Jon Berthalin Frank Castle on hahmo joka uppoaa itelle ihan kybällä. Eka kausi hiukan yllätti raakuudellaan ja "suoruudellaan", mutta tokalla sitä jo tiesi mitä tuleman pitää joten sitä kautta olisi hetkittäin jopa toivonut rankempia ratkaisuja käsikirjoittajilta.
Aika pahasti poikkesi charactereistaan moni hahmo kauden mittaan. Castle mukaanlukien. Toki noita "kasvutarinoita" ja "kriisejä" oli taustalla jne., mutta silti. Myös selkeästi enemmän massaa kohden mentiin monessa kohtaa, kun eka kausi upposi varmaan odotettua paremmin. Sitä kautta joitain ärsyttäviä yksityiskohtia ja juonikuvioita, mutta kyllä ne siellä sitten meni kuitenkin.
Hajahuomioita +-
Joitain character-poikkeamisia, mitkä jopa hiukan ärsytti:
- Loppukohtaus schultzien talolla ehkä jopa eniten. Castle ei todellakaan raahaisi alaikästä tyttöä tonne katsomaan ja ilkkumaan miten lahtaa ylemmän luokan "rosvoja" ruokapöydän ääreen. Ei sellaista poikkeustilannetta oliskaan.
- Castlen täysromahdus ja pikaparaneminen näiden "viattomien" naisten murhien jälkeen. Kolmosluokkalainenkin pystyi arvaamaan mikä meininki, miten Castle nyt ei muka yhtään älynnyt kelata ja/tai tarkistella tilannetta hiukan etäämmältä. No, ehkä se oli vaan niin tunnetiloissa sitten Billyn suhteen, mutta silti. Löysää käsikirjoittamista.
- Castlen hyökkäys Nykissä avoimella kadulla keskellä kirkasta päivää. Ei Castlen tapaista. Sivulliset vaarassa. No, ehkä se oli vaan niin tunnetiloissa sitten Billyn suhteen, mutta silti.
- Madani kokonaisuudessaan oli aika huonosti kirjoitettu tälle kaudelle, vaikka silläkin toki sitten hetkensä oli. Mutta mitään oikeita töitä tällä erikoisagentilla ei siis ilmeisesti ole kun päivät pitkät notkuu väkivalta-jenginsä mukana räiskimässä siellä sun täällä, ja palkinnoksi vielä "ylennys" CIA:n riveihin tuosta sekoilusta.
- Mahoney oli alkuunsa niin "tarkoitus ei pyhitä tekoja" herraa, ja sitten sekä Madani että Castle sai molemmat välittömän armahduksen kun kerran raahataan autosta ulos. Enkä yhtään ymmärtänyt miksi Mahoney lähti ambulanssilla jollekin käsittämättömälle hero-tripille, kun se ei hänen hahmon mukaista toimintaa ole. Sairaalalla oli joku 4000 poliisia, miksi lähteä sieltä karkumatkalle, kun ei kai hänen tietojen mukaan tuossa ollut taustalla mitään muuta kuin Castlen pako sairaalasta.
- Vaikka sarjaa katsoessa toivoikin Castlen säästävän "Johnin", niin se ei ole Castlen tyyliä. Tuomarille ominaista olis ollut rysäyttää vaahtosammutin päähän siinä "wait" kohdassa. Ja säästi myös sen venäläisen aikasemmin. Russo esimerkiksi hoidettiin hienosti ja vaikka sitä jo osaa odottaa niin se jaksaa "yllättää" silti. Ei mitään kaverillisia loppuhöpinöitä ja vanhojen muistelua ja kyyneleitä ja armoa, vaan nopea kuolemantuomio ja thats it.
Muita miinuksia:
- Billyn näyttelijävalinta oli jo ekalla kaudella ainoa pieni huti cästäyksessä, vaikka siitä vielä selvisi lopulta jopa hyvin. Tällä kaudella ei riittänyt karisma kantamaan Billystä oikeasti vakuuttavaa vihollista tai oikeen mihinkään muuhunkaan siinä määrin mitä mahdollista ois ollut. Sen verran rankka jäbä kyseessä, että olis saanut olla vähän vähemmän "poikamainen" habitus. Hahmo silti hyvä kokonaisuudessaan, muistipeli ihan hyvä kulma jne., mutta toisaalta olis voinut vielä enemmän käyttää aikaa Billyn tuskailuun muistivaikeuksien kanssa ja karsia turhasta pois. Josta jatkona:
- Billy ja "John" samaan kauteen ängettynä oli ehkä vähän liikaa ja molempiin olisi voinut keskittyä enemmänkin. Molemmista olis voinut saada omat kautensa.
- En muista oliko ekalla kaudella yhtäpaljon luodinkestäviä huonekaluja? Jos oli niin ne ei haitanneet sarjan huikeuden takia, mutta nyt kun mentiin sinne sophomore-jinxille niin pisti silmään nämä raskaiden sarjatuliaseiden tulituksen kestävät sohvapöydät, sängyt ja auton-ovet jne. Toki sillä saadaan aikaan näyttäviä kohtauksia, mutta Castlen maailmaan sopisi vaan paremmin hiukan inhorealistinen todellisuus.
- Castle otti ihan liikaa turpaan tällä kaudella. Yksi sen viehättävyydestä on tuo tietty tankkimainen ylivoimaisuus, ja se että se nyt ei sitten mitään supervoimia kuitenkaan omaa. Liian monta kertaa Castle joutui "säästetyksi" vihollisen toimesta tai ihmepelastetuksi tai henkihieverissä pystyy vielä hyppäämään ylös ja pieksemään 10 koulutettua sotilasta, olisin digannut enemmän että ois vaan jyrännyt kaiken yli, kuten ekat pari kolme jaksoa mentiinkin.
- Billyn naama. Niin kova häpeä ja naamarit ja julkinen kauhistelu alkuun ja sitten pari pientä arpea sieltä naamion alta lopulta löytyi. Toki näitä on nähty ennenkin, eli katsojaa ei haluta vierastuttaa liian rumalla naamalla. Sama oli Tyrionin kanssa GOT:issa, kun kirjoissa naama vedetään ihan perunamuussiksi ja sarjassa jää pieni vekki poskeen. Prettyboy-Billyn hahmolle tähän kauteen olisi kuitenkin sopinut "rujo pärstä" ja kaikki se "häpeä" olisi ollut paljon uskottavampaa. "He gave me this" ja sit siinä samanlaisia pikkuarpia mitä itelle on tullut sählypeleissä.
- Karin "Friendzone" Pagen cameo-rooli oli nyt turhaakin turhempi. Kaikki ängettiin samalle kaudelle, ihan vaan että saatiin sopimaan kaikki ruutuun. Mielestäni tämä vähensi hahmon "tärkeyttä" jollain tapaa. Jos olisi jaettu Billy ja John eri kausille niin Pagelle ois voitu kirjoittaa joku järkeväkin rooli mukaan. Nyt koko visiitin anniksi jäi se, että Castlelta ei heru Karinille vaikka tää antais korkkarinsakin sen puolesta.
--- päätöskohtaus jossa Castle teurastaa autotallillisen jotain finninaamaisia ruohonpolttelijoita. Sekö on Castlen "missio"? Vai oliko tämä kohtaus joku Stan Leen viimeinen toive tms?
Hyviä:
+ Ai että, ekan jakson loppukohtaus ja jutustelut. Siinä kohtaa teki mieli murahtaa äijämäisesti ja korkata olut. Nosti ehkä odotusarvoja liikaakin sitten.. "will there be more?"- "i hope so".
+ Ekat jaksot oli sitä ekan kauden laatua muutenkin. Baarimättö, metsäteurastus, yleistunnelma. Homma lähti hiukan käsistä vasta kun siirryttiin Nykiin. Tuotiin ehkä liikaa niitä hahmoja peliin siinä kohtaa.
+ "John". Hieno hahmo ja tosi kova näyttelijäsuoritus ja häntä olisi kovin toivonut ruutuun enemmänkin. Etenkin ennen "flippaamistaan", tai siis sen jälkeen kun sarja esitti sen flipanneen version olleen se alkujaksojen psyko. Olisi tosiaan helposti kantanut yhden kauden yksinään päävihuna. Toivottavasti nähdään Josh Stewartia vastaavissa rooleissa myöhemminkin. Eikä John Pilgrimin spin off-sarjakaan kuulosta ihan paskalta idealta.
+ Curtisilla ei sophomore-slump näkynyt missään.
+++ Castle on yksi TV-historian hienoimmista hahmoista ja Berthal on nappivalinta rooliin.
Ikuisena pessimistiniä miinuksia tuli ensiajatuksella mieleen enemmän, mutta todetaan vielä loppuun että hyvä kausihan se kokonaisuudessaan oli. Ainoa miinus loppupeleissä siitä että ehkä hiukan liikaa koitettiin nyt saada yhteen kauteen sopimaan, ja sitä varten jouduttiin hiukan oikomaan monen tapahtuman ja hahmon kanssa. Jos eka oli 10/10, niin tää oli joku kasi, kasi pual. Alkukausi oli kova. Onko tiedossa tuleeko kolmas kausi vielä?