STL-NYR 2-3
Season opener! Pitäähän sitä muutama sananen sanoa, kun NHL-kausi on Rangersinkin osalta avattu. Ja mikä hienointa, voitolla! Olikin aika pudotuspelikiekkoa ja muistot keväästä palautuivat. Ehkä hyvällä vastustajalla oli myös osansa tässä.
Chris Kreider-Marty St. Louis-Rick Nash
Carl Hagelin-Derick Brassard-Mats Zuccarello
Anthony Duclair-J.T. Miller-Lee Stempniak
Tanner Glass-Dominic Moore-Jesper Fast
Ryan McDonagh-Dan Girardi
Marc Staal-Dan Boyle
John Moore-Kevin Klein
Henrik Lundqvist
Malone ja Hunwick scratcheinä. Hayesilla pikkuvikaa, eikä vielä pelikunnossa, vaikka ylhäälle jäikin. Ja hyvät naiset ja herrat, Rangers aloittaa kautensa Martin St. Louis ykkössentterinä! Huh huh, en olisi uskonut kesällä että ihan tähän oltaisiin päädytty, vaikka toki nyt kärkisentteri onkin telakalla. Mitä seuraavaksi, treidataan Staal vaikka Iginlaan ja koitetaan maalissa jos Lundqvistille käy jotain? Jotenkin vähän myös ehkä huvittavaa, että $5M Brassard ei voi paikata ykkössentterinä tarpeen vaatiessa... No, nyt mentiin näin!
Itse olisin myös Duclairin parittanut Nashin kanssa, sen verran hyvin pelasivat treenimatsissa yhteen.
No, Nashin peli toki kulki tuossakin ketjussa ja ainakin pisteiden valossa nappisuoritus. Muuta huomioitavaa, niin Stempniakilta energinen esitys. Ehkäpä tosiaan nämä vanhemmat pelurit eivät niin vielä lämpiä tuolle preseasonille, mutta nyt oli jo selvästi parempaa menoa. Ja valitettavasti vastaavasti sitten tosipelien tullen nämä nuoret vajoavat näkymättömiin, kuten nyt ei kyllä Duclairia eikä Fastiakaan juuri näkynyt. Toivottavasti he kuitenkin tulevat vielä! Fastista puheenollen, mies on TAAS vaihtanut numeroa. Nyt on #19 käytössä, mitä hemmettiä? Sen sijaan odotin että Duclair olisi saanut jonkun "oikean" numeron käyttöönsä oikeisiin peleihin, mutta #63:lla mies ainakin vielä paineli. Ehkäpä päätti pitää sen itsellään Rangersissa? Mies pelaa #10 junioreissa, mutta se on jo varattu Millerille.
Myllykin nähtiin heti ensi pelissä, kun Zuccarello päätti tiputtaa hanskat TJ Oshien kanssa. Miehestä on näköjään moneksi.
Alivoimaa joukkue päätti harjoitella vähän liikaakin ja huomiolle pantavaa oli, että vaikka Glass on ihan mukiinmeneväksi toistaiseksi osoittautunut, ei miehen alivoimatyyli ole ollenkaan ns. rangersmainen. Mies seisoo paikallaan ja kankeasti yrittää (jos yrittää) peittää. Tämä vaatii hieromista.
Ylivoimalla Boylen kanssa viivamiehenä toimi Stempniak... jollain on selvä fiksaatio nyt siellä johtoportaassa hyökkääjään pakkina... No mies on right, joten ehkä perusteltua, vaikken hirveän innoissani Richardsin kokeilun jälkeen näihin olekaan. Mies myös "unohti" kerran olevansa pakki ja ajoi kiekon syvään saaden neljä peluria syvälle ylivoimalla. Boyle ilmeisesti loukkantui loppupelissä, kun ei näkynyt enää kuin kolmannen erän alussa.
Kreider ja St Louis kun saisi käyttämään nopeuttaan yhtäaikaisesti hyökkäyksiin lähdöissä, tulos olisi vaikeaa pideltävää. Nash vielä lisänä ketjussa, niin kaippa se hyvä on. Sitä en osaa sanoa, miltä näytti heidän puolustaminen.
Pelissä tuli silmiinpistävän monta hyökkäysaaltoa, jossa Rangersin kolmikko ajoi kaikki syvälle päätyyn ja jätti vastustajalle mahdollisuudet vaarallisiin vastahyökkäyksiin. Ehkä tämä menee vielä alun hakemisen piikkiin.
Lehterä pelasi kelpo ensipelinsä vastustajan paidassa. Vähemmän yllättäen hänen suomalaisuuteensa ja etenkin miehen nimen lausuntaan selostaja Sam Rosen otti heti pelin alussa kiinni.
Nash kahdesti sekä Kreider kerran siis maalintekijöinä. Viihdyttävä peli ja voitto lännen joukkueesta. Tällä on hyvä aloittaa kausi. Lauantaina sitten Columbus.