New Jersey Devils 2009 - 2010

[dali]

Niin, mistähän sitä aloittaisi. Ottelu oli varsin kaksijakoinen ja sisälsi hienojen jääurheiluotteiden ohella monia urheiluun valitettavasti kuuluvia piirteitä, kuten saamattomuutta, lepsuilua ja otteen kirpoamista ja siitä seuraavaa epätoivoista räpiköintiä. Kuten niin monta kertaa ennenkin Trashersia vastaan. Tällä kertaa kukaan ei tiettävästi loukkaantunut puolen vuoden ajaksi, kuten viime vuonna samoihin aikoihin (ks. Rolstonin ja Brodeurin loukkaantumiset).

Ottelun avauserä oli yksipuolisesti Devilsin hallintaa ja pelitapahtumat sijoittuivatkin miltei yksinomaan Pavelecin nenän alle. Parhaiten peliä pyöritti jälleen Zubruksen ketju, mutta heillekin jäi luu kouraan. Jälkikäteen viisastellen peli olisi luonnollisesti tullut ratkaista tämän etsikkoajan puitteissa.

Devils oli jatkuvasti vieraitaan edellä ja voitti liukuhihnalta käytännössä kaikki kaksinkamppailut ja irtokiekot. Varsinkin Travis Zajac oli herhiläisenä ja teki neljä viisi kiekonriistoa.

Kaikki näytti toisessakin erässä ihan hyvältä, kun Zajac sivalsi Devilsin vastustamattomasti johtoon ja Rod Pelley näytti fyysisen ylivallan merkkejä kolaamalla Anssi Salmelan Devilsin aitioon. Siihen se sitten jäikin. Devils otti kolmannen kerran neljässä ottelussa väärästä vaihdosta jäähyn ja Atlanta pääsi ylivoimalla täysin ilmaiseksi mukaan karkeloihin. Peverley pääsi lakaisemaan Martyn tarjoaman reboundin sisään kenenkään isommin estelemättä.

Kolmas erä menikin sitten kokonaan vihkoon, kun toisessa erässä oli päästy alkuun. Evander Kane nöyryytti Cory Murphya, joka jäi niin sanotusti reen sijalle, kun nuorukainen pyyhälsi ohituskaistaa pitkin maalintekoon. Viimeistelykin oli aika jäätävä. Tarkka laukaus tiesi paikkansa takakulmassa.

Parisen nikkaama kavennus 2-3:een antoi vielä pienen valonpilkahduksen tunnelin päässä, mutta Trashers puhalsi lyhdyn sammuksiin ja niittasi ratkaisun alivoimalla. Ihan kaikki ei ylivoimassa ole kunnossa, kun miesvajaalla pelaava joukkue saa kolmesti yrittää maalintekoa Brodeurin nokan alta. Vieraiden neljäs maali sinetöi voiton eikä mitään kiihkeää lopputaistelua koskaan nähty. Jamie Langenbrunner saa myös ottaa osan kontolleen tuosta maalista, koska koko souvi käynnistyi hänen silmittömän laukauksensa kimmottua rännin kautta keskialueelle ja kärppänä paikalle olleelle Trashers-hyökkääjälle.

Lemairen aivoitukset ylivoimakoostumuksista olivat varsin mielenkiintoisia. Jos joukkue on koko edeltävän päivän hieronut yv-kuvioita, niin oppi on tainnut jäädä treeniverkkareiden taskuun tai valmentajan fläppitaululle. Vai yrittikö Lemaire yllättää vastustajansa tappamalla heidät nauruun pistämällä ylivoimalle Pikkaraisen, Pelleyn ja Parisen?

Muutenkin laatikossa vilisti mitä ihmeellisimpiä koostumuksia ja käytännössä kaikki olivat yhtä epäonnistuneita. No, ehkä tämä oli taas yksi osa sitä kivuliasta oppimisprosessia.

Atlantan alivoimapelaamiselle täytyy myös nostaa hattua. Aggressiivisesti ja ennen muuta oikea-aikaisesti kiekolliseen pelaajaan ajanut nelikko pystyi hyvin torpedoimaan haparoivan Devils-viisikon aikeet. Oikeastaan missään vaiheessa Devils ei pystynyt rikkomaan nelikkoa, vaan vieraat tilkitsivät syöttölinjat ja pakottivat kiekon liikkumaan laitoja pitkin.

Plussat:

+ Brodeur torjui hyvin.
+ Zajac oli alati vaarallinen ja energinen. Myös Parise touhusi ahkerasti.
+ Brian Rolston oli myös pirteä.

Miinukset:

- Cory Murphy oli yössä. Näillä otteilla waivers-lista kutsuu hyvin pian.

- Ylivoima on pitkää piimää ilman Eliasta. Koko alkukautena Devils ei ole saanut kuin pari kertaa kuvion rauhoitettua. Elias on avaintekijä tässä. Pattyn kiekollinen osaaminen rauhoittaa koko viisikon ja pitää vastustajan varpaillaan.

- Vastustaja pääsee edelleen liian usein huseeraamaan maalin edessä.

- Plussalle pääsivät vain yksilöt ja se ei kieli hyvästä pelistä. Devils esitti 25 minuuttia hyvää jääkiekkoa ja sen jälkeen paketti hajosi käsiin. Huolestuttavaa on, että joukkue joutuu toistuvasti pelaamaan selkä seinää vasten tappioasemassa. Kausi ei jatku huhtikuun alkua pidemmälle, jollei Lemaire löydä lääkkeitä tähän ongelmaan. Elias on yksi piristysruiske, mutta vähän muutakin tarvitaan...

Ottelun tähdet:

*** Ondrej Pavelec: Trashersin maalilla pelasi tänään todellinen ihmismuuri. Avauserässä Trashers nojasi tyystin Paveleciin, mutta se riitti näköjään. Ilman Pavelecin huippuotteita Devils olisi helposti johtanut ottelua parilla kolmella maalilla avauserän jälkeen eikä Trashers olisi pelannut voitosta.

** Pavel Kubina: Esiintyi läpi ottelun vahvasti Trashers-pakiston johtajana ja oli erityisen terävä tärkeillä alivoimahetkillä. Siivosi maalin edustaa kuin varaston syystyhjennyksessä konsanaan. Kubina on myös syöttänyt yhden maalin kauden tähänastisissa otteluissa.

* Travis Zajac: Zajac oli yksi harvoista Devilsin onnistujista tänään. Teki jälleen hartiavoimin töitä, riisti vaihdosta toiseen kiekkoja vierailta kuin karkkeja lapsilta ja viimeisteli taas kerran upealla laukauksella maalin.

