Naisasiat

[CaptainSlow]

Hän on 25-v. eli muutaman vuoden minua vanhempi. Ei ole oikein kenenkään silmissä sellainen fiksu tai järkevä, henkinen ikä ehkä jotain 15-v. Mutta eikö täällä sitten käsketty alentaa sitä rimaa?

Eiköhän siihen naiseen kannata itse tutustua ensiksi vähän paremmin. Ei kannata uskoa kaikkea mitä muut sanoo.

 

[phakki]

HIFK: Naisille on luonnollista pelata pelejä. Se että hän osoittaa kiinnostusta tarkoittaa sitä että se ei tarkoita mitään muuta. Hän on kiinnostunut sinusta mutta ei mitään muuta. Me miehet, jos olemme kiinnostuneita naisesta, haluamme tehdä lähempää tuttavuutta, suudella, haluamme seksiä tms. Nainen kiinnostuessaan sinusta viestii sitä, että hän harkitsee oletko hänelle sopiva. Tällöin käynnistyy "peli" jossa ei ole tiedossa olevia sääntöjä vaan ainoastaan naisen sisäinen säännöstö jota ei tiedä kukaan muu kuin hän. Jos osut oikeisiin kohtiin oikeina hetkinä, kaikki on mahdollista. Muutoin jatkat seuraavaan kukkaan jonka kanssa pelaat saman pelin, ja toistat tätä kunnes löydät joko sinulle oikean (naisen mielestä ) tai helpon naisen.

Tämä selittää myös sen miksi valinnan vaikeudesta ja kovasta pariutumistyöstä huolimatta niin moni suhde karahtaa kiville: parit jaetaan naisen logiikalla.

 

[penkinlämmittäjä]

Nyt täytyy sanoa, että olen törmännyt uskomattomaan naiseen!

Olen täälläkin kertoillut tästä lesbosuhteessa eläneestä naisesta. Ja tilannehan oli se, että kiinnostuin hänestä jo heidän seurustellessaan. Tämän jälkeen kun ero tuli, rupesi tämä neitonen kyselemään minun perään. Ja melko pian rupesi epäilykset heräämään siitä, että todellista kiinnostusta ei ole. Hän on siis suoraan sanottuna kusettanut minua. Esittänyt kiinnostunutta, jossa hetken aikaa onnistui. Todellisuudessa hän tarvitsee miehen kulissiksi, jotta vanhempansa hyväksyisivät hänet. Ei siis kovin esimerkilliset vanhemmatkaan ole. No, koska tämä nainen on ollut minulle kusipää, niin olen pelannut hänen peliään sitten joitakin viikkoja nyt. Minulla ei ole minkäänlaisia intressejä kyseistä naista kohtaan enää. Tiedän olevani sika, mutta olen mukava niin pitkään kun minulle ollaan mukavia. En tykkää leikkikaluna olemisesta. Nyt kun olen muuttamassa viikonloppuna Jyväskylästä Lahteen, niin tämä nainen tekee siirtymää leikkimään toisella miehellä. Tämä mies sattuu olemaan yhteinen kaverimme. Valitettavasti. Nainen on ei tiedä, että me kaikki tiedämme mitä peliä hän pelaa. Jopa hänen siskonsa ilmoitti tänään, että tekee tiukkaa katsoa silmiin omaa siskoaan. Minun kanssaan tämä nainen luonnollisesti edelleenkin pelaa ja minähän pelaan takaisin.

Onko muilla kokemusta tämmöisistä naisista? Itse en tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Tällä hetkellä lähinnä naurattaa tuo pelleily, varsinkin kun se on käsittämättömän läpinäkyvää.

