko toinen kokenut valmentaja hommaan parempaa ryhtiä ja rakennetta, ja vaikka kyseessä onkin lähtökohtaisesti erittäin tylsä valinta, ainakin itse odottelen ihan mielenkiinnolla mitä tuleva kausi tuo tullessaan ja mitä Laviolette saa materiaalista irti. Eiväthän hänenkään viime kautensa ole olleet mitään juhlaa, mutta eipä hänellä ole ollut käytössä myöskään mitään mestaruustason materiaaliakaan. Mitään Quinn-tyylistä yllärikorttia en tähän väliin odotellut missään vaiheessa, kuten en myöskään odottele Lavioletten pestin kestävän ilmoitettua kolmea kautta pidempään, jos sitäkään. Katsotaan sen jälkeen sitten missä mennään ylipäätänsä seuran tulevaisuuden suhteen.

Tuota materiaaliakaan en näe läheskään niin heikkona mitä aiemmin on manattu, kyllä tässä on edelleen paperilla kasassa melkoisen hyvä ja potentiaalinen nippu. Kyse on kuitenkin siitä että tuo potentiaali pitäisi ruveta pikkuhiljaa realisoitumaan myös tuloksenteon puolesta, ja viime kaudellakin tuo oli Rangersilla melko pienen ryhmän käsissä. Ziba, Panarin, Kreider ja Fox tulevat tekemään edelleen tulosta tuttuun tapaan, mutta kun tuo sakki saadaan pidettyä aisoissa, sen takaa ei tunnu löytyvän oikein tukea ja näin kävi myös pudotuspeleissäkin. Siitä voidaan väitellä toki hamaan tappiin saakka mikä junnuosaston kehityksessä sakkaa, mutta itse en jaksa uskoa että organisaatio jatkaisi vuodesta toiseen tietoisesti ja systemaattisesti näiden jarruttamista, vaan kyllä välillä ihan hyvä miettiä sitäkin ovat pelaajat itse ottaneet niitä steppejä joita heiltä odotellaan. Esim. Suomessa Kakon tehottomuutta jaksetaan perustella aina seuran mokailuilla ja millä lie pelaajan sortamisella, ja välillä jengi tuntuu unohtavan kollektiivisesti että kyllähän Kakko starttasi viime kauden siellä ykkösen laidassa, ja oletusarvo oli varmasti seurankin suunnalta että tuleva pelipaikka on sitten siinä. Niitä tehoja ei kuitenkaan tullut juuri ollenkaan, ja kun kyseessä on seura jonka odotetaan menestyvän ja menevän pitkälle, kärkitonteilla on turha peluuttaa pelaaja joka ei suorita odotetun mukaisesti. Kakko on ottanut joka kausi pelillisiä steppejä ja mennyt selkeästi eteenpäin vuosi toisensa jälkeen, mutta se läpimurto on antanut odottaa itseään, ja jännällä tavalla sama ilmiö toistui myös minikoossa MM-kisoissakin, vaikka niitä ei minään mittarina voikaan muuten pitää. Sinänsä fiksua pelaamista, dominoivaa kiekonhallintaa, oivalta ratkaisuja ja päällisin puolin muutenkin hyvää tekemistä, mutta ne tehot. Ne perkeleen tehot. Tulevalla kaudella Kaapo aloittaa jo viidennen kautensa ja tälläkin kertaa oletusarvoisesti ykkösketjussa, eli nyt alkaa olla oikeasti käsillä ne hetket jolloin se seuraava steppi on otettava. Mahdollisuus siihen tulee takuuvarmasti, mutta jos tulosta ei tälläkään kertaa synny, onko vika tälläkin kertaa seurassa? Saa nähdä.

