Minkäikänen toi Välilä on? Jotain viiskytä varmaan, isoäiti. Naislätkän Gordie Howe.
1973 syntynyt eli kesäkuussa tulee mittariin 44. Oli kymmenen kautta pelaamatta vuosina 2003-2013. Vasta näissä kisoissa ollut liikkeen kanssa hieman ongelmissa pohjoisamerikkalaisia vastaan. Muuten edelleen maailman huipulla.
Osaisiko joku enemmän naiskiekosta tietävä, vaikkapa
@lunde kertoa, että miltä Suomen tulevaisuus naisten puolella näyttää?
Hyvä kysymys ja kiitos kunniasta, vaikka en varsinaisesti mikään asiantuntija koe olevanikaan. Vain erittäin kiinnostunut mediassakin mystiseksi jäävästä naiskiekosta. Hyvin asioista perillä oleva
@kilpakiekko osannee kertoa enemmän.
Naisleijonien kokenut runko eli hiirikosket, karviset, rädyt jne. koostuu 80-luvun lopulla syntyneistä pelaajista. 30 vuotta on suurimmalla osalla mittarissa viimeistään lähivuosina. Jos jotain pitää veikata, niin ainakin osa tästä rungosta ripustanee hokkarit naulaan olympialaisten tai 2019 kotikisojen jälkeen. Nuoremmista pelaajista ei ainakaan vielä löydy Hiirikosken, Rädyn ja Välilän kaltaista ihan maailman huipputason pelaajaa omalla pelipaikallaan. Petra Nieminen lienee lähempänä tätä. Lupaavia pelaajia on toki muitakin, joilla on mahdollisuudet ottaa askelia maailman huipulle.
Jotain kertonee sekin, että vuodesta 2008 pelatuissa U18-kisoissa Suomi on vain kerran ollut sijalla 3 (vuonna 2011). Muuten sijat ovat olleet 5-6, kuten nytkin tammikuussa viides sija. Näkisin, että nykyinen 80-luvulla syntyneiden runko on kannatellut maajoukkuetta jo useamman vuoden, mutta ilman merkittävää muutosta perinteinen "
kiintiöpronssikin" saattaa tulevaisuudessa jäädä haaveeksi, kun nykyinen runko lopettaa pelaamisen. Nautitaan siis nyt, kun sellainen taas suomalaisten kaulaan pujotetaan.
Välilä ja viime kaudella arvokisajoukkueesta pudonnut Karoliina Rantamäki ovat tietysti iloisia moderneja poikkeuksia ja esikuvia pitkästä urasta, mutta naisten kohdalla lienee useimmalla realismia, että viimeistään neljännen vuosikymmenen alkaessa eteen tulee uran jatkamiseen liittyviä isoja kysymyksiä. Näitä ovat mm. lasten hankkiminen sekä työ- ja opiskeluelämään keskittyminen.
Rupesin miettiin, mitkä on naisten majun asetelmat ens kaudella? Miten satsataan, millasia treenipelejä/turnauksia pelataan, saako runko tarpeeks kovia pelejä kauden aikana?
Kun se finaalipaikka on joskus otettava niin vittu miksei sitten olympialaisissa? Ja voittaa samalla koko roska.
Näitä kysymyksiä ymmärtääkseni yritetään ratkaista kuumeisesti jääkiekkoliitossa. Vielä ei ole kerrottu paljonkaan julkisuuteen. Enemmän tavoitteita kuin konkreettisia toimia. Viimeistään syksyllä, kun olympiakausi alkaa, lienemme viisaampia.
Olisihan olympiafinaali hieno saavutus. Ruotsi sen jo tekikin sensaatiomaisesti Torinossa 2006. Toistaiseksi se on kuitenkin enemmän Naisleijonien mahdollisuuksien ylärajoilla oleva unelma kuin todennäköinen lopputulos. Sen verran pohjoisamerikkalaisiin on vielä kirittävää. Tosin yksittäisissä peleissä on mikä vain mahdollista ja arvokisoissa paljon ratkeaa yksittäisten pelien perusteella.