Naisasiat

[cosmic_rodeo]

cosmic: Todella v-mäinen tilanne. Suosittelen että puhut asiat halki kaverisi kanssa, ettei jää mitään hampaankoloon. Koska pahinta tässä maailmassa, tai ehkä tyhmintä, olisi pilata hyvä kaverisuhde jonkun muijan takia.

Siis ei ei, ei tässä ole mitään jäämässä hampaankoloon! Minulle tuli oikeasti helpottunut olo, kun asiasta kuulin. En ole tippaakaan mustasukkainen.

Se minun suhtautumiseni siihen tyttöön oli jo mennyt sen verran sairaanloisen ristiriitaiseksi, että tämä tuli oikein hyvään paikkaan.

Parempi todellakin näin. Tiedän, että en sitä tyttöä olisi koskaan saanut enkä halunnutkaan, mutta silti tilanne oli koko ajan vähintään jossain alitajunnassa piinaamassa. En vaan jotenkin osannut päästää asiasta irti, vaikka ihan hyvin asian todellisen laidan tajusin. Lievää masennustakin tilanne aiheutti. Nyt asia on selvä ja oloni huojentunut.

Tyytyväinen olen kaverinikin puolesta. Minusta tuntuu, että tämä pariskunta voi toimia keskenään oikeinkin hyvin. On heillä ainakin paljon yhteistä.

Sitä paitsi tämä on jännittävää, tällä kaverillani ei ole koko sinä aikana kun olemme tunteneet (ala-asteelta lähtien), ole ollut tyttöystävää, ainoastaan jotain hoitoja silloin tällöin. Saapa nähdä miten miehen käy. Kunhan se helvetin spede uudesta suhteestaan huolimatta vielä ehtii kanssani kaljalle/kahville käymään, eikä miksikään tossun alla olevaksi hyypiöksi muutu.

Ja onhan tämä jollain symbolisella tasolla melko hellyyttävää, kun paras kaverini uhrautuu iskemään kauniin naisen minua piinaamasta.

Onnea tahtoisin tälle parille näin internetin välityksellä toivottaa.

 

[odwaz]

Argh! Vituttaa kyllä tämä oma vammaisuus. Sama tyttö josta olen tännekin avautunut, on taas mielessä. Hyvä kaveri, eikä meillä ole koskaan ollut mitään _sellaista_. Juhannuksen tienoo vietettiin sitten erittäin tiiviisti yhdessä. Vähän siinä aaton juopottelun lomassa pussailtiinkin ja nukuttiin samassa teltassa. J-päivänä tuli luokseni yöksi ja oli aika kiihkeää, olisi ollut enemmänkin, ellei viereisellä sohvalla olisi ollut ulkopuolisia. Nyt palaa vanhat tunteet mieleen. Ja kovaa

Mä oon vieläkin kai ihan toivottoman rakastunut siihen, mutta kun.. Ei se edelleenkään kai halua mitään semmoista. Ja ko. neidillä loppui jokin aika takaperin melkein vuoden pituinen suhde erään hyvän kaverini kanssa. Ei hyvä. Aikaisemminkin ollut kaveruus katkolla sekä tytön että kaverin kanssa tähän liittyvistä jutuista.

Voi perkele.

Antaisit mulle mahiksen.

 

[Termiitti]

Noniin..

Kolmisen viikkoa sitten kerroin että pitkä "piiritys" alkaa tuottamaan tulosta. Nyt on kolmen viikon aikana nähty useita useita kertoja. Ja juhannusta ennen sitten juteltiin missä mennään. Itseasiassa tyttö kysyi multa että mitä mieltä olen missä mennään. Siinä sitten parhaani mukaan yritin vastata, lopulta päädyin sanomaan että ei tätä nyt kai vielä seurusteluksi voi sanoa, mutta että en mielelläni näkisi/kuulisi että tyttö hengailee muitten kanssa.
Noh, samoilla linjoilla tyttökin, ja kun juhannus menot oli kummallakin sovittu jo aikoja sitten niin vietettiin juhannus erillään. Itse en hölmöillyt mitään, vaikka mahdollisuus oli, ja houkutuskin suuri.
Nyt kun tässä kerta on luvattu ja päätetty että ei muita niin en sen takia todellakaan aio tätä juttua mokata. Niin pitkään sain tyttöä "jahdata". Enkä jaksa uskoa että hänkään olisi mitään hölmöillyt. Huomenna, tai siis tänään, pitäisi nähdä, sittenhän sen näkee onko kaikki niinkuin ennenkin. Puheluista ja viesteistä päätellen on.
Miten sitä voikaan ihminen unohtaa kuinka hienoa on kun saa olla henkilön kanssa josta todella välittää.

 

[BitterX]

Aikaisemminkin ollut kaveruus katkolla sekä tytön että kaverin kanssa tähän liittyvistä jutuista.

Muista, että hyvää kaveria ei minkään naisen takia kannata menettää! Naisia tulee ja menee, mutta ystävät ovat ja pysyvät.



EDIT: Oho, pari viestiä aiemmin on annettu tismalleen sama neuvo...

 

[V-man]

Noniin..

Kolmisen viikkoa sitten kerroin että pitkä "piiritys" alkaa tuottamaan tulosta. Nyt on kolmen viikon aikana nähty useita useita kertoja. Ja juhannusta ennen sitten juteltiin missä mennään. Itseasiassa tyttö kysyi multa että mitä mieltä olen missä mennään. Siinä sitten parhaani mukaan yritin vastata, lopulta päädyin sanomaan että ei tätä nyt kai vielä seurusteluksi voi sanoa, mutta että en mielelläni näkisi/kuulisi että tyttö hengailee muitten kanssa.
Noh, samoilla linjoilla tyttökin, ja kun juhannus menot oli kummallakin sovittu jo aikoja sitten niin vietettiin juhannus erillään. Itse en hölmöillyt mitään, vaikka mahdollisuus oli, ja houkutuskin suuri.
Nyt kun tässä kerta on luvattu ja päätetty että ei muita niin en sen takia todellakaan aio tätä juttua mokata. Niin pitkään sain tyttöä "jahdata". Enkä jaksa uskoa että hänkään olisi mitään hölmöillyt. Huomenna, tai siis tänään, pitäisi nähdä, sittenhän sen näkee onko kaikki niinkuin ennenkin. Puheluista ja viesteistä päätellen on.
Miten sitä voikaan ihminen unohtaa kuinka hienoa on kun saa olla henkilön kanssa josta todella välittää.

Kirjoitinko minä tuon tekstin? Ihan sama tilanne täällä, aina juhannuksen kiusauksia myöten. Itseasiassa viime yönä on tullut tuo kysymys "Missä sun mielestä mennään?" ja aamusella vastasin siihen. Nyt odotellaan vastausta kunhan kyseinen ihminen herää ja saa ajatuksensa jäsenneltyä sähköpostin muotoon. Vähän kyllä kieltämättä jännittää. Yleensähän tällaiset asiat puhutaan kasvokkain, mutta tällä kertaa näin (johtuen välimatkasta ja helvetillisestä puhelinlaskusta). Asiasta lisää iltapäivällä joko tässä, onnellisuus- tai vitutusketjussa (hope not).

 

[Ted Raikas]

Palataanpas tähän ketjuun.

Hiljaiseloa tosiaan elellään naisasioiden suhteen, mikä toisaalta sopiikin. Turha sitä yrittää olla jonkun vaan kanssa, kun ainakin allekirjoittanut näkee tärkeimmäksi, että on sitä kipinää olemassa oikeasti. Väkisin ei voi kenestäkään oppia pitämään tai rakastamaan.

Mielenkiintoa on ollut kyllä erästä neitokaista kohtaan, joka opiskelee samassa opinahjossa kuin minä. Kyseinen ihminen on todella ihana ja mukava ja ihmisenä juuri sellainen, minkälaista arvostan. Järkevä aito nainen, ei mikään itsensätyrkyttäjä. Monta samankaltaista asiaa meissä (hän on lisäksi vielä samasta kaupungista mistä minä alunperin, plussaa) ja hänen kanssaan keskusteleminen on hirmu luontevaa ja aitoa. Tuntuu häkellyttävän hienolta.

Oltiin taannoin yhdessä liikuskelemassa Helsingissä useampia tunteja ja viihdyin pitkästä aikaa naisen seurassa todella hyvin, voin sanoa olleeni todella onnellinen ja unohtaneeni kaikki huolet. Olen selkeästi ihastunut jonkun verran häneen.

Ongelma on vain se, että tämä neito tahtoo olla vain kaveri, ei mitään muuta. Näin hän sanoi ja aika yleisellä tasolla. Ihmisen yksityisyyttä ja omaa tahtoa kunnioittavana en halua itseäni tyrkyttääkään väkisin, joten annan asian olla ja pysyttelen sitten kaverina vaan. Näin, vaikka harmittaakin. Typerintä olisi loukata sellaista ihmistä ja menettää se orastava kaveruuskin.

Mutta tätä se elämä on, sitä ei aina saa mitä haluaa.

 

[Kuvernööri]

Joo, tänään pitäis raahautua treffeille punapäisen hoitsu/sporttineidin kanssa. Ihan mukavaa, onhan tässä jo reilu kuukausi kun on viimeks tullut deittailtua. Ei oo kyllä odotukset kovin korkealla, itellä kun on tämä treffailu kärsinyt nyt jonkinlaisen inflaation. Viimeksi oon tapaillut samaa naista yli kuukauden ajan jotain kolme vuotta sitten. Mulla on jokin psyykkinen tauti, nimittäin jostain ihmeen syystä saatan ihan hetkessä kyllästyä totaalisesti johonkin neitoon, vaikka tämä olisi vielä edellisillä treffeillä tuntunut lähes täydelliseltä. Uskottelen itselleni, että se johtuu siitä, että olen vielä varsin nuori ja elän "player"-vaihetta. No saa nähdä miten tämän kanssa käy!

 

[Vertical]

Hyvältähän se näytti taasen, vähän aikaaa. Ei voi uskoa tätä uskomatonta kaipauksen tunnetta, tunnista menee se 45 minuuttia että ajattelee vain tätä ihanaista naisihmistä. Onhan se tietenkin rankkaa että hän asuu toisella paikkakunnalla, mutta hänellä tuntuu olevan kokoajan jotain menoa johonkin päin valtakuntaa.Ei oikein viihdy paikallaan, vaan siintääpä hänellä mielessä mahdollinen muutto ulkomaillekkin. Järki tietää että tällä suhteella ei voi olla tulevaisuutta, mutta tunteet ovat kertakaikkiaan ylitsepääsemättömiä. Kaikista helpointa lienisi poistaa puhelinnumero ja lakata vastaamasta viesteihin ja yksinkertaisesti unohtaa, vielä kun se olisi jotenkuten mahdollista mutta en pysty. Kummiskin kun tapaamme niin meno on aikalailla kiihkeää ja hän kovin vakuuttelee että tykkää minusta paljon jne, mutta minkäpä sitä toisen mielihaluille voi, jos hän minusta tarpeeksi tykkäisi todennäköisesti hän voisi jäädä minun takiani Suomeenkin, ei siinä mitään..

Kukaan ei ole ennen saanut tässä ihmisessä näin voimakkaita tuntemuksia aikaan ja äskenkin kun soitin hänelle ja välittömästi puhelun lopettua tuntui todella pahalta,ikun hän kertoi halustaan matkustella ja kenties muuttaa pois. Kuin myös se että en tule häntä ihan lähi-aikoina näkemäänkään.

Miksi edes kirjoitin tämän viestin ja mikä pointti tässä oli, en tiedä mutta tuntui hippasen paremmalta kirjoittaa se paperille. Tuntuu kyllä pahalta ja kaikista parasta lienisi jos ei olisi niin tunteellinen ihminen, niille kun ei nykymaailmassa taida olla liiemmin tilausta.

Huomista odotellessa....