Toinen kaverini soitti äsken. Tämä uusi kohde, sekä tämä nainen ovat hänen luonaan nyt ja kysäisi, että heittääkö naisen ulos nyt vai heti. Häntä ei kiinnosta katsoa sitä pelaamista kuulemma. Sanoin, että koitapa kestää tämä ilta, jotta tämä uusi kohdekin pääsee vähän kouluttamaan tätä naista. Hänkin siis tietää, mitä peliä nainen pelaa. Kaverina nimittäin varoitin häntä siitä. Luonnollisesta pidän kaveriani tärkeämpänä kuin naista, joka on minua hyväksikäyttänyt ja yrittää siirtyä kaveriini pelaten samanaikaisesti minun kanssani.

 

[Crazy Diamond]

Jees. Elikkäs kaksi viikkoa sitten tutustuin erääseen naishenkilöön. Tämän viikon alusta oltiin lähekkäin ja oli meillä sellasta romanttista vibaa. Sitä kesti tasan sen kaksi iltaa. Kolmantena iltana kyseinen henkilö sanoi suoraan, ettei halua minun saattavan häntä. Vaikka meillä oli ollut vain nämä kaksi iltaa todella läheiset välit, silti tämä henkilö oli avoimesti vittuillut minulle aina kun ei oltu lähekkäin. Ja sitten selvisikin, että hän on kiinnostunut toisesta.

Kohdehenkilö on siis ongelma-teini.

Nyt parina päivänä on tuntunut, että henki salpaantuu hänen takiaan. Ja miksi näin? Kokemuksen puute jne.

En nyt sitten tiedä miten tämä peli jatkuu. Arkena kuitenkin tullaan olemaan tiiviisti yhdessä muutaman viikon vielä ainakin.

Herkkäuskoinen olen, ja haluaisin uskoa sitä parasta. Niin hänestä kuin itsestänikin.

 

[scholl]

DTM...?

Club Privé. Ostin ne 200 eurolla Luxin avajaisiin samana päivänä Stockalta ja nelinkertainen hinta olisi irronnut tosiaan muutama viikko myöhemmin, koska se kyseinen henkilö olisi halunnut bilettää sen väriset housut jalassa, mutta tosiaan aika harvoin käy niin, että joku alkaa latomaan seteleitä pöytään. En toki myynyt. Jos olisi ollut vaihtohousut mukana, olisin voinut myydä, mutta en ole koskaan kuullut mistään muuta kuin vaihtokenkien mukanapitämisestä. Varsinkin kun ko. suorat housut ovat minulle tällä hetkellä vähän isot.

 

[Kulkija]

Taitaapi mennä väärään aiheseen, mutta naisia nämäkin koskevat. Sitä vaan, että nyt kyllä vituttaa. Enkä edes tiedä mistä aloittaisin. Vaikkapa siitä, että tajusin etten ole vieläkään tuosta exästä päässyt yli. Ihan kun se ei olisi riittänyt, että olisin nähnyt hänestä kahdesti tällä viikolla unta, missä sopisimme riitamme ja oltais jonkinlaisia kavereita edes. Kohtalon ivaa tai muuta. Mutta sattumoisin tänään hän lähettää kaverin kautta terveiset ja käski kysyä kuulumisia. Ihmeellisesti ei naisille mene päähän asiat. Olen kyllä hänelle hyvin selväksi tehnyt etten hänen kanssaan halua minkäänlaisissa tekemisissä olla, ainakaan nytten. Pahemman tästä teki se, että samaiselta kaverilta sain kuulla exän seurustelevan jätkän kanssa, jonka tapasi 2viikkoa eron jälkeen. Viimeisetkin uskonrippeet siitä, että olisi oikeasti sydämestä välittänyt musta häipyi.

Tiedän turhaa avautumista, mutta mielummin tänne, kun baariin lähtisin ja parhaimmassa tapauksessa exän näkisin ja avautuisin sinne. Silti viikon sisällä, kun tämä exä on unissani pyörinyt on päähän tullut ajatuksia, jospa sitä oikeasti ottaisi häneen yhteyttä ja sopisi hieman välejämme. Tai oikeastaan putsaamaan pöytää, sillä hänellä ei minua vastaan kuulemma mitään ole. Kavereita haluaisi olla. Tiedä sitten kannattaako tämä. Kuitenkin vaan tunteet palaisivat hieman. Se ei taas aiheuttaisi muuta kuin harmia nykypäivään. Ideoita rakkaat palstaveljet?