Yhtä kaikki tuli tuumiteltua, että tällaisen perseilyn jälkeen ei olisi suotavaa antaa yhtään tähteä Devils-pelaajille, mutta toisaalta kunnia kuuluu hyvän ottelun pelanneille yksilöille. Yhden tähden olisi toisaalta ansainnut kaksi maalia viimeistellyt Rich Peverley, mutta Kubinan ja Zajacin esitykset ansaitsivat tulla huomioiduiksi.

Ja mitä tulee Ilkka Pikkaraiseen: Menee nelosketjussa täytemiehenä. Hän ei ole esittänyt kaukalossa ollessaan mitään sellaista, joka oikeuttaisi isompaan rooliin. Tosin eivät nuo ketjukaverit Pelley ja Peters ole myöskään taitokiekon lähettiläitä.

Kyllähän Pikkarainenkin saa omat tilaisuutensa, kunhan Devils saa pelinsä luistamaan vähän paremmin eikä jokainen peli ole pienten marginaalien kissa-hiiri-leikkiä, kuten tähän saakka on ollut. Devilshän ei ole vielä oikeastaan kertaakaan saanut pelata johtoasemassa, vaan kerännyt pisteensä viime hetkien sankariteoilla tai rankkarikisoissa.

Nelosketjun rooli luonnollisesti kutistuu yksittäisiksi piipahduksiksi jäällä, kun joukkueen pitää hakea tasoitusta tai puolustaa omaa johtoasemaa viime hetkillä.

Loppuun otteluraportteja:

TSN

Newark Star-Ledger

Gulittin Fire & ice -blogi

Bergen Record

 

[Lauri]

Tämähän on taivahan tosi ja on kyllä tiedossa tasoero SM-liigan ja NHL:n välillä. Lähinnä vaan kiinnosti tuo Pikkaraisen rooli joukkueessa. Viasatilta tulee kuun loppupuolella pari Devilsin ottelua. Toivottovasti Talonmies pelaisi noissa otteluissa, niin näkisi miten potku riittää isoissa ympyröissä?

Olen jokaisen matsin katsonut ja ainoa, mistä Pikkaraisen muistan on pari typerää jäähyä. Välillä on päässyt suureksi ihmetykseksi pelaamaan yv:tä, mutta kiekollinen osaaminen, jos sitä nyt on, ei pääse esiintymään eduksi NHL:n nopeassa maailmassa. Pikkarainen on huilannut pari peliä ja ne, joissa on kentällä päässyt, on ollut aina neloskentässä alle 10min peliajalla.

En usko että koko kautta jatkaa Devilsissä, ainakaan vakituisessa roolissa. Neloseenkin on kilpailua koko ajan, joten jotain erityisosaamista pitäisi Ilkan näyttää. Siellä on tappelija Petersia, rymistelijä Leblondia ja nuorta Halischukia hengittämässä niskaan.

 

[dali]

Kostopoulos on suloinen!

Devils otti tosiaan maukkaan revanssin Hartfordista ja pääsi voiton makuun viimein myös kotonaan. Martin Brodeur lähestyi jälleen yhden pykälän lähemmäs Terry Sawchukia.

Lemairella oli arvottuina jälleen uudet ketjut. Tällä kertaa myös ykkösketju oli hajotettu. Zajacin rinnalla luistelivat Bergfors ja Matt Halischuk. Parise ja Langenburger pelasivat puolestaan Dainius Zubruksen ja myöhemmin Niedermayerin rinnalla.

Yhtä kaikki, Patrik Elias ei voisi palata yhtään liian aikaisin. Näin Devils saisi viimein rakennettua kaksi toimivaa tehonyrkkiä viime kauden tapaan eikä Lemairenkaan tarvitsisi koko ajan säätää ketjujen kanssa.

 

[Lauri]

Parise ja Langenburger pelasivat puolestaan Dainius Zubruksen ja myöhemmin Niedermayerin rinnalla.

Lemairea tuntui miellyttävän etenkin koostumus, jossa Niedermayer on Parisen ja Langsin välissä. Tällä varmaan lähdetään ensi peliinkin. ZZ Pops on rikottu, jotta ratkaisuleveyttä saadaan jaettua enemmän. Zajacin peli toimi myös hyvin junnujen rinnalla. Bergforsilta erittäin liukasta menoa Carolinaa vastaan, mutta harmittavasti jäi maali tekemättä. Paikkoja oli, mm.yksi läpiajo, jossa Joni Pitkänen pääsi ratkaisevasti häiritsemään.

Leblondilta myös energinen peli. Pitäisi hänet paljon mieluummin kokoonpanossa kuin Pikkaraisen. Leblond ajeli heti pelin alussa Wallinin pukukoppiin ja myöhemminkin jakeli osumia. Lisää peliaikaa hänelle, kiitos. Sitä taitaa ollakin luvassa, niin hyvään sävyyn Lemairekin miehestä jutteli.

Carolina-peli oli todella tasaväkistä puurtamista kuten lukemistakin voi päätellä. Langenbrunnerin pusku takasi voiton Devilsille. Hyviä asioita tapahtuu, kun mennään maalille. Niedermayerilta myös erinomainen syöttö tähän maaliin.

Peli olisi kyllä pitänyt ratkaista kolmannen erän loppupuoliskon 5-3 yv:llä. Lähes kaksi minuuttia kiekon pyörittelyä, mutta vedot puuttuivat. Rolston yritti pari kertaa viivasta ja Parise nurkasta, mutta ilman tulosta jäätiin. Toki Carolinalla on hyvä alivoima, vasta yhden av-maalin ovat tällä kaudella päästäneet. Myös Ward oli huippuvireessä. 5-3yv-maali puuttuukin vielä Devilsiltä tältä kaudelta.

Toinen alkukauden murheenkryyni on ollut väärät vaihdot. Taisi olla jo neljäs kerta, kun liikaa miehiä on kentällä. Lemaire vitsaili että pelaajat haluavat vain parantaa av-tilastojaan.

Greeneltä muuten jälleen loistava peli. Toivottavasti Murphyä ei ainakaan hänen tilallaan jatkossa nähdä. Devils on voittanut jokaisen pelin, jossa Greene on ollut mukana ja hävinnyt jokaisen, jossa Murphy ollut mukana.

Loppuviikosta sitten taas Rangers vastassa. Revanssia odotellessa.

 

[Parker27]

Leblondilta myös energinen peli. Pitäisi hänet paljon mieluummin kokoonpanossa kuin Pikkaraisen. Leblond ajeli heti pelin alussa Wallinin pukukoppiin ja myöhemminkin jakeli osumia. Lisää peliaikaa hänelle, kiitos. Sitä taitaa ollakin luvassa, niin hyvään sävyyn Lemairekin miehestä jutteli.