 

[Pärde]

Onhan se tietenkin rankkaa että hän asuu toisella paikkakunnalla, mutta hänellä tuntuu olevan kokoajan jotain menoa johonkin päin valtakuntaa.Ei oikein viihdy paikallaan, vaan siintääpä hänellä mielessä mahdollinen muutto ulkomaillekkin. Järki tietää että tällä suhteella ei voi olla tulevaisuutta, mutta tunteet ovat kertakaikkiaan ylitsepääsemättömiä. Kaikista helpointa lienisi poistaa puhelinnumero ja lakata vastaamasta viesteihin ja yksinkertaisesti unohtaa, vielä kun se olisi jotenkuten mahdollista mutta en pysty. Kummiskin kun tapaamme niin meno on aikalailla kiihkeää ja hän kovin vakuuttelee että tykkää minusta paljon jne, mutta minkäpä sitä toisen mielihaluille voi, jos hän minusta tarpeeksi tykkäisi todennäköisesti hän voisi jäädä minun takiani Suomeenkin, ei siinä mitään..

Kukaan ei ole ennen saanut tässä ihmisessä näin voimakkaita tuntemuksia aikaan ja äskenkin kun soitin hänelle ja välittömästi puhelun lopettua tuntui todella pahalta,ikun hän kertoi halustaan matkustella ja kenties muuttaa pois. Kuin myös se että en tule häntä ihan lähi-aikoina näkemäänkään.

En ole juuri kesäaikaan jaksanut viestejä kirjoitella tälle palstalle, mutta nyt on ns. pakko. Olet, parahin Vertical, aika lailla samassa tilanteessa kuin minä viime kesänä. Paitsi, ettei hän asunut toisella paikkakuntaa, kävi vain armeijaa siellä.. Joka tapauksessa, hyvinkin samanlaista tekstiä kirjoitit äsken kuin hänenkin suustaan tuli vuosi sitten. Myöhemmin, lähes puoli vuotta elokuisen eron jälkeen hän vihdoin kertoi, ettei koskaan minusta juuri välittänytkään, kyse oli jostain muusta, en vieläkään tiedä mistä.

En itse silloin kuunnellut ihmisiä, kun he sanoivat tuomion kellojen soivan, koska neidillä oli parempaakin tekemistä usein kuin olla minun kanssani harvoina vapaahetkinä. Joten nyt sanon saman sinulle: jos sinusta tuntuu, että kiinnostuksesi kohteella tuntuu olevan muuta menoa niinä harvoina kertoina kun voisitte nähdä, anna olla. Arvosta Sinä itseäsi enemmän kuin minä itseäni n. vuosi sitten. Se hetkinen kiihkeys ei todista mielestäni mitään, joskin tiedän, että sisimmässään haluaa uskoa sen todistavan yön päiväksi, siirtävän vuoret paikoiltaan.

Kun luin kirjoittamaasi, tunsin suurta myötätuntoa kokemaasi kohtaan sen tuntuessa niin tutulta. Olisin voinut itse kirjoittaa saman. Kuten itsekin sanoit, helpompi olisi irroittautua nyt. Kuitenkin, elämäsi on omasi, eikä sitä koskaan tiedä, mitä voi tapahtua. Mikä kaikki voikaan muuttua. Silti, itse sanoisin, että anna naikkosen mennä.. Jossain on olemassa nainen, joka haluaa viettää aikaansa kanssasi oikeastikin niin palavasti, että olet hänen prioriteettinsa numero yksi.

PS. Tuo poismuuttaminen. En tiedä minkä ikäinen ihminen olet, tai minkä ikäinen mainitsemasi nainen, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei ainakaan nuorena kannata "kevyen" suhteen vuoksi jättää toteuttamatta muita unelmiaan, koska päätöstä voi katua myöhemmin, ja se saattaa synnyttää jopa katkeruutta (jos esim. olisitte vielä yhdessä/ystäviä tms.). Tätäkin tuli mietittyä vuosi sitten, koska yllättävää kyllä, omalla tyttöystävälläni oli samanlaisia suunnitelmia muuttamisen ja elämänsä suhteen.

 

[Mitchner]

En näe viisaaksi hätiköidä ja yrittää liikaa. Sitten sen tietää ja tuntee kun oikea hetki on koittanut ja asiat tuntuvat menevän yksiin. Haluan uskoa että se päivä vielä koittaa tässä... sitä vaan ei voi tietää kuinka kauan siihen menee.

Hiljaista on ollu pidemmän aikaa, mitä tulee vakituisempaan suhteeseen. No, tulevaisuuteen asennoidun samalla tavalla kuin T.R. tuossa. Vaikka tiedä häntä miten kauan kestää...

 

[Sv veinikretski]

Miksi edes kirjoitin tämän viestin ja mikä pointti tässä oli, en tiedä mutta tuntui hippasen paremmalta kirjoittaa se paperille. Tuntuu kyllä pahalta ja kaikista parasta lienisi jos ei olisi niin tunteellinen ihminen, niille kun ei nykymaailmassa taida olla liiemmin tilausta.

Huomista odotellessa....

Kirjoitit varmaankin siksi koska halusit purkaa sydäntäsi, olen joutunut samanlaisen ratkaisun ja kokemuksen käymään aikanani läpi elämässäni. Minun kohdallani en antanut periksi ja sain asiat kuntoon moniksi vuosiksi, sanon että minun ei olisi kannattanut koskaan sitä tehdä, ei ainakaan ihmis-suhteen kannalta. Jos joku rakastaa jotakin ihmistä sydämmestään hän ei suhtaudu asiaan tuolla tavalla, on erinlaisia tärkeitä juttuja koulut ym, jotka täytyy käydä eri paikkakunnilla mutta että matkustelen ja tykkään ? Vanha sanonta rakkaus kestää ja kärsii pitää kuitenkin paikkansa monessa mielessä, elä täysillä omaa elämääsi ja katso onko elämä tarkoittanut teidät yhteen. Helppoa se ei ole, ei meillä kenelläkkään. Samassa veneessä ollaan soudettu ja tullaan soutamaan ! Yhtenä päivänä voi jossain jolloin vähiten sitä odotat olla silmät jotka katsovat sinua, ja silloin tiedät ei tarvitse vakuuttaa eikä kysyä tykkätkö vai et.

 

[GeneRation]

Turha sitä yrittää olla jonkun vaan kanssa, kun ainakin allekirjoittanut näkee tärkeimmäksi, että on sitä kipinää olemassa oikeasti. Väkisin ei voi kenestäkään oppia pitämään tai rakastamaan.

Tällainen tilanne tuli itsellenikin vastaan tässä hiljattain. Mutta kun ei oikeastaan ollut minkäänlaisia tunteita tyttöjä kohtaan, niin ei sitä kannattanut minunkaan mielestäni alkaa yrittää mitään suhdetta siitä rakentaa.

Ongelma on vain se, että tämä neito tahtoo olla vain kaveri, ei mitään muuta. Näin hän sanoi ja aika yleisellä tasolla. Ihmisen yksityisyyttä ja omaa tahtoa kunnioittavana en halua itseäni tyrkyttääkään väkisin, joten annan asian olla ja pysyttelen sitten kaverina vaan. Näin, vaikka harmittaakin. Typerintä olisi loukata sellaista ihmistä ja menettää se orastava kaveruuskin.

Niin, kyllähän kaveruuskin on yleensä parempi kuin ei mitään. Näihin ihastuksiin ja kiinnostuksiin on paha mennä vaikuttamaan, vaikka miten käyttäytyisi ja mitä yrittäisi, niin ei kenenkään kiinnostusta voi niin vaan saada aikaiseksi, toki sitä voi edesauttaa, mutta sitä vaikeammaksi se tulee mitä kauemmin on tuntenut. Se ei silti tietenkään ole missään vaiheessa mahdotonta.

 

[V-man]

Kirjoitinko minä tuon tekstin? Ihan sama tilanne täällä, aina juhannuksen kiusauksia myöten. Itseasiassa viime yönä on tullut tuo kysymys "Missä sun mielestä mennään?" ja aamusella vastasin siihen. Nyt odotellaan vastausta kunhan kyseinen ihminen herää ja saa ajatuksensa jäsenneltyä sähköpostin muotoon. Vähän kyllä kieltämättä jännittää. Yleensähän tällaiset asiat puhutaan kasvokkain, mutta tällä kertaa näin (johtuen välimatkasta ja helvetillisestä puhelinlaskusta). Asiasta lisää iltapäivällä joko tässä, onnellisuus- tai vitutusketjussa (hope not).

Ai niin. Vastaus tuli ja hyvin menee. Menisi nyt äkkiä viikko niin pääsisi näkemäänkin.

 

[Osmo Rapeli]

Millainen on pelimies? Miten pelimies käyttäytyy? Olenko minä pelimies vai äijä, vai molempia?

Kyllähän minä pelata osaan. Kävin ke-iltana Audioslaven keikalla. Olutpaikalla sain kamuni kanssa molemmat 1,5 tuoppia haettua. Seisoskelimme, poltimme röökit. Viereen kapsahtaa ilmeisesti bändikamunsa, jonkun hoikan nistin kanssa Nylon Beatista tuttu Jonna.

Jonna laittaa röökin huulilleen, ja rupeaa kaivamaan tulta laukustaan, ei löydä. Ojennan automaattisesti Jonnalle taskustani tulta - Jonna kiittelee ja niiailee, väläyttäen päälle kauniin hymynsä. Sanon notta "ole hyvä".

Pelimiehelle ja äijälle tuollaisia tilanteita sattuu ja niihin reagoi automaattisesti, kylmän viileästi oikein. On toki useissa asioissa hyvä, että jaksaa säilyttää lapsenomaisen intonsa naisiin ja kaikkeen muuhun räplättävään hauskaan elämässään, mutta en malta olla ajattelematta että vaikka kuinka äijä sitä on, ja kuinka pelimiehellä on pokkaa, on vielä myös allekirjoittaneella opittavaa, väkisin tulee hiukan wanker olo kun tekee jälkikäteen mieli kehuskella asialla kavereilleen, saatikka että nysvätä siitä novellia johonkin web-runk~harien kansoittamalle kiekkopalstan tilitysosiolle.

Rakentavaa kritiikkiä, Kärpät kiittää.

 

[Fläppis]

Rakentavaa kritiikkiä, Kärpät kiittää.

Plääh! Audioslave-ketjun perusteella erehdyin odottamaan jotain hiukan raflaavampaa. Oikein tulta tarjosit? Otan hatun pois päästä ja katson sinuun tästä lähin ainoastaan ylöspäin.

 

[mendieta]

Rakentavaa kritiikkiä, Kärpät kiittää.

Jonna on jossain lehdessä sanonut olevansa kova Audioslave-diggari. Ja itse asiassa taisin bongata hänet Provinssissa pari kesää sitten ko. yhtyeen keikalla.

Vähän samoilla linjoilla kuin Fläppis. Annoit tulta... Itse olen sitä mieltä, että tuommoisissa tilanteissa pitää aina yrittää. Jos se siis on suinkaan mahdollista. Ei siis ole kotona omien lapsien äiti odottamassa tai kohteen mies ei ole 120kg ninja. Jos ei onnistu niin voi aina sanoa, että kuitenkin yritin.

Kyllähän julkkisten "rymmäyttäminen" olisi aina muisteltava juttu. Samallalailla kuin opettajan kiksautus.

 

[Osmo Rapeli]

Ah~haH!

Kiitos jätkille..."varmaan mää koskaan mitään pillua mistään"...en minä nyt odottanutkaan tulen tarjoamisella pääseväni vielä kuolemaan rauhassa tai edes JA:n sisäpiiriheroilujen Hall Of Fameen. Sitä varten meillä on töissä se minua kymmenen vuotta nuorempi flirttaileva teiniblondi joka tulee jatkamaan tämän kesän hyviä hetkiä vielä reilusti.

Kippis!

 

[Blackie]

Jonna laittaa röökin huulilleen, ja rupeaa kaivamaan tulta laukustaan, ei löydä. Ojennan automaattisesti Jonnalle taskustani tulta - Jonna kiittelee ja niiailee, väläyttäen päälle kauniin hymynsä. Sanon notta "ole hyvä".

Kaverini oli vuoden 2000 Rantarockin yhteydessä Cumulus-hotellin saunassa yhdessä Jonnan ja Erinin kanssa. Olivat jutelleet aikaisemmin hotellin ulkopuolella. Niillä oli kuitenkin pyyhkeet päällä siellä saunassa. Tämä tarina on KUULEMMA tosi. En itse ollut mestoilla.

 

[Kuvernööri]

Pitäis tänään mennä tokille treffeille yhen neidon kanssa. Heittäkääs pojjaat (tai naiset tietysti myös) ideoita mitä sitä pitäis tehdä? Mulla kun on oikeesti maailman huonoin mielikuvitus. Leffa no way. Olosuhteista sen verran että kellonaika on jotain 22- ja sää on vitun huono.

 

[art ho]

sää on vitun huono.

Vitun huono sää tietää pimppirintamalla todistetusti aurinkoista, rekikelistä tai alavien maiden hallanvaarasta ei tietokaan, sadekuurot juuri sopivan kosteita, jokiuomat märkiä, vettyneitä - siinä on nuoren miehen hyvä meloa kajakki tulessa kohti kotirantsua, himalaituria.

 

[Evenuel]

Kuvernööri

Jos "vitun huono sää" tarkoittaa vesisadetta, niin kannattaa neitokainen jossain vaiheessa viedä ulos. Syyt tähän ovat seuraavat:

A) Näet onko neitokainen "siis emmä voi niinku olla jos ykskin vesipisara osuu muhun ku mun hiukset ja meikki menee niinku ihan pilalle"-tyyppiä. (en lähde edes arvuuttelemaan onko toivomuksena tuollainen vai ei, teistä miehistä kun ei aina ota selvää.)

B) Voit suojata prinsessaa raakalaismaisilta vesipisaroilta, jotka yrittävät päästä käsiksi suloiseen tyttäreen.

Noin. Mutta mitä tekisitte sitten muun ajan? Noh, onpa vaikeaa. Minä kun varsinkin tuossa tilanteessa voisin seistä siellä sateessa vaikka koko ajan.

 

[Veijari]

Pitäis tänään mennä tokille treffeille yhen neidon kanssa. Heittäkääs pojjaat (tai naiset tietysti myös) ideoita mitä sitä pitäis tehdä? Mulla kun on oikeesti maailman huonoin mielikuvitus. Leffa no way. Olosuhteista sen verran että kellonaika on jotain 22- ja sää on vitun huono.

Vedä kossupullo pohjiksi, kuten kaverini menneinä aikoina.

Ei varmasti jutun aiheet ja ideat lopu kesken.

 

[ervatsalo]

Vedä kossupullo pohjiksi, kuten kaverini menneinä aikoina.
.

Niin, näin toimien treffitkin päättyvät nopeasti jonka jälkeen voi jatkaa ottamista herraseurassa.

Täältä tähän

 

[Kuvernööri]

Suorastaan mahtavia neuvoja, kiitos jokaiselle erikseen. Art ho:n isällinen rohkaisun sana nosti kosolti itseluottamustani, en tiennytkään että tällainen fysiikan laki on voimassa. Romanttinen illallinen olisi muuten hyvä, mutta kun ei ole rahaa eikä toi "romanttinen" oikein istu meikäläiseen. Kahvila-juttu toimii aina. Taidan viedä neidin "yhdelle" johonkin hiljaiseen paikkaan. Veijari, kossupullon jälkeen olisin varmasti puhelias, mutta jotenkin epäilen että en enää tekisi niin kovin hyvää vaikutusta...Hieno homma, että mukaan saatiin myös naisellista näkökulmaa, täytyypä testata tätä Evenuelin teoriaa. Tosin itselleni tuli mieleen vaihtoehto c) jos sataa kovaa, voit nähdä neidon rintojen muodon paremmin.

No oikeestaan sama se mitä tekee, ekat reffit meni sen verran hyvin että saa olla aika velho jos vielä onnistuu ryssimään.

 

[Evenuel]

Tosin itselleni tuli mieleen vaihtoehto c) jos sataa kovaa, voit nähdä neidon rintojen muodon paremmin.

Kah, tuollainen ei tullut mieleenkään. Mutta toihan varmaan selittää sen, miksi tykkään olla vesisateessa ulkona. Jonkinlaista exhibbarin vikaa taitaa meikäläisestä löytyä.
Noh, tokkopa tuolla väliä.