Toinen nainen, joka vituttaa on tämä "nykyinen" tai eihän meillä ole muuta kuin seksiä ja senkään laatu ole kyllä mitenkään laadukasta. Kuhan nyt paineita purkaa. Kummatkin ovat selväksi tehnyt ettei minkäänlaista vakavaa suhdetta halua. Turha mun on mennä tyttöä loukkaamaan, koska en siinä suhteessa olisi 100%:sti.

Kolmas nainen on sitten hieman erisorttia. Siinä vituttaa vain se, että mokasin koko jutun heti alkuun. Koulukavereita ollaan ja sen kanssa lähempää tuttavuutta tein jo viime syksyllä. Pidemälle se ei edenny kun halaukseen. Silti koulussa hän "katselee" minua. Hän on kyllä pirun ujo. Kuten minäkin joten mahdollisuudet ovat tällä hetkellä luultavasti nollassa. Jospa tämän avautumisen jälkeen olisi taas helpompi olla ainakin hetken aikaa.

 

[kharon]

Kulkijalle suosittelen, että pidät nyt hieman etäisyyttä exään. olet selvästi vielä kiintynyt kyseiseen tapaukseen, eikä teillä näytä olevan rehellisesti sanottuna enään toivoa. En suosittele baari avautumista, vaan pidä kasvosi ja tervehdi vaiha muutama sana ja vaihta pöytää. Myöhemmin varmasti voitte olla vielä ystäviä, kun saatte tämämän phimman vaiheeen suoritettua kunnialla.

Toisen naisen kanssa jatka samaan malliin, pura paineet. Tuohan on selkeä molemmat hyötyy seksisuhde, johon ei kannata tunteuta sotkea. Seksi luulatavasti huonoa juuri siksi, että siinä ei olet tunneta mukana....pitkän päälle maistuu puulta..


kolmannen kanssa en ottaisi mitään hätäisiä askelia, pidä häneen hyvät välit. Kannattaa kuitenkin tosiasiassa lähestyä vasta kn olet käynyt edellisen suhteen läpi. Pahimmassa tapauksessa tuot huonot asiat edellisestä suhteesta tuohon mukaan ja pilaat kauniin tarinan...

 

[Gunners]

Kuka on Johanna Heiskanen? Sanen muija? Jos näin, minulla on varmasti huomattavasti pidempi matka Heiskaseksi kuin HIFK:lla Auviseksi.

Johanna Heiskanen on tämä nainen, joka tappoi oman miehensä ja lastensa isän. Tämä "yhteys" vedetty ihan samoilta pohjilta kuin tuo, HIFK on uusi Pekka-Eric Auvinen, eli käyttäjän viestien perusteella. Itse olet dissannut miestäsi aika lailla säälittä täällä milloin mistäkin. Ainakin sairasteleminen, laiskuus ja tunnekylmyys tulee nyt tähän hätään mieleen. Luulisi, että jotain positiivista elämänkumppanistasi irtoaisi näin tälläiselle julkiselle foorumille. Toki ymmärrän, jos MJ-haaveilu vie voiton.

 

[tinkezione]

Sen verran edellistä kirjoittajaa komppailen, että trollivaarasta huolimatta BOL latoo kyllä vähän turhankin tylyä tekstiä pöytään ottaen huomioon omat tekemisensä ja omasta parisuhteestaan avautumiset. HIFK:lle tsemppiä siltä varalta, ettei ole trolli (jota viimeisimpien viestien perusteella ei varmaan osta kukaan) ja hyvät matkat nakkikiskalle kavereiden kanssa naureskelemaan jatkiksen idiooteille siltä varalta, että on.

