Olenko viisas ja kulturelli jos pidän vaikka jazz-musiikista vai olenko juntti jos pidän Klamydiasta? Onko se ihminen juntti joka ei pidä erilaisesta musiikista ja jos juntti rupee tykkäämään jazzista niin tuleeko hänestä samalla viisas ja kulturelli? Mielestäni se ei kerro ihmisestä mitään, minkälaista musiikkia hän kuuntelee. Jotkut ei vaan pidä esim. talent-Saaran laulamisesta vaikka kulttuurikerman mielestä hän hyvin laulaakin. Ei kai minun ole pakko pitää Karita Mattilasta jos haluan vaikuttaa fiksulta?
Tämä taisi olla pitkälti minulle osoitettua.
En tarkoittanut, että ihminen olisi kokonaisuutena juntti, jos hän kuuntelisi esimerkiksi Klamydiaa tai Popedaa. Enkä tarkoita sitä, että ihminen olisi kokonaisuutena älykkö, jos hän kuuntelee vaikkapa jazzia tai oopperaa.
Sen sijaan pointtini oli siinä, että jos ihminen ymmärtää oikeasti musiikista jotain, hän ymmärtää, että Saaran esittämä musiikki oli muutakin kuin epävireistä kiekunaa ja mielivaltaisesti soitettua pianon pimputusta. Samaten musiikista ymmärtävä ihminen tajuaa oikeasti, että Saara on selvästi lahjakkaampi muusikkona, kuin esimerkiksi moni suomalainen rokkari. Tarkoitan tällä hänen laulu- ja soittotaitoaan. Sävellystaidoista saadaan sitten uran edetessä paremmin tolkkua.
Olen myös sitä mieltä, että omaa musiikkimakua pystyy kehittämään. Ja se tapahtuu ihan kuuntelemalla kaikenlaista erilaista. Hetkessä se ei tapahdu. Moni yksinkertaisen perusrockin kautta musiikista kiinnostunut henkilö jalostaa oman musiikkimakunsa uransa aikana hitaasti siihen suuntaan, että alkaa arvostaa entistä enemmän kokeellisempaa ja marginaalisempaa materiaalia. Ja yleensä tämän aikana oppii myös tajuamaan sen, että nämä yksinkertaisen perusrockin bändit ovat itseasiassa liikkeellä samoilla yksinkertaisilla resepteillä, kuin tuhannet bändit ennen heitä. Ja myös sen, että heidän kappaleensa perustuvat sellaisille asioille, joita monet koululaisryhmätkin pystyvät melko sujuvasti soittamaan pienellä harjoittelulla.
Eli yksinkertaisen "junttirockin" arvo on siinä, että sillä on helppo vetää ihmisiä kulttuurin pariin. Ja jos oma avoin luonne antaa myöten, musiikkimakua on helppo kehittää sinne "tekotaiteellisen paskan" suuntaan. Se vaatii kuitenkin jo omaa halukkuutta ja avoimuutta.
Tämä siis suuntaa-antavana kirjoituksena. Mikään tässä sanottu ei ole yleispätevä neuvo tai ohje.