NYR-EDM 1-3
Isketään pieni ottelukatsaus eetteriin vaikka ihan muistin virkistämiseksi. Itsellä menee remontin alla nyt pelit kännykän varassa, joten tällä lagaavalla puhelimen näppäilemisellä ei hirveästi kommentteja anneta vielä lähitulevaisuudessakaan. Kaikki kommentit toki luetaan, kiitos vain jokaiselle. Pelit myös katselen mahdollisuuksien mukaan, muistaakseni vain Toronto-pelit ja Jets-peli kokonaan väliin jääneinä.
"Hienoa" noista peleistä se, että Toronto aloitti ns. virallisesti kautensa Rangersia vastaan ja nyt kävi ottamassa jo toiset pisteet. Sekä Jets-peli aina mielenkiintoinen 0-0. Koosteesta huomionarvoisena täytyy toki mainita ensimmäisessä Toronto-pelissä ylivoimalla vastustajan 2-0 -hyökkäys. Siihen ei olla vielä ennen pystyttykään. Toronto tuntuu aiheuttavan muutenkin usein vaikean vastuksen, riippumatta missä kohdin taulukossa sijaitsevat.
Minnesota-peli ehdoton herkku taasen menneistä peleistä. Myös Nashin aivan upea kaudenavaus on lämmittänyt. Erityisesti kun itse olisin ollut valmis jo vaihtamaan miehen kassilliseen kaalilaatikkoa. Jauhot suuhun allekirjoittaneelle ja mies on selvästi taisteleva ilmentymä taas mr.Nashista.
Puolustus on nyt ollut päivän puheenaihe, kun puolet oli/on loukkantuneena ja seiska- ja kasipakit viilettävät runkomiehistössä ja muitakin kavereita nostettu. Jopa AHL-pakistoksi kutsuttu. Yllättäen itse olen ollut jopa positiivisesti yllättänyt miten näilläkin ollaan menty. Siis ei mitään silmiinpistäviä virheitä ainakaan muistu mieleen. Täytyy toki totuuden nimissä sanoa, etten mikään erityinen puolustuspelin asiantuntija ole ja pieneltä näytöltä kokonaispelin hahmottaminen on hivenen hankalaa.
McIllrath'kin kävi taas ylhäällä näyttäytymässä. Itse en ole ollenkaan varma, että tuolla joka pelissä tappelu-menolla päästään AV:n puolustuskuusikkoon - nyt eikä tulevaisuudessa. Voisin jo melkein sanoa, että syön nahkaisen yksityisetsivänhattuni, jos mies tulee joskus olemaan NHL:n vakiopuolustajana. Mutta en sano kuitenkaan aivan vielä, koska mielestäni mies kiekollisena jopa esitti muutamia peliä edistäviä ratkaisuja. Ja tässä yhteydessä ne ovat jo suuri askel.
Hunwickia pidän itse Rangersissa näkemieni otteluiden perusteella ihan jees-kaiffarina puolustukseen, en miehen menneisyydestä tiedä, mutta itselleni juuri nyt riittää. Kostkan uskoin pelanneen itsensä ulos heti ekassa pelissään seiskapaikalta muutamien pahojen kämmien vuoksi, ja näin varmaan kävikin, mutta nyt pakiston tilanteen ollessa kehno, on mies päässyt jälleen pelaamaan. Ja koska en ainakaan muista enää mieheltä mitään järisyttävää, on varmasti ottanut ainakin opiksi.
Mitä sitten illan pelistä. Ketjut joilla lähdettiin peliin:
Rick Nash-Derick Brassard-Marty St. Louis
Chris Kreider-Derek Stepan-Mats Zuccarello
Carl Hagelin-Kevin Hayes-Lee Stempniak
Tanner Glass-Dominic Moore-Anthony Duclair
Marc Staal-Kevin Klein
Matt Hunwick-Dan Girardi
Conor Allen-Michael Kostka
Henrik Lundqvist
Back-to-back -pelin toinen kohtaaminen toiselle jengille ja toisen viides vieraspeli kuuden pelin kiertueesta. Ja voisiko sanoa, että siltä peli myös näytti. Ei kummempia kohokohtia kyllä. Hagelin rannaa Rangersin ainokaisen ekassa erässä tasoittaen siinävaiheessa pelin. Stepan tosiaan palannut kokoonpanoon, mutta ei näkynyt vielä mitenkään pelissä. Duclair on ilmeisesti nyt päätetty pitää Rangersin mukana (mennyt vähän ohi asia, mutta luulisin pelimäärän jo täyttyneen), mutta en käsitä miehen peluutusta nelosen laidassa. Sitä vartenko mies haluttiin? Kahteen erään kuusi minuuttia peliaikaa, kunnes kolmanteen nostettiin ylempään ketjuun. Kolmannessa myös herrat Z ja St.L vaihtoivat paikkoja keskenään. Hunwick-Girardi -kaksikko tarjoili avopaikat kumpainenkin vastustajalle, mutta tällä kertaa ei kostautunut.
Vastustajan pelureista kiinnosti suomalaiset, jotka olivat ekstranäkymättömiä, sekä ex-Ranger Pouliot, joka tälläsikin kauden toisen maalinsa Rangers-verkkoon. Muutenkin mieheltä näkyvää peliä etenkin toisessa erässä, jossa järjesteli ketjukaverilleen tonnintilanteen, mutta Lundqvistin huippupelastus esti maalin. Vähän tuli ikävä, kun mies tosiaan sopi niin hyvin Brassardin ja Zuccarellon viereen. Ja hei, ei edes nähty miehen tavaramerkkiä, tyhmää hyökkäyspään jäähyä! No mutta, ei sentään niillä summilla jota Oilersista sai, vaikka ihan kelpo peluri mielestäni olikin - jäähyistään huolimatta. Toinen tavaramerkki pelissä nähtiin, kun Kreider puolittaisesta läpiajostaan jyräsi veskan kakkosen arvoisesti. Katsojan silmissä toki on, paljonko tuossa oli mv-Fasthin lisäsuorittamista. Mutta vähän turhan tuttua että yksin läpi, ei maalia, veskaa päin. No, ainakin yrittää.
Tämä peli oli merkattu kyllä valitettavasti pakkovoitoksi, koska nyt tulee pari kertaa iki-ihana Penguins vastaan ja niistä ei pinnoja paljoa yleensä jaella (playoffit sitten asia erikseen). Colorado kohdataan välissä.
Ei nyt mitenkään loistavasti ole kausi alkanut taaskaan, mutta ensimmäisenä jos saadaan kokoonpano normaaliksi, niin voi alkaa katsomaan kunnolla mikä mättää. Siihen asti legendaarisesti "näillä mennään".
Pittsburgh siis kotona keskiviikkona!