 

[BitterX]

Taitaapi mennä väärään aiheseen, mutta naisia nämäkin koskevat. Sitä vaan, että nyt kyllä vituttaa. Enkä edes tiedä mistä aloittaisin. Vaikkapa siitä, että tajusin etten ole vieläkään tuosta exästä päässyt yli.

...

Toinen nainen, joka vituttaa on tämä "nykyinen" tai eihän meillä ole muuta kuin seksiä ja senkään laatu ole kyllä mitenkään laadukasta.

Sinä Kulkija kuustoistavuotias :)

(linkki vie youtubeen)

 

[SGD]

Eihän Tukiaisellakaan ole mitään syytä valehdella, hän uskoo joka sanan omista puheistaan, vaikka todellisuus sitten saattaa olla hieman toinen.

Veikkaan että hän vain vittuili nähdessään miehen, jolla on naisten paita. Jos akka olisi sanonut että "...auch der Rock gefällt mir", kaveri olisi varmaan sanonut että hänen musiikkimakunsakin sai kiitosta. Naisten jutuista on välillä vaikea saada selkoa.

 

[CaptainSlow]

Tyttö pyysi mua eilen illalla hänen luokseen, mutta en päässyt, koska oli esteitä! Ilmeisesti tuo välinpitämättömyys on sitten ihan normaalia naisille tai ainakin tälle kyseiselle yksilölle. Sovittiin, että tänään käytäisiin taas vähän ulkoilemassa, mutta haluan odottaa että tyttö soittaa mulle ja kysyy että joko mennään. Pahoin pelkään, että odottelen turhaan, mutta katsotaan nyt.

 

[BOL]

Itse olet dissannut miestäsi aika lailla säälittä täällä milloin mistäkin. Ainakin sairasteleminen, laiskuus ja tunnekylmyys tulee nyt tähän hätään mieleen. Luulisi, että jotain positiivista elämänkumppanistasi irtoaisi näin tälläiselle julkiselle foorumille. Toki ymmärrän, jos MJ-haaveilu vie voiton.

Ok, point taken tosta semi-vertauksesta Auviseen. Menin ehkä liian pitkälle. Esitän vilpittömät anteeksipyyntöni HIFK:lle, mikäli loukkasin hänen tunteitaan. Tiedän tosin, etten ole ainoa ihminen, jolle oli HIFK:n jutuista tullut samanlaisia ajatuksia mieleen. Mutta, olen pahoillani.

Mitä tulee sitten lainaukseesi, niin ilmeisesti et sitten kuitenkaan ole lukenut kuin pienen osan viesteistäni, koska olen monestikin maininnut positiivisia asioita miehestäni ja parisuhteestamme. Asia vain tuppaa olemaan niin, että negatiivisista asioista avautuminen on monin verroin yleisempää. Ja koska täällä kirjoitetaan nimimerkeillä, olen katsonut oikeudekseni näin toimia. Luulisi, että jokainen aikuinen ihminen ymmärtää, että nehän ovat vain minun näkemyksiä asioista. Mutta annetaan nyt positiivistakin palautetta, kun kerran pyydetään. Mun ukko on hyvä panemaan. Hän on myös varsin kultainen ihminen, hauskaa seuraa, luotettava ja ajoittain viehättää silmää oikeinkin paljon. En mä tässä liitossa olisi sekuntiakaan, jos kyseessä olisi kusipää. Hetkittäisiä kusipää-hetkiä tulee kaikille, mutta kokonaisuus ratkaisee. Helvetin hyvin menee. Harmi, ettei kaikilla ole näin mahtavaa suhdetta kuin meillä on.

Sairastelusta avautuminen oli muuten Miesasiat-ketjussa, joten snif. Ymmärrän, jos ottaa koville, koska edelleenkin hyvin suuri osa miehistä on säälittäviