Makuasioita tietysti, mutta tämä näkemys kummastuttaa allekirjoittanutta. JYP on sentään tehnyt toiseksi eniten maaleja, ja erityisesti Hippoksella on saatu nähdä paljon runsasmaalisia kotivoittoja. Kai sitä RDn aikaa kuitenkin pitää glorifioida ja antaa ajan kullata muistot, mutta omissa silmissä nämä vauhdikkaat 5-3 -voitot ovat kuitenkin vähintään yhtä viihdyttäviä kuin RDn aikaiset 2-1 -voitot (taklaukset mukaanluettuna).
Pitää paikkansa, en yritäkään väittää vastaan, koko viestin sisällöstä siis. Mutta ajatusmallisi on vähän sama, kun sanoisi talvesta, että "onpa kiva kun tulee sopivasti lunta ja on mukava pikkupakkanen". Eihän tuota lausetta voi epätodeksi väittää millään, mutta siinä jää ko. aiheesta aika moni asia tyystin mainitsematta.
Totta on myös se, että Dufvan ja Ahon vuosina toisinaan oli aika tylsiä (voitto)pelejä, kotonakin. Mutta se suurin ero, josta on turha puhua mistään ajan kultaamista muistoista, on se, että tuohon aikaan joukkue myös hävitessään esiintyi miehekkäästi. Kannattajille jäi tappiopeleistä suuhun maku, että olipas huonoa tuuria, vastustaja hyvä, huono tuomaritoiminta yms. että voitto oli pienestä kiinni, mutta Virtasen aikana on tullut toista kautta peräkkäin säännöllisesti pelejä, joissa ei ole ollut mitään asiaa voittoon. Viime kaudella tuli niin kotona kuin vieraissakin 4-5 maalin tappioita ja tällä kaudella ollaan sitten "erikoistuttu" viime hetkien tappioihin. Kaippa minä sitten vain "tykkään olla huolissani", mutta esimerkiksi vaikka nyt tammikuun häviöpeleistä on yhdestäkään todella vaikea löytää mitään hyvää. Siinä ei jotkut 0-4 -voitot TPS:sta ja 1-2 -voitot Sportista valitettavasti vain hirveästi lohduta.
Yksi syy hyvään tulokselliseen menestykseen on ehdottomasti myös Liigan nykyinen taso. Joukkueet pelaavat ristiin sen minkä ehtivät, esimerkiksi Tappara ja Ässäthän olivat jossain vaiheessa jäämässä kympin sakin ulkopuolelle, ja nyt pikku ryhtiliikkeellä ovat hätiselevät kotietua. Onnistuisiko Liigassa, jos joukkueista löytyisi jarkkoimmosia, jannepesosia, jancalouneita, jorilehteröitä? JYPiltä kun tällä hetkellä löytyy Perriniä, Tuppuraista, nykyvireen löytänyttä Pihlmania ja maalissa Tarkki, niin kyllähän siinä pisteitä tulee vaikka kokonaan ilman valmentajaa. Mutta kun nykyisen kanssa tulee viikosta, kuukaudesta ja nyt jo kaudesta toiseen pelejä, jossa joko joukkueen pelityylistä ja -taktiikasta ei ota mitään selkoa, ja/tai joukkueen valmistautuminen ottelun alkuun ja henkinen lujuus loppusummeriin asti loistavat poissaolollaan.
Siksi minä olen huolissani. Enkä todellakaan mielelläni, vaikka Diesel koittaakin nokkelasti minunkaltaisistani näin väittää. Sinä, tai joku muu posijengiläinen, poimikaapa taas joku epäolennainen yksityiskohta tuosta ylläolevasta ja tuomitkaa koko viestini sen perusteella. Tuo talvi-vertaus voisi olla aika hyvä tärppi siihen hommaan.