Lafrenieren kohdalla tilanne on vielä vähän kinkkisempi, sillä hänellä on edelleen edessään Panarin ja Kreider, jotka tukkivat edelleen tietä. Jossain heikommassa jamassa olevassa joukkueessa Lafreniere olisi päässyt varmasti heti ensimmäisellä kaudellaan isoon rooliin ja pysynyt siinä mahdollisista ongelmista huolimatta, mutta Rangersin kohdalla kyse oli vähän kummallisesta minikyykkäyksestä, ja kun omalla pelipaikalla on useampikin tehokas ja tasaisesti tuottava nimi, Lafreniere on vähän tekemättömässä paikassa. Isompi vastuu ja rooli tekisi varmasti pelaajalle hyvää, mutta millä oikein perustelet seuran kannalta sen että Kreider tai Panarinin pitäisi pudottaa nokkimisjärjestyksessä tämän taakse? Täydellisessä maailmassa Lafreniere hyppäisi oikeaan laitaan ja näin saataisiin tilkittyä Rangersin vajetta tuon pelipaikan suhteen, mutta toistaiseksi tämä on jäänyt lyhyen kokeilun asteella. Saa nähdä syttyykö Laviolette tälle ajatukselle, sillä jotain tuonne laitaan täytyy joka tapauksessa keksiä. Lafrenieren itsensä kannalta treidi voisi tehdä hyvää, mutta seuran kannalta vaikea nähdä mitä sieltä voisi saada takaisin joka mahtuisi palkkakaton alle ja parantaisi merkittävästi top kutosta? No, nämä on näitä Druryn ongelmia.

Pakiston suhteen mennään todennäköisesti tutulla sapluunalla, mitä nyt juuri eilen tulleiden sopimusuutisten myötä voisi päätellä että Zac Jonesia pyritään saamaan jälleen mukaan vakiorotaation siellä kolmosen vasemmassa laidassa. Tälläkin osastolla kasvuvaraa ja potentiaalia on edelleen melkoisesti, ja täytyy muistaa että ajoittaisista kyykkäyksistä huolimatta kyseessä on edelleen erittäin nuori pakisto, joka on vasta kypsymisvaiheessa. Miller on 23, Jones 22 ja Schneiderkin vasta 21, eli nämäkin on vasta menossa kohti parhaita vuosiaan ja joskus 4-5 vuoden päästä nähdään minkälaisia NHL-puolustajia heistä muodostui, jos muodostui. Tässäkin mielessä Rangers on ollut sinänsä vähän outo "mestariehdokas", kun näinkin keskeinen osa ryhmää on vasta aloittelemassa uraansa. Fox on jatkossakin Fox ja Trouba on jatkossakin ylipalkattu Dr. Jekyll & Mr. Hyde eli tietyiltä osin homma pysyy varmasti samana, mutta näkisin että kollektiivina tämänkin kuusikon parhaat vuodet ovat vasta tulossa.

Mutta joo, eipä tässä jaksa nyt itsekään mitään isommin jäsenneltyjä ennakointeja vielä raapustella. Kauden jälkeen oli aikeissa tehdä jonkinlainen pelaajakohtainen yhteenveto kauden osalta, mutta sen suhteen juna meni jo, joten eiköhän ole aika suunnata katseet tulevaan. Pieni ulospuhallus on joka tapauksessa edelleen menossa kauden suhteen ja kesä komeimmillaan, joten katsellaan tässä nyt hissukseen pari seuraavaa kuukautta mitä tapahtuu, vai tapahtuuko isommin mitään. Millerin ja Lafrenieren tulevat sopimukset lienevät nyt isoimmat uutiset mitä lähiviikoilta voi odotella, ja saa nähdä minkälaisia pelimerkkejä Drurylle jää niiden jälkeen kokoonpaikkojen aukkojen täyttelyyn. Palkkakattotilanteen perustella ei kovinkaan hääppöisiä. Mitään isompia siirtohuhuja ei ole tullut oikein vastaan ainaisten Goodrow-juttujen lisäksi, mutta ainahan niitä yllätyksiä voi tapahtua.