Tämän takia ainakin itse ihmettelin että miksi Petersin kanssa tehtiin sopimus? Koska Leblond on aika valmis pelaaja tuonne neloseen ja muutenkin nuoria pelaajia olisi voinut ajaa sisään paremmin. Petersin signaus tuli vähän yllätyksenä itselle. Leblond esitti jo viime kaudella aika positiivisia otteita AHL:n puolella ja ei nuo muutamat NHL pelitkään huonosti menneet. Paljon parempi pelaaja kuin Peters joten siinä mielessä kesän liikkeet Devils johdossa olivat vähän "hassuja".

 

[dali]

Tämän takia ainakin itse ihmettelin että miksi Petersin kanssa tehtiin sopimus? Koska Leblond on aika valmis pelaaja tuonne neloseen ja muutenkin nuoria pelaajia olisi voinut ajaa sisään paremmin. Petersin signaus tuli vähän yllätyksenä itselle. Leblond esitti jo viime kaudella aika positiivisia otteita AHL:n puolella ja ei nuo muutamat NHL pelitkään huonosti menneet. Paljon parempi pelaaja kuin Peters joten siinä mielessä kesän liikkeet Devils johdossa olivat vähän "hassuja".

Nyt on kuitenkin vasta lokakuu ja Devilsissä on monen pelaajan kohdalla vielä menossa pidennetty tryout ennen Eliaksen paluuta ja todellisen nokkimisjärjestyksen muodostumista. Tähän ryhmään kuuluvat juuri Leblond, Peters, Pelley, Pikkarainen, Halischuk ja pakeista Greene ja Murphy.

On totta, että Leblond on parempi kiekkoilija kuin Peters ja hän on esiintynyt pirteästi ja ansainnut lisää peliminuutteja. Petersin hankinnan puolesta puhuu kuitenkin se, että Devilsillä ei Leblondin lisäksi ollut ketään raskassarjalaista. Leblond on pelannut vain kourallisen NHL-otteluita ja hänellä on allaan myös loukkaantumisten sävyttämä kausi, joten Peters on mielestäni perusteltu veteraanihankinta Leblondin loukkaantumisen tai lihasheikkouden varalle.

Ainoa asia, mikä tuossa Petersin sopparissa arveluttaa meikäläistä on sen kaksivuotinen kesto. Peters on onneksi helppo pudottaa 13. hyökkääjäksi, jos on tarvis ja nostaa taas hoitelemaan likaisia töitä. Asiantilaa voi tarkastella myös positiivisena ilmiönä: Nuori Leblond on tekemässä vakuudeksi hankitusta Petersistä tarpeetonta ja ajamassa itseään vakiomiehistöön.

 

[Parker27]

Hyviä pointeja Dalilla kieltämättä. Ja tuohan tuo kilpailua kun on monta pelaajaa taistelemassa paikasta ylhäällä. Mutta silti kun ottaa huomioon että Peters on aika tylsä hanskaaja ja tuskin mikään pelote niin ehkä itse en olisi sopimusta tehnyt. Tai ainakaan tuota kahden vuoden paperia. Mutta ehkä tosiaan tällä haettiin sitä kilpailua Leblondille ja näin saadaan pelaajista ne parhaat suoritukset aina esiin.

 

[dali]

Sic transit gloria Murphy

Niinhän siinä sitten kävi, että Cory Murphy joutui waivers-listalle. Sinänsä tämä ei yllätä, koska Andy Greene on pelannut niin paljon paremmin kuin Murphy, joka ei päässyt harjoituspelien hyvälle tasolle.

Tätä myöten kävi toteen myös Lemairen suunnitelma pudottaa jompi kumpi pois kelkasta, koska sekä Greene että Murphy täyttävät samaa, pienen kiekollisen pakin roolia. Ja Greene siis huomaattavasti paremmalla menestyksellä kuin Murphy.

Lowellille tämä toki tietää hyvää, koska Murphyn tason pitäisi kaiken järjen mukaan riittää mainetekoihin AHL:ssä. Tuskin kukaan Murphyä kuitenkaan poimii waiversista.

Murphyn lähtö mahdollistaa myös Mark Fraserin ottamisen pois IR-listalta ja kukaties kokeilemaan pakkijärkäleen pelikuntoa NHL:ssä.

Sitten arkisempiin kuvoihin:

Treeneissä Jacques Lemaire otti käyttöön vanhan kunnon tekniikan: Pillin vihellyksestä vaihtoon. Vaikka pelaajienkin terävyydessä on vikaa, niin Lemairen harrastama jatkuva ketjujen sotkeminen ei myöskään ole auttanut asiaa.

Niclas Bergforsilla oli lauantain ottelussa Canesia vastaan tukku hienoja maalipaikkoja, mutta kauden avausmaali antaa odottaa itseään. Lemairen Bergforsin pitää vielä hioa laukaisutekniikkaansa, Bergy itse pohtii, että vetojen suuntausta pitää vielä hioa ja samoin hakeutua lähemmäs maalia ennen laukomista.

ZZ Pops on hajotettu ainakin toistaiseksi. Jacques Lemaire aikoo peluuttaa ainakin Rangersia vastaan Bergforsia Zajacin rinnalla. Tilaisuuksia avausmaalin tekemiseen pitäisi siis siunaantua, siksi hyvin Zajac ja Bergfors pelasivat lauantaina yhteen.

Lisää Gulittin blogista

Muuta pientä:

- Elias jatkaa omatoimista harjoitteluaan ja ylilääkäri Lamoriellon mukaan liittyy joukkueen vahvuuteen tuota pikaa.

 

[Lauri]

Devilsissä tapahtuu..

- Cory Murphy on odotetusti läpäissyt waiwerit

- Devils hankki uuden pelaajan. Dean McAmmond nimittäin liittyi tänään Lowell Devilsin vahvuuteen. Kokenut kettu siis jatkaa vielä uraansa, mutta tuskinpa tulee NHL:ssä esiintymään, koska kyseessä on tosiaan vain Lowellin kanssa tehty sopimus.

 

[dali]

Murphy Lowelliin, McAmmondille AHL-sopimus

Cory Murphyä ei yllättäen poimittu waivers-listalta, joten hän on valmis liittymään Lowellin vahvuuteen. Lou Lamoriello julkisti tänään myös Dean McAmmondin sopimuksen. 36-vuotias konkari McAmmond on mukana AHL-sopimuksella, joten häntä ei nähdä NHL-kuvioissa.

Voidaanko tätä hankintaa tulkita sitten niin, että Matt Halischuk on tullut jäädäkseen NHL:ään? Sopii mulle, mutta tulkintani McAmmondin hankinnan motiiveista voi olla hakuammuntaa.

Lemairen näkemys Murphyn lähettämisestä Lowelliin: Greene pelasi paremmin kuin Murphy

Jos ei mikään muu ole parantunut uuden valmentajan myötä, niin ainakin Lemairen kommentit ovat valovuoden edellä Brent "it is what it is" Sutterin jupinoita.

Sometimes the guys don’t realize how important it is to play well or maybe they do and they just can’t.

Muuta pientä:

- Rod Brind´Amourin mailasta suuhunsa osuman saanut Matt Halischuk on toiveikas etuhampaidensa säilymisestä.

- Jacques Lemaire aikoo peluuttaa Mark Fraseria lähitulevaisuudessa.

 

[dali]

Battle of Hudson, osa 2

Ensi yönä sitä taas tarjotaan, katkeransuloista kiekkoherkkua, kun Devils matkaa Rangersin vieraaksi Hudson-joen huonomaineiselle puolelle.

Rangers vei ensimmäisen kohtaamisen kolmisen viikkoa sitten lukemin 2-3. Sininuttujen ratkaisijoina toimivat tulokaspuolustajat Matt Gilroy, Ales Kotalik ja Michael Del Zotto. Devilsin maaleista vastasivat Rob Niedermayer ja Travis Zajac.

Rangers lähtee tähän otteluun hienoisena ennakkosuosikkina, onhan sillä peli luistanut aivan eri tavalla kuin Devilsillä, joskin Sharks palautti Rangersin maan pinnalle. Rangers on saanut tehoja irti laajalta rintamalta ja hieman yllättäviltäkin tahoilta (Del Zotto ja Prospal etunenässä ovat onnistuneet yli odotusten).

Devilsin suurin ongelma on ollut luokaton, tai pikemmin eliakseton, ylivoimapeli ja viimeistelyn tehottomuus noin ylipäänsä. Devils on tahkonnut viimeiset 15 ylivoimapeliään maaleitta!

Joukkue ei myöskään ole tällä kaudella tehnyt kertaakaan yli kolmea maalia ja päässyt pelaamaan johtoasemassa ainoastaan Canesia vastaan, jos kohta 1-0-asema ei ole mikään kovin tukeva asema. Yksikään seitsemästä ottelusta ei siis ole ollut järin helppo saati helpottanut totuttelua Lemairen systeemiin.

Devils ei kuitenkaan lähde otteluun aseettomana. Devils on ottanut edistysaskeleita sitten kauden alun räpiköinnin ja Rangersin ei kaiken järjen mukaan pitäisi saada vieraistaan suupalaa. Tällaiseen negaation kautta lähtevään analyysiin päädyin sen seurauksena, ettei Devils ole pystynyt mihinkään päitä kääntävään hyökkäyspeliin ja toisaalta Rangers on kulkenut lokakuussa voitosta voittoon.

Ensi yönä nähdään myös monenlaisia taistelupareja, kuten Brodeur-Lundqvist, Clarkson-Avery ja Zajac-Dubinsky. Hanskojen luulisi myös putoavan pariin otteeseen. Andrew, tule tänne, niin halataan!

Suurin haaste Devilsille lienee Marian Gaborikin ja Rangersin ykkösviisikon pysäyttäminen. Ensimmäisessä ottelussa tämä tehtävä oli Dainius Zubruksen ketjulla, mutta nyt vastuu langennee Rob Niedermayerin johtamalle kolmosketjulle, jossa Rangersin vanha tuttu Jay Pandolfo pääsee jälleen kerran huokumaan yhden slaavitaiturin rinnalle.

Haaveiden sävyttämässä taivaanrannassa siintää eräs merkkipaalu. Viime keväänä Brodeur sivusi Patrick Royn voittoennätystä kotikaupungissaan Montrealissa ja ohitti legendan Pyhän Patrickin päivänä. Mikäpä olisi hienompi jatko saagalle kuin sivuta Terry Sawchukin nollapeliennätystä Madison square gardenissa?

Harjoituksissa käytettyjen koostumusten perusteella Devilsin ketjut lienevät jotain tällaista:

Bergfors-Zajac-Clarkson
Parise-Zubrus-Langenbunner
Pandolfo-Niedermayer-Rolston
Leblond-Pelley-Peters
(Halischuk, Pikkarainen)

Salvador-Martin
White-Mottau
Oduya-Greene

Brodeur
Danis

Otteluennakoita luettavissa täältä:

Bergen Record

Gulittin blogi

Newark Star-Ledger

Luvassa maalivahtien taisto

 

[Lauri]

Hanskojen luulisi myös putoavan pariin otteeseen. Andrew, tule tänne, niin halataan!

Hanskaus kyllä nähtiin, mutta hieman yllättävämmältä suunnalta kuin ennakkoon odotettu Peters-Brashear. Kaikkien rakastama Sean Avery taklasi ottelun alussa Mike Mottauta selkään, josta Mottau kimpaantui sen verran, että lähti hippasille Averyn kanssa. Melko tasaväkinen taisto ja propsit myös Averylle että lähti tanssiin mukaan. Jäähyä ei tuosta itse taklauksesta vihelletty.

Peli olikin Devilsin osalta kauden paras. Etenkin avauserä oli loistavaa kiekkoa Punaisilta. Kaksi upeaa maalia, joista ensimmäinen syntyi hienon syöttöketjun seurauksena. Taisi olla White, joka avasi maalin takaa Niedermayerille, joka jatkoi kiekon laitaan Langenbrunnerille, joka yhdellä kosketuksella syötti kiekon keskellä kiitävälle Pariselle, joka lopulta oli yksin läpi ja laukoi tulisen rannarin ohi Lundqvistin. Toinen maali sai alkunsa kun Marc Staal lähti hieman tyhmästi viemään yksin kiekkoa keskialueen yli, jossa vastassa oli kuitenkin Zajac, jonka kautta kiekko ajautui Clarksonille. Clarkson vei kiekon alueelle, odotti että Bergfors pääsee lähemmäs maalia ja syötti kiekon maalille. Bergfors iski lapansa väliin ja kiekko ylänurkkaan. Komeasti syntyi ruotsalaisen kauden avausmaali, jota olikin jo odotettu. Muutenkin vahva peli Bergforsilta. Selvästi NHL-materiaalia. Lemaire ei tosin ihan puhtaita papereita nuorukaiselle antanut, koska vaihdot venyivät parissa ekassa erässä hieman liikaa. Kolmanteen erään tapahtui kuitenkin parannusta, kun Lemaire vähän junnua oikoi.

Toinen erä oli päinvastainen. Rangers sai peliään kulkemaan ja Devils oli vähän hätää kärsimässä. Rangers sai monta kertaa kiekon Devilsin alueelle ja hieman lepsusti myös Devils-puolustus pelasi päästäen Rangersin hyökkääjiä keskikaistalta alueelle. Maalin edessä Devils-pakit olivat sitten paljon ärhäkkäämpiä ja Brodeur oli varmaan mielissään kun puolustajat hoitivat muutamia pahoja tilanteita maalin edessä. Yhden vaaratilanteen Marty aiheutti itse maalin takana hidastellessaan kun Gaborik pääsi väliin. Pakisto oli kuitenkin hereillä ja hoiti tilanteen. Aivan ottelun lopussa Ryan Callahan pääsi yksinläpi, mutta Whiten loistava heittäytyminen ja isku Callahanin mailaan pelasti tilanteen. Callahanin laukaus epäonnistui ja tilanne kuivui kasaan. Tätä tilannetta hehkutettiin MSG:n lähetyksessä ja hidastuksia pyöri useita kertoja. Kieltämättä pelin kulmanaatiopisteitä.

Toisesta erästä ei Devilsin kannalta jäänyt paljon kerrottavaa, yksi hyvä tilanne juuri ennen Rangersin tasoitusta ja 2-2 olikin ihan oikeutettu tulos kahden erän jälkeen.

Kolmas erä olikin pelin tasaisin ja olisi voinut kääntyä kummin päin tahansa. Vähän pelotti, että Rangers jatkaa painostustaan ja tekee sen ratkaisevan tuntuisen 3-2 maalin. Mutta maalin tekikin yllättävästä tilanteesta Dainius Zubrus. Maali oli myös hänelle kauden ensimmäinen. Parise heitti viivalta harmittoman pomppivan kiekon ja Lundqvist oli maalilla valmiina ottamassa kiekkoa kiinni. Maalin takaa luistellut Zubrus pääsi yllättämään koko Rangers-pakiston maalivahtia myöten ja hän törkkäsi kiekkoa hieman, jolloin se lirui Lunkan längeistä sisään. Onnea oli tietenkin mukana ja Lemairekin sanoi voiton tulleen "Lucky goalin" ansiosta.

Maalin jälkeen pelikellossa oli vielä yli 12 minuuttia, mutta varsin hyvin Devils ottelun lopun kesti, mukaanlukien se Callahanin läpiajo. Tyhjään maaliin kiekon kävi laittamassa illan toisellaan Parise, joka vietti kolmen tehopisteen iltaa tehoilla 2+1.

Jäähyjä pelissä tuli todella vähän. Devilsille kolme kakkosta ja Rangersille yksi. Tosin yksi Devils jäähy tuli pelin jo ratkettua ja ottelun viimeisellä minuutilla. Toisen otti Mottau korkeasta mailasta ja kolmannen Niedermayer kun kävi taklaamaan pitkän kiekon jälkeen Rangers-pakkia.

Ikävä juttu pelissä oli pieni Mottaun loukkaantuminen 3.erässä. Joku Rangers-pelaajista veti poikittaisella mailalla maalin takana Mottauta kyljen tienoille, eikä mies käynyt kentällä vikaan kymppiin. Mistään vakavasta ei kuitenkaan liene kyse.

Ketjurotaatiota tapahtui pelissä reilusti kun ykkösen keskellä oli välillä Zubrus ja välillä Niedermayer. Välillä Lemaire halusi "virallisen" kolmosketjun Rolston-Niedermayer-Pandolfo Rangersin ykkösmiehiä vastaan, joten siinä on osasyy sille miksi ketjuja kierrätettiin pelin sisällä.

Martin Brodeurille voitto oli uran ensimmäinen kun vastassa on Henrik Lundqvist. Mielenkiintoiseen tilastoon saatiin onneksi eilen tahra.

Tästä on kaiken kaikkiaan hyvät lähtökohdat jatkaa viikonlopun toiseen kovaan otteluun Pittsburghia vastaan.

Edit. TG:n blogista käy ilmi, ettei Mike Mottau osallistunut tämän päivän harjoituksiin. Sen sijaan joukkueen mukana viilettää Mark Fraser, joka on vihdoin otettu pois IR-listalta ja saattaa olla mukana lauantain pelissä ellei Mottau pysty pelaamaan.

Edit vol.2. Heh, hyvä ajoitus raportin kanssa, dali!

 

[dali]

Rangers-Devils 2-4

Devils haki todella maukkaan vierasvoiton MSG:stä. Kaksijakoisen ja erittäin vauhdikkaan ottelun sankareiksi nousivat Zach Parise, Martin Brodeur ja ennen muuta Bryce Salvador.

Avauserään Devils tuli isäntiään huomattavasti terävämmin ja sai vielä lentävän lähdön, kun Mike Mottau tappeli Sean Averyn kanssa.

Devils käytti kotijoukkueen puolustuksen nukahdukset hyödykseen. Marc Staal ja Daniel Girardi etunenässä olivat pulassa. Avausmaali syntyi, kun kaksikko päästi Parisen selkänsä taa ja karkumatkalle. Parisen kirurgintarkka kuti hanskakäden puolelle ei jättänyt Lundqvistille mitään jakoja.

Toinen maali oli suoraa seurausta Staalin kiekonmenetyksestä sinisen päällä. Zajac siirsi kiekon Clarksonille, tämä luisteli sisään alueelle, heitti kovan jäännuoliaisen maalille, jonne rynninyt Niclas Bergfors viimeisteli kauden avausosumansa näyttävällä ohjurilla maalin kattoon.

Avauserässä Devils dominoi myös aloitusympyrässä vieden käytännössä jokaisen aloituksen. Sen sijaan ylivoimapelaaminen oli käsittämättömän kehnoa. Onneksi siitä riemusta ei saatu nauttia kuin kerran.

Devilsin paras koostumus oli Zajacin ketju, jossa laidoilla pyörivät Bergfors ja Clarkson.

Toinen erä olikin sitten peilikuva ensimmäisestä. Rangers heilutti tahtipuikkoa, Devils teki henkilökohtaisia virheitä ja kärsi niistä. Mike Mottau heilui mailansa kanssa huolimattomasti ja seuranneen ylivoiman Rangers käytti alta aikayksikön. Marian Gaborik laukoi millimetrintarkasti ruuhkan takaa kiekon Martyn kainalosta sisään.

Devils teki erästä kovin vaikean henkilökohtaisten virheiden takia. Yleensä alakerran varmimpina miehinä tunnetut Paul Martin ja Colin White olivat pahiten yössä. Rangersin toinen maali syntyi, kun White unohti Ales Kotalikin selkänsä taa ja Dan Girardin näyttävä pystysyöttö vapautti Kotalikin läpiajoon ja maalintekoon.

Erän suurin sankariteko oli Bryce Salvadorin pyyteetön heittäytyminen Druryn saatanallisen lämärin eteen. Kaverilla on kyllä uskomaton kipukynnys. Hän ontui vaihtoon, mutta pelasi ottelun loppuun ja sai peliaikaa yli 22 minuuttia. Tilanne oli seurausta Paul Martinin pahasta syöttöhassista, jossa kiekko pomppi hänen lavastaan vaarallisesti maalin edustalle.

Kolmannessa erässä molemmat pelasivat periaatteessa kovin tarkasti. Molemmille sattui kuitenkin pieniä virheitä, joista Devils sai maalin ja Rangers ei.

Dainius Zubrus pääsi uittamaan voittomaalin inhottavalla pikku ohjurilla Lundqvistin patjojen alta. Rangers-pakkeja ei taaskaan ollut mailla halmeilla pitämässä dainiusauruksen mailaa.

Rangers oli saada pari minuuttia ennen loppua puoli-ilmaisen tasoituksen, mutta Colin White kiirehti paikkaamaan virheensä ja esti heittäytymällä Ryan Callahanin puolittaisen läpiajon.

Zach Parise viimeisteli loppunumerot tyhjiin.

Toisin kuin tuli ennakoitua, Zubruksen ketju pelasi ensisijaisesti Gaborikia vastaan, tosin Niedermayerkin oli ketjuineen ajoittain häntä vastassa, kun molemmat valmentajat sotkivat koostumuksiaan. Tortorella koetti saada tilaa Gaborikille käyttämällä häntä pari kertaa kahdessa ketjussa, mutta tämä ei onnistunut.

Devilsiltä täytyy nostaa esiin myös Andy Greene ja jälleen hyvin esiintyneet Nicklas Bergfors ja Travis Zajac.

Lyhyet erikoiset:

+ Ensimmäinen erä oli toistaiseksi parasta Devils-kiekkoa Lemairen komennuksessa.
+ Devils sai kiekon neljä kertaa samassa ottelussa maaliin, olkoonkin, että viimeinen meni tyhjiin.
+ Bryce Salvador pelasi Devils-aikansa parhaan ottelun. Kerrassaan huikeaa uhrautumista joukkueen puolesta.
+ Brodeur oli vakuuttava alusta loppuun saakka ja piti Devilsin hengissä toisen erän vaikeilla hetkillä.
+ Marian Gaborik pysyi hyvin nuhteessa. Ylivoimamaali oli yksittäinen väläys hänen henkilökohtaisista taidoistaan.

- Toinen erä oli toistaiseksi huonointa Devils-kiekkoa Lemairen komennuksessa.
- Pakeille sattui aivan liikaa henkilökohtaisia virheitä, joiden jälkeen Rangers rankaisi kahdesti.
- Devils olisi voinut huolellisemmalla tilanteiden pelaamisella repiä Rangers-puolustuksen useamminkin hajalle.

Ottelun tähdet:

*** Bryce Salvador: Jäitä ammeeseen, Jepson! Herra kylpee pian. Muu joukkue on Salvadorille illallisen ja muutaman kierroksen velkaa. Salvador antoi ja otti mustelmia koko joukkueen puolesta. Yksi ottelun käännekohta oli Salvadorin heittäytyminen Rangers-pelaajan lämärin eteen, jolla estettiin melko varma maali. Muutoinkin Salvador siivosi tonttinsa esimerkillisesti.

** Zach Parise: Keräsi aivan kuin huomaamatta tehot 2+1 huolimatta siitä, että Zubrus ja Langenbrunner eivät olleet samalla viivalla Zachariaksen kanssa.

* Martin Brodeur: Oli oma vakaa itsensä ja torjui kaiken torjuttavissa olleen vulkaanisen kumin. Pysäytti tärkeillä hetkillä muun muassa Ales Kotalikin ja Vaclav Prospalin yritykset.

 

[dali]

Peli olikin Devilsin osalta kauden paras. Etenkin avauserä oli loistavaa kiekkoa Punaisilta. Kaksi upeaa maalia, joista ensimmäinen syntyi hienon syöttöketjun seurauksena. Taisi olla White, joka avasi maalin takaa Niedermayerille, joka jatkoi kiekon laitaan Langenbrunnerille, joka yhdellä kosketuksella syötti kiekon keskellä kiitävälle Pariselle, joka lopulta oli yksin läpi ja laukoi tulisen rannarin ohi Lundqvistin.

Avauksen antoi Whiten sijasta Paul Martin. Tämä nyt on tosin vain pieni detalji.

Ikävä juttu pelissä oli pieni Mottaun loukkaantuminen 3.erässä. Joku Rangers-pelaajista veti poikittaisella mailalla maalin takana Mottauta kyljen tienoille, eikä mies käynyt kentällä vikaan kymppiin. Mistään vakavasta ei kuitenkaan liene kyse.

Tästä vastasi muistaakseni Sean Avery, jonka kanssa Mottau paini maalin takana.

Tässäkin tapauksessa yhden epäonni on toisen onni. Jos Motts ei pysty pelaamaan lauantaina, Mark Fraser saanee tilaisuutensa näyttää osaamistaan.

Martin Brodeurille voitto oli uran ensimmäinen kun vastassa on Henrik Lundqvist. Mielenkiintoiseen tilastoon saatiin onneksi eilen tahra.

Tarkennetaan sen verran, että voitto oli Martyn ensimmäinen Lundqvistia vastaan Madison Square Gardenissa varsinaisella peliajalla.

 

[Lauri]

Tästä vastasi muistaakseni Sean Avery, jonka kanssa Mottau paini maalin takana.

Ei ollut Avery, sillä hän oli vielä maassa, kun Mottau meni ohi ja taustalta tuli joku toinen sinipaitainen poikkarinsa kanssa. Ensin itsekin katsoin että olisi ollut Avery, mutta hidastus paljasti. Nyt tarkastin tuon ja kyseessä oli nro.12, Ales Kotalik.

Tarkennetaan sen verran, että voitto oli Martyn ensimmäinen Lundqvistia vastaan Madison Square Gardenissa varsinaisella peliajalla.

Jep näinhän se olikin.

 

[dali]

Ei ollut Avery, sillä hän oli vielä maassa, kun Mottau meni ohi ja taustalta tuli joku toinen sinipaitainen poikkarinsa kanssa. Ensin itsekin katsoin että olisi ollut Avery, mutta hidastus paljasti. Nyt tarkastin tuon ja kyseessä oli nro.12, Ales Kotalik.

Oikeassa olit. Piti kattella tuo tilanne itsekin uusintana ja Kotalikhan sen poikkarin Mottaun selkään tarjoili.

 

[Lauri]

Mottau ei matkusta joukkueen kanssa Pittsburghiin. Todennäköisesti Fraser tulee tilalle.

Elias kävi tänään Philadelphiassa lääkärissä, mutta miehen tilasta ei ole uutta kerrottavaa. Ei siis vielä harjoittele joukkueen kanssa.

 

[dali]

Devils haki arvokkaan vierasvoiton Mellon arenalta. Devils tukahdutti Malkinin ja Crosbyn tyystin ja katkaisin Penguinsin seitsemän ottelun voittoputkein lukemin 1-4. Maalinteossa onnistuivat Mark Fraser, Nicklas Bergfors, Travis Zajac ja Zach Parise.

Voiton avaimina olivat maalivahti Martin Brodeurin vuorenvarmat torjunnat ja Malkinin ja Crosbyn pimentäminen. Devils käytti omat tilaisuutensa hyväksi ja sai apuja myös Penguinsin Marc-Andre Fleuryltä, joka sohi Mark Fraserin suupaisun maaliin.

Nyt nähtiin myös ensimmäistä kertaa tällä kaudella Devils johtoasemassa läpi ottelun. Bergforsin ja Zajacin osumat takasivat miellyttävän johtoaseman kolmanteen erään.

Devilsin voitto Penguinsista kävi kovin kalliiksi, koska ykköspakki Paul Martin ja Jay Pandolfo ovat todennäköisesti sivussa pitkään. Martinin vasemmassa kädessä on ilmeisesti murtuma ja Pandolfolla on olkapää sijoiltaan.

Pandolfon loukkaantuminen syntyi Mike Ruppin ikävän taklauksen seurauksena. Pandolfo heitti laidassa purkukiekon keskialueelle ja oli selin kentälle päin, kun Mike Rupp taklasin häntä takaapäin. Pandolfo ei pystynyt ottamaan taklausta vastaan ja hän osui laitaan ikävästi käsi edellä.

Martinin poissaolo ei todellakaan tiedä hyvää, koska aiempien kausien poissaolot ovat näyttäneet karusti sen, ettei muu pakisto pysty nostamaan tasoaan ja kiekolliseen peliin jää ammottava aukko. Jos ja kun Devils ei lähde kaupoille, niin Cory Murphy tehnee paluun Lowellista pelaavaan kokoonpanoon. Hurraa.

Kun Johnny Oduya näyttää vaeltelevan varjojen mailla, katseet kääntyvät naiivin toivorikkaina Andy Greenen (ja Cory Murphyn) suuntaan...

Lisää tarinaa täältä.

Bergen Recordin otteluraportti

 

[Lauri]

Olipahan hieno ottelu Devils-lasein katsottuna. New Jerseyä parhaimmillaan, tehtiin SC-voittajat ihan aseettomiksi koko 60min ajan. Ei montaakaan huippupaikkaa Penguins saanut ja itse rokotettiin lähes jokaisesta paikasta.

Brodeur oli myös vakuuttava. Harmittaa kyllä se, miten Martyn päälle saa joka pelissä ajella aika rauhassa. Crosbykin kävi huitaisemassa Brodeurin kumoon, josta syntyi vain pieni kalabaliikki. Odottaisin härskimpää otetta pakeilta. Tuossakin tilanteessa olisi pitänyt vetää Crosby katolleen ja antaa kunnolla hanskaa naamaan. Liian kesyä on Devils-pakkien kouluttaminen.

Mukava oli nähdä, että "pudostuspelikiekko" eli voittava peli jo nyt saatu kuntoon, vaikka alle 10 matsia kautta pelattu. Jos Penguins pidetään kotonaan noin hyvin aisoissa, on asiat viisikkopuolustuksen suhteen kunnossa.

Saa nähdä, miten pahat loukkaantumiset vaikuttavat joukkueeseen. Tärkeitä kavereita molemmat.

 

[Rocket Richard]

Olipahan hieno ottelu Devils-lasein katsottuna. New Jerseyä parhaimmillaan, tehtiin SC-voittajat ihan aseettomiksi koko 60min ajan. Ei montaakaan huippupaikkaa Penguins saanut ja itse rokotettiin lähes jokaisesta paikasta.

Kuin 1990-luvulla parhaimmillaan Lemairen alaisuudessa. Tuossa lähetyksessä, josta minä peliä seurasin, niin näytettiin yhdessä pätkässä aika selvästi se, miten Devils oli ryhmittyneenä Trappiin jo hyvissä ajoin.

No, mitä aseita vastustajalle jää? Ainoa mitä Pens pystyi tekemään oli se, että kovalla vauhdilla yritettiin ylittää keskialue. Yksi hienoimpia hetkiä koko pelissä oli kun itse Crosby jäi kuin seisomaan ihmetellessään keskialueen tukkiutumista. Taisi joutua heittämään vaan kiekon päätyyn ja tuloksena pitkä kiekko. Huikea pelitavallinen voitto.

 

[dali]

Martin ja Pandolfo sivussa 4-6 viikkoa

Sillä lailla. Devils menetti tärkeimmän puolustajansa Paul Martinin reilun kuukauden ajaksi. Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, ettei murtuma vaadi leikkausta, jolloin toipumisaika olisi ollut merkittävästi pidempi.

Cory Murphy on kutsuttu Lowellista takaisin Devilsin rinkiin. Hän on kuitenkin alustavasti seitsemäs puolustaja keskiviikkoyön ottelussa Buffaloa vastaan.

Jay Pandolfon ennuste on samankaltainen kuin Martinilla eli sairausloma kestää noin puolitoista kuukautta. Sen sijaan on vielä epävarmaa, tarvitseeko Pandon olkapäävamma leikkaushoitoa.

Yksi kysymysmerkki on Colin White, joka oli silminnäkijäraporttien mukaan ontunut pois Mellon Arenalta ja oli sivussa tämän päivän treeneistä. Onneksi tässä on välissä muutaman päivän tauko, jonka aikana White saa toipua. Ylilääkäri Lamoriello vakuuttaa, ettei Whiten jalka ole irronnut, vaan hän on pelikunnossa torstaina.

Onni onnettomuudessa on se, että lonkkavaivoista toipuva Mike Mottau on palaamassa tositoimiin. Se helpottaa hieman pakkien urakkaa.

Mitä tulee tuohon Devilsin trap-kiekkoon Penguinsia vastaan, niin oikeastaan vain avauserässä Devilsiltä nähtiin 1990-luvun kaltaista keskialueen sumputtamista - eikä silloinkaan systemaattisesti vaihdosta toiseen. Jos kohta Penguinsin tv-tiimi jaksoi mainostaa trappia, josta he mesosivat myös Brent Sutterin aikakaudella...

 

[dali]

Devils palaa neljän huilipäivän jälkeen kaukaloon ja vastaan asettuu hyvin esiintynyt Buffalo. Toiveissa on paitsi kaksi pistettä, mutta myös joukkueen selviäminen enemmittä kolhuitta, koska joukkue kohtaa tällä viikolla vielä Bruinsin ja Lightningin.

Luvassa on kolmen viimeisen kauden kohtaamisten perusteella vähämaalinen ja tasainen taisto. Viime kaudella näiden joukkueiden kohtaamiset menivät tasan 2-2, kaudella 2007-2008 Devilsille 3-0 kolmen jatkoaikavoiton myötä ja kaudella 2006-2007 jälleen tasan 2-2.

Devils on seilannut iloisessa myötätuulessa viimeisimmät ottelunsa. Vieraskentällä joukkue on tähän saakka ollut voittamaton, mutta kotona peli on nikotellut. Toistaiseksi ainoa kotivoitto on nyljetty Hurricanesista.

Paul Martinin ja Jay Pandolfon poissaolot sotkevat kokoonpanoa jonkin verran. Martinin korvaaminen on jokseenkin mahdotonta, koska hän on niin suuressa roolissa sekä tasakentällisin että erikoistilanteissa. No, hyvänä piirteenä voidaan kai pitää sitä, että nyt nuoret pelaajat saavat tehdä esiinmarssiaan. Pandolfo ei taas ole korvaamaton, vaikkakin hän on pelannut sangen hyvin rooliissaan. Hyökkäyksessä Devils saa nytkin jalkeille kolme varsin kelvollista ketjua.

Martinin poissaolo ei ainakaan auta alakanttiin kulkenutta ylivoimaa, jossa joukkue majailee liigan 20:nä. Alivoimassa vastuuta jaetaan tasaisemmin neljän kärkipakin kesken, joskin tässä piilee ylipeluuttamisen vaara.

Ilmassa on huolta myös Colin Whiten, Mike Mottaun ja Jamie Langenbrunnerin pelikunnon suhteen. Kaikki ovat olleet vuorollaan sivussa treeneistä, mutta kaikeksi onneksi ovat mukana illan ottelussa. Tilanne on siitä paha, ettei tuo pakisto kestää kerrassaan enää yhdenkään puolustajan loukkaantumista, kun tärkein pakki on sivussa ainakin kuukauden ja kaksi muuta on siinä kinthaalla pelikuntonsa suhteen.

Andrew Peters ei pääse kohtaamaan vanhaa joukkuettaan, koska hän on sivussa Cory Muprhyn lailla. Tällä haavaa Devilsin kokoonpano lienee jokseenkin tällainen, jos Lemairen ja meikäläisen skenaariot kohtaavat edes jossain määrin:

Parise-Zubrus-Langenbrunner
Bergfors-Zajac-Clarkson
Halischuk-Niedermayer-Rolston
Pikkarainen-Pelley-Leblond

Oduya-Salvador
White-Mottau
Fraser-Greene

Brodeur
Danis

 

[Rocket Richard]

Hyvä alustus Sir Dalilta tähän otteluun, jota itsekin alan katselemaan. Aiempi peli Pensiä vastaan antaa syyn odottaa hyvää peliä tälläkin kertaa. Keskialueen tukkinut ja Pensin tähtihyökkääjät varjoon jättänyt Devils lähtee hienoisena ennakkosuosikkina peliin, vaikka Buffalollakin on hyvin kulkenut.

 

[dali]

Sabresilta pataan 1-4. Mitään kovin syvällistä analyysiä ei ole tarvetta tehdä. Kun perusasiat ovat päin helvettiä ja joukkue alkaa pelata vasta 0-2-tilanteessa, pelin kulku ja lopputulema ovat aika lailla selkeitä.

Sabres oli parempi ja kurinalaisempi joukkue kuin Devils. Ryan Miller oli ottelun paras pelaaja. Andy Greenen maalille hän ei voinut mitään, mutta kaikki muut tilanteet hän otti vuorenvarmasti kiinni, eikä Devils-hyökkääjien paljoa tarvinnut elätellä toivoa irtokiekoista. Joukkueenkin oli sangeen helppoa pelata omalla alueella, koska Miller esiintyi niin vuorenvarmasti.

Patrik Elias oli eilen vieraana MSG:n lähetyksessä. Ensisijaisesti aiheena oli Eliaksen tekemä työ Unicefin hyväntahdon lähettiläänä ja ottelun yhteyteen järjestetty hyväntekeväisyystapahtuma Prudential Centerissä. Samalla hän kertoi myös omasta toipumisaikataulustaan ja viimeistään ensi viikolla hän on mukana joukkueen treeneissä. Ei yhtään liian aikaisin.

Lisää luettavaa: Gulittin blogista ja Newark Star-Ledgeristä.

 

[dali]

Taas mennään. Devils on ollut toistaiseksi voittamaton vieraskentällä, mutta ennakko-odotukset eivät puolla yksiselitteisesti tämän putken jatkumista. Kaukaloon astuu kaksi siipirikkoa joukkuetta, joilta puuttuu muutama avainpelaaja ja se tasoittaa puntteja kummasti.

Nähtäväksi jää, miten Lemaire saa koottua rivit eilisen mahalaskun jäljiltä. Odotettavissa ei ole yhtään helpompaa iltapuhdetta kuin eilenkään. Sabres pystyi hyödyntämään Devilsin hitaan toiminnan omalla alueellaan. Toivottavasti nyt Lemairen joukkue ilmaantuu heti ensimmäiseen erään pelituulella eikä vasta parin maalin takaa-ajoasemassa.

Sabresia vastaan Devils käytti jälleen vanhaa tuttua PZL-ketjua ja sotki kaikkia muita koostumuksia. Sen puolesta on vähän turhaa laitella kokoonpanoja, koska ketjut elävät niin voimakkaasti.

Suurin yksittäinen kysymys on se, miten Brian Rolstonista saataisiin edes vähän tehoja irti. Hän surffailee päämäärättömästi kaukalossa eikä ole löytänyt yhteissäveltä oikein kenenkään kanssa. Ehkä Patrik Elias sytyttää Rolstoninkin uuteen roihuun. Samana syssyyn esiin on nostettava Johnny Oduya, jolta voi perustellusti odottaa laadukkaampia otteita ja ennen muuta vähemmän virheitä. 3,5 miljoonan mies ei voi vain sulautua laitamainoksiin.

Tilastot lupailevat jälleen tiukkaa vääntöä. Kolmen edellisen kauden kohtaamiset on väännetty tasapäin yhteisvoitoin 6-6 ja näistä 12 ottelusta viisi on voitettu ainoastaan yhden maalin erolla. Työsulun jälkeen ainoastaan kerran toinen joukkue on vienyt keskinäiset kohtaamiset. Tämä tapahtui kaudella 2005-2006, jolloin Devils vei kaikki neljä kohtaamista nimiinsä.

Jacques Lemaire on päättänyt antaa Martin Brodeurille lepovuoron. Kesällä Islandersista siirtynyt Yann Danis saa siis tulikasteensa punamustien maalilla. Muut ennakoidut muutokset kokoonpanossa ovat minimaalisia: Andrew Peters korvaa Pierre-Luc Letourneau-Leblondin nelosketjussa.

Danis´n mietteitä.