Koko kauden karmein esitys, suorastaan hävettävän huono matsi. Kahdeksan maalia omiin, ja Bluesilla oli sen lisäksi paikat vielä toiseen mokomaan. En ole näin surkeaa pelaamista nähnyt joukkueelta pitkään aikaan, vaikka tällekin kaudelle on mahtunut vaikka minkälaista nyhjäämistä.
Devilsiltä puuttuivat kokoonpanosta aikaisempien pitkäaikaispotilaiden Hallin ja Vatasen lisäksi Wood ja Coleman, ja se näkyi kyllä pelissä. Ei sillä, tuollaisella yrityksellä – tai pikemminkin sen puutteella – ei kyllä saa mitään aikaan. Joukkueella oli pari hyvää pyöritystä siinä Bluesin 2-0 maalin jälkeen, kun Bratt ampui ylärimaan ja Zacha kavensi 2-1:een, mutta sen jälkeen kun Blues teki vielä 3-1 ja toisen erän alkuun 4-1 maalit, niin joukkueen selkäranka katkesi täydellisesti.
Toki ottelussa oli huono tuuriakin, kun kolme Bluesin maaleista kimposi Devilsin pelaajasta sisään, mutta Bluesin viimeinen, alivoimalla tehty maali oli taas osoitus siitä, millä asenteella joukkue oli liikkeellä. Bratt luistelee omiin puoliksi selkä suorana ja yrittää puolustaa vähän niin kuin näennäisesti, kunnes huomaa, että vastustaja yrittääkin mennä siinä maalintekoon. Ekan tilanteen joukkue sai vielä estettyä, mutta jatkotilanteesta kiekko taas maaliin. Toki tuossa ja Bluesin toisessa maalissa Kinkaid teki omalta osaltaan kaikkensa lahjoittaakseen maalin vastustajalle. Noista virheistä huolimatta kammottava ottelu maalivahdille, kun oma puolustus vuotaa koko ajan minkä kerkeää.
Sain sitä mitä tilasin eli tappion, mutta ei tällaista nöyryyttämistäkään huvittaisi katsoa. Ei ole helppoa tämä kannnattaminen tässä vaiheessa kautta ja sarjataulukkotilannetta.