Avoimin mielin siis tulevaa kohti ja eiköhän se tuttu kiima ala nousta taas tuossa alkusyksyn mittaan, kävi miten kävi. Ehkä tämä on kohti pimeyttä kulkeva paskaorganisaatio, mutta ainakin tämä on se mun kohti pimeyttä kulkeva paskaorganisaatio. Hymiö perään, ja hyvää kesää kaikille Rangers-kuomille. Jatketaan viimeistään syssymmällä.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Mun nähdäkseni on liki itsestään selvää, että monikaan eliittitalentti ei ole raivannut tietään liigan huipulle pelkästään 5vs5 -kiekossa tulosta tekemällä. Toki niitä on, kuten Marchand, joka pääsi ykkös-yv:aan vasta joskus 2016. Pistemäärät nousivat siitä sitten 50-60:stä ppg:hen ja aina sataan saakka. Toki Marchand vielä kehittyi kiekollisessa pelissään yv-ajan myötä, mutta oli hän saatanan kova ennestäänkin.

Hyökkäyspelaamisen kehittyminen vaatii miltei välttämättä yv-minuutteja, koska ylivoimalla nyt vaan pääsee pelaamaan kiekon kanssa enemmän hyökkäyspäässä.

Yksittäinen pelaaja pitää ottelussa tasaviisikoin keskimäärin minuutin verran kiekkoa, hyökkäyspäässä alle puolikkaan, eliitti pääsee lähemmäs minuuttia, joten siitä voi sitten laskeskella, että kuinka paljon niitä kiekollisia pelitilannetoistoja tulee enemmän, jos pääsee pelaamaan 5-6 minuuttia yv:tä per ottelu. Se vähintään tuplaa pelaajan kiekollisen ajan hyökköyspäässä.

En tiedä, miten kukaan täyspäinen voi ihmetellä Rangers-nuorison hidasta kehitystä tehojen suhteen. Rangers on hitaan kehityksen valinnut. Ehkä se on jotain palkkakatto-optimointia, mutta koska riskit ovat aika suuret, helpompi epäillä tunarointia.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
En tiedä, miten kukaan täyspäinen voi ihmetellä Rangers-nuorison hidasta kehitystä tehojen suhteen. Rangers on hitaan kehityksen valinnut. Ehkä se on jotain palkkakatto-optimointia, mutta koska riskit ovat aika suuret, helpompi epäillä tunarointia.
Kun tämä oli nyt aika selkeästi meikäläiselle kettuilua, niin korostettakoon tuo mitä sanoin jo viestissä eli kyllähän Kakollekin on tätä tuloksentekotonttia tarjottu ihan viime kauden alustakin asti, ja varmasti olisi myös pysynyt noilla tonteilla jos niitä tehoja olisi ruvennut tippumaan odotetunlaisesti. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja kauden edetessä pitikin ruveta sitte etsimään uusia nimiä tuolle paikalle. Tämä tuntuu unohtuvan turhan usein syystä tai toisesta. Toistettakoon nyt sekin vielä että jossain muussa seurassa sitä siimaa olisi ollut varmasti paljon, mutta Rangers on ollut kummallisessa limbossa jossa sen pitäisi samaan aikaan menestyä, mutta myös peluuttaa ja kehittää näitä kärkivarauksiaan isolla vastuulla ihan kärkiketjuissakin. Vaikea yhtälö.

Mitään muuta en toivo kuin että jo ensi kaudella homma klikkaisi kunnolla ja Kaapokin saisi onnistumisia, itseluottamusta ja sitämyöten myös lisää vastuuta ja jääaikaa, mutta toistaiseksi se ei ole kärkiketjuissa vaan onnistunut. Kuten sanoin, nämä annetut mahdollisuudet tuntuvat usein unohtuvan kun keskitytään vain osoittamaan syyttävällä sormella seuran tekemiä mokia, ikäänkuin ne olisivat jotain tietoista pelaajan uran sabotointia. Jokainen voi sitten miettiä ihan itse kuinka absurdilta ja epäloogiselta moinen toiminta kuulostaisi seuran toimesta.
 

ReYaSu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Panarin ajoi pahat henget pois ajelemalla päänsä kaljuksi.

Näen vain kaksi vaihtoehtoa. Taso laskee kuin In Flamesilla laulajan hiustyylin vaihdon myötä.

Tai varma Cup.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kuten sanoin, nämä annetut mahdollisuudet tuntuvat usein unohtuvan kun keskitytään vain osoittamaan syyttävällä sormella seuran tekemiä mokia, ikäänkuin ne olisivat jotain tietoista pelaajan uran sabotointia. Jokainen voi sitten miettiä ihan itse kuinka absurdilta ja epäloogiselta moinen toiminta kuulostaisi seuran toimesta.
Kovia tuolla P-Amerikassa sabotoimaan Suomen NHL-lupauksia. Kakko,Laine ja Pulju saaneet vuorollaan nauttia tästä järjettömästä kiusaamisesta.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Tuleehan sinne penkin taakse vähän tuorettakin verta, kun Michael "Mike Peca" Peca liittyy Lavioletten valmennustiimiin ja tekee tulevalla kaudella debyyttinsä myös valmentajana NHL-tasolla. Alla pari viime kautta Buffalon AHL-jengissä jossa tehnyt ilmeisen hyvää työtä junnuosaston kanssa, joten varmasti myös Rangersissa osittain vastuussa nuorten pelaajien kehityksestä.

Lavioletten ensimmäinen pressi päävalmentajana nähdään myöhemmin tänään, tokkopa tuolta mitään perusjargonia ihmeellisempää irtoaa, mutta eräänlainen uuden alku tämäkin. Taas kerran.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Kun tämä oli nyt aika selkeästi meikäläiselle kettuilua, niin korostettakoon tuo mitä sanoin jo viestissä eli kyllähän Kakollekin on tätä tuloksentekotonttia tarjottu ihan viime kauden alustakin asti, ja varmasti olisi myös pysynyt noilla tonteilla jos niitä tehoja olisi ruvennut tippumaan odotetunlaisesti.
Eli et ymmärtänyt viestistäni mitään.

Kirjoitin (ehkä pitkästi ja sekavasti) että nuoret kärkivarauksetkin tarvitsevat kehittyäkseen kiekollista hyökkäyspääaikaa ja että sitä ei oikein ilman kunnollista yv-vastuuta ole tarjolla tai otettavissa pl. McDavidin kaltaiset valmiit supertähdet.

Jonkun UFA-pelaajan kohdalla voi puhua annetuista mahdollisuuksista, tai prospektien kohdalla vielä 20 vuotta sitten. Nykyään modernimmin johdetuissa seuroissa peospektit ovat assetteja, joita pyritään kehittämään kohti kattoaan eikä vain satunnaisesti heitetä altaaseen ja katsota, että joko kelluu.

Kieltämättä Rangersin toimiston tekeminen on muiltakin osin tuulahdus 20 vuoden takaa.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Eli et ymmärtänyt viestistäni mitään.

Kirjoitin (ehkä pitkästi ja sekavasti) että nuoret kärkivarauksetkin tarvitsevat kehittyäkseen kiekollista hyökkäyspääaikaa ja että sitä ei oikein ilman kunnollista yv-vastuuta ole tarjolla tai otettavissa pl. McDavidin kaltaiset valmiit supertähdet.
En tosiaan tiedä minkä verran seuraat itse tämän seuran edesottamuksia ja peliesityksiä muuten kuin tulosten muodossa, mutta kuten sanottua, kyllähän noita kumpaakin on tarjottu molemmille näistä kärkivarauksista, mutta kummankaan kohdalla homma ei ole lähtenyt toimimaan toivotulla tavalla ja sitämyöten kokeilut on sitten päätetty. Kenties liian aikaisin, mutta joka tapauksessa. Rangers on ollut tosiaan siinä mielessä kummallisessa limbossa että ikäänkuin aloitettiin uudelleenrakennus, mutta kiitos satumaisen arpaonnen, UFA-hankintojen sekä sensaatiomaisen uuden maalivahdin, tuo pelisuunnitelma ikäänkuin pikakelattiinkin puolivahingossa ohi ja siinä missä monella seuralla menee tässä prosessissa se viisikin vuotta, Rangersin kohdalla kaikki tuntui tapahtuvan ihan parissa vuodessa ja yhtäkkiä puhutaankin jostain mestarisuosikista, vaikka tosiasiassa prosessi on ollut noiden nuorten pelaajien kohdalla vielä pahasti vaiheessa, eivätkä nuo kehityskaaret ole olleet yhtä satumaisen nousevia kuin joillain muilla nuorilla tähdillä. Kärkijätkät ovat kyllä siinä primessä ja kenties jo sen ohikin, mutta sen takana moni on vielä kehittymässä ja tästä on syntynyt epätasapainoinen ja outokin tilanne jossa itse seurakaan ei ole ollut ihan selvillä että pitäisikö tässä nyt takoa tulosta vai koittaa kehittää nuoria pelaajia antamalla näille vastuuta silläkin varjolla, että tuloksenteko kärsii ja kokeneemmat nimet purevat tuppia ja kenties turhautuvat. Paperilla joukkueella on kaikki tarvittavat pelimerkit ja mielestäni edelleen kasvuvaraa, mutta se miten näistä kaikista otetaan maksimaalinen irti ei olekaan mikään helpoin rasti, eikä siinä olla tiettyjen pelaajien kohdalla selvästikään onnistuttu, vaikka seura onkin itsessään menestynyt ihan ookoosti parina viime vuonna. Täydellisessä maailmassa nämä olisivat molemmat kulkeneet käsi kädessä ja tasaisesti eteenpäin, mutta näin ei ole käynyt ja luonnollisesti toiveissa olisi tämän(kin) uuden valmennustiimin kohdalla että nuoret ottavat sen selkeän stepin. Jos Rangers seilaisi tietoisesti ja tukevasti siellä pudotuspeliviivan tietämillä ja alapuolella ja maltillisesti tulevaisuutta rakentaen, Lafrenieren ja Kakon peliaika ja vastuu olisivat ihan eri tasolla, sehän on selviö. Mutta tämä menee nyt aiemman toistoksi.

Ja nuo henkilökohtaiset naljailut voi jättää ihan suosiolla veke ketjusta, eiköhän asioista voi keskustella ilman niitäkin. Jos tuota touhua on tarvetta jatkaa niin yksityisviestiä vaan tulemaan.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
^ Ihan tilastoista katsoin että Lafreniere on pelannut urallaan 216 runkosarjaottelua ja pelannut 276 minuuttia yvtä.

Vertailun vuoksi Jack Hughes 244 ottelua 747 minuuttia yv-aikaa. Tulokaskaudellaan yksistään 194 minuuttia.

Kumpikin ykkösvarauksia.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
En tosiaan tiedä minkä verran seuraat itse tämän seuran edesottamuksia ja peliesityksiä muuten kuin tulosten muodossa, mutta kuten sanottua, kyllähän noita kumpaakin on tarjottu molemmille näistä kärkivarauksista, mutta kummankaan kohdalla homma ei ole lähtenyt toimimaan toivotulla tavalla ja sitämyöten kokeilut on sitten päätetty. Kenties liian aikaisin, mutta joka tapauksessa.

Niin siis tuossahan se jutun juju onkin. Ollaan kokeiltu, mutta lopetettu kokeilu, kun se ei toiminutkaan. Sen oman huippuvarauksen kanssa pitäisi ainakin yrittää jaksaa kokeilla niin pitkään, että toimii. Muuten se on hukkaan heitetty asset. Sitä olettaisin larzzonin ajaneen takaa tuossa...
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Niin siis tuossahan se jutun juju onkin. Ollaan kokeiltu, mutta lopetettu kokeilu, kun se ei toiminutkaan. Sen oman huippuvarauksen kanssa pitäisi ainakin yrittää jaksaa kokeilla niin pitkään, että toimii. Muuten se on hukkaan heitetty asset. Sitä olettaisin larzzonin ajaneen takaa tuossa...
Kyllä minä sen pointin ymmärrän ja kuten sanoin, ihannetilannehan olisi että kun nuori pelaaja lyödään isoon tonttiin, homma lähtee toimimaan ja tästä kasvaa ajan saatossa merkittävä palanen joukkuetta ja sen tuotantoa. Ongelma on vaan se että se ei toimi aina näin yksinkertaisesti ja takuuvarmasti ihan vain kokeilemalla ja peluuttamalla, ja tässä jengissä sitä siimaa on ollut todetuista syistä vähemmän kuin monessa heikommin pärjäävässä organisaatiossa. Vikaa on ollut varmasti sekä seuran toiminnassa mutta väistämättä myös osittain pelaajissakin, ja se mitä koitan rautalangasta vääntää on se että ei Rangersin toiminta ole ollut ihan niin mustavalkoista ja yksiselitteistä mitä osa narratiiveista koittaa välillä kertoa, ikäänkuin seura harrastaisi jotain tarkoituksellista pelaajan uran hiekottamista ja tikun lyömistä rattaisiin. Kyllä minä uskon melko vakaasti että tulevankin kaudella alussa esimerkiksi Kakko on viime kauden tapaan ykkösketjussa ja sitä ylivoimavastuutakin on varmasti tulossa. Se on sitten pelaajasta itsestään kiinni kauanko tuossa pysyy ja minkälaiseksi rooli muuttuu kauden edetessä. Jos tuloksena on esimerkiksi viime kauden tapaan yksi maali ensimmäiseen päälle kymmeneen peliin ja seura vaikuttaa kadottavan pudotuspeliviivan heti ensimmäisen kuukauden aikana, vaikea siinä on perustella miksi ei kokeiltaisi lähtisikö ykkösketju potkimaan paremmin eri jätkillä.
 

foligno

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
^ Ihan tilastoista katsoin että Lafreniere on pelannut urallaan 216 runkosarjaottelua ja pelannut 276 minuuttia yvtä.

Vertailun vuoksi Jack Hughes 244 ottelua 747 minuuttia yv-aikaa. Tulokaskaudellaan yksistään 194 minuuttia.

Kumpikin ykkösvarauksia.

Huomionarvoisaa on myös se, että Hughes on pelannut todella paljon mm. Hamiltonin kanssa ylivoimaa, kun taas Rangersin kakkos-yv:ssä viivassa on pelannut lähinnä Trouba, jonka avut vain eivät kertakaikkiaan riitä ylivoiman pyörittämiseen. Ylipäätään Rangersin ylivoimassa on valtava ero riippuen siitä, onko Fox jäällä vai ei. Junnujen kohdalla nuo jämäsekunnitkin olisivat voineet olla tehokkaampia jos siellä voisi operoida hivenen laadukkampien kiekollisten pelaajien (kuin esim Trouba ja Goodrow) kanssa.
 

JoukaHainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers ja Jaromir Jagr
Nostetaas ketjua vähän. Yöllä olisi valvottavaa taas tauon jälkeen. Rangers varaa numerolla 23 ja toiveissa olisi paras vapaana oleva hyökkääjä. Weekes veikkaili Rangersille puolustajaa, mutta ite näkisin enemmän tarvetta hyökkäykseen. Mikäli vanhoihin valintoihin peilaa niin Drury valitsee asenne-pelaajan. Vuoro on sen verran kaukana kärjestä etten ole perehtynyt ihan hirveästi top 10-15 jälkeisiin varauksiin, joten tuomio tulee varauksen jälkeen, kun pääsee vähän mutustelemaan.
Mitähän tämä viikonloppu sitten tuo tullessaan? Uskoisin Druryn yrittävän vahvistaa jengiä, vaikka palkkakatto on todella tiukilla kiitoksia vain Druryn edeltäjien, jotka vaikuttavat tällä hetkellä Montrealissa ja Columbuksessa. Jengin kaksi hirveintä sopimusta Panarin ja Trouba pitävät huolen, että ihan ihmeitä ei tässä tilanteessa tehdä. Toiveissa olisi Goodrowin treidaaminen. Vaikea sanoa nykymarkkinoilla onko se edes mahdollista. Aika hirveitä treidejä tässä on viime päivinä nähnyt niiltä jengeiltä joiden pitää päästä sopimuksista eroon.
Toivotaan onnistunut drafti Rangersille ja siitä heti perään vapaiden agenttien hulluille päiville!
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Vähän lähteestä riippumatta Gabriel Perreaultia pidettiin ryöstönä draftin tuossa vaiheessa, koska tuo oli useilla listoilla top-kympissä. Valtavasti peliälyä ja taitoa hyökkäyspäässä, josta kertoo mm. Matthewsin piste-ennätyksen rikkominen NTDP:ssä. Meni kerralla Rangersin lupaavimmaksi pelaajaksi Otthmannin edelle ja ehdin jo vähän innostuakin, ennenkuin muistin miten tässä lopulta tulee käymään.

Jengin kaksi hirveintä sopimusta Panarin ja Trouba pitävät huolen, että ihan ihmeitä ei tässä tilanteessa tehdä. Toiveissa olisi Goodrowin treidaaminen. Vaikea sanoa nykymarkkinoilla onko se edes mahdollista. Aika hirveitä treidejä tässä on viime päivinä nähnyt niiltä jengeiltä joiden pitää päästä sopimuksista eroon.
Toivotaan onnistunut drafti Rangersille ja siitä heti perään vapaiden agenttien hulluille päiville!

Panarinin sopimuksesta olen ainakin osittain eri mieltä. Se tiedettiin jo sopimusta tehtäessä, että ensimmäiset vuodet on parempi kuin sopimuksensa hitti ja lopussa sitten huonompi, mutta kokonaisuutena seitsemän vuoden saldo tullee olemaan sopimuksen arvoinen tai jopa parempi. Tähän ollaan nähdäkseni edelleen matkalla. Ongelmallista vaan on se, että Rangersin kannalta tuo ei ollut paras mahdollinen sopimus, koska nuo parhaat eliittivuodet käytettiin silloin kun mestaruustaistelu ei ollut vielä mahdollista (ja ehkä niillä vielä osaltaan heikennettiin näiden nuorten mahdollisuuksia) ja nyt nämä viimeiset vuodet käytetään tilanteessa, jossa sille eliittitasolle olisi se todellinen tarve. Joku Trouba taas ei ole ollut missään vaiheessa sopimuksensa arvoinen ja huonompaan suuntaan vaan menee.

Rangersilla on, kun jätetään junnusopimukset pois, enemmän keskinkertaisia/huonoja sopimuksia kuin hyviä sopimuksia. Kuten tuonne Devilsin ketjuun kirjoitin, kaikista olennaisinta olisi ollut, ettei tee mitään tyhmää. Rangersille se on jo aivan liian myöhäistä.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Perreault on tuttu kaveri myös Rangersin valmennusporukkaan liittyneelle Dan Muselle, joka seurasi tämän kehitystä pari viime kautta tuolla jenkkien junnupuolella ja varmasti tullut sitä kautta myös tärkeää dataa liittyen pelaajaan. Perreaultin peliälyä ja taitotasoa on ylistetty tosiaan raporteissa ja noilta osin häntä on pidetty yhtenä draftin kärkinimistä, mutta toisaalta siihenkin on varmasti syy miksi valahti lopulta noinkin alas. Luistelun kanssa on kuulemma vielä paljon tekemistä eikä Perreault ole mikään kentän nopein kaveri, ja vähän pisti silmään myös maininnat siitä että kyseessä on vahvasti "pass first"-mentaliteetin omaava pelaaja, jollaisia Rangersilla tuntuu olevan rehellisyyden nimissä jo ihan tarpeeksi... Nojoo, katsotaan sitten 2-3 vuoden päästä missä kaverin kanssa mennään. Toiset ovat iloinneet jonkinsortin ryöstöstä, mutta toisaalta tuota termiä tunnutaan heittelevän niin paljon että se on menettänyt jo merkityksensä, ja jotenkin noista kuvauksista ja vahvuuksista tulee mieleen joku Lafreniere kakkonen, jonka ennakkoon rummutetut vahvuudet eivät ole kyllä vielä varsinaisesti realisoituneet NHL-tasolla.

E: Näköjään pitää vielä treenata tuota sukunimeä.
 
Viimeksi muokattu:

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Halakia ei Rangersin maalinsuulla ja pääasiassa vaihtopenkillä enää ensi kaudella nähdä, joten tilalle hyppää vahvojen huhujen mukaan Jonathan Quick, jonka nimen kuuleminen herättää edelleen katkeria muistoja lähes vuosikymmenen takaa. Luonnollisesti noista ajoista on tultu pitkä matka eivätkä Quickin tilastot päätä huimaa etenkään viime kauden osalta, mutta toivotaan että ajaa nyt asiansa Igorin aseenkantajana ja pysyy ehjänä. Mistään kovin suurista summista ei sopimuksen suhteen varmasti puhuta, joka on myös seuran kannalta melkoisen tärkeää.

https://bleacherreport.com/articles/10081276-nhl-rumors-jonathan-quick-highly-likely-to-land-rangers-contract-in-free-agency

Alkuillasta starttaavien UFA-markkinoiden suhteen Rangersin kädet ovat melkoisen sidotut palkkakattotilanteen takia, joten mitään isompia naarauksia ei varmastikaan nähdä. Oikea laita näyttää edelleen huolestuttavan autiolta, mutta edes mihinkään lähtökohtaisesti top kutosessa pelaaviin kavereihin ei ole varaa, joten katsotaan nyt millaisia ja minkätyylisiä paikkoja Drury onnistuu tuonne etsimään.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Ilmeisesti Lafreniere oikeassa laidassa on kokeilu jota ei haluta tulevallakaan kaudella aloittaa, eli olisiko tuossa sitten haussa joku sen pelipaikan kaveri. Kreider ja Panarin ovat edelleen tulppana tuossa vasemmalla, mutta eipä tuossa treidaamisessa silti ole oikein järkeä, ellei tulossa ole sitten muitakin isompia kauppoja joilla tehdä palkkakattoon. Lafrenieren cap hitiksi on laskelteltu noin pari miljoonaa, ja se on summa jolla ei mitään laadukkaita top 6-kavereita vielä tilalle saa. Katsotaanpa mitä tapahtuu.

E: No se huhu debunkattiin aika nopeasti:


 
Viimeksi muokattu:

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Sieltä ne Quick ja huhuttu Blake Wheeler varmistuivat, molemmat vuoden sopimuksilla sisään ja noin 800k huokeilla cap hiteillä. Auringonlaskun pelaajia, mutta Wheeler lienee parasta mitä nykyisellä budjetilla oli saatavissa tarpeisiin, ja ulososton sekä pelaajan oman tahdon takia saatiin nyt vähän puolivahingossa vahvistusta sinne oikeaan laitaan. Vaikeapa tässä on mitään isoja miinuksia nähdä äkkiseltään.
 

Pitkävedossa tänään

Päivän pelit:

  • 1
  • x
  • 2
  • 1
  • x
  • 2
  • 1
  • x
  • 2
Tappara vs Pelicans
  • 1.84
  • 3.85
  • 3.85
Apua pelaamisen hallintaan pelaamaltilla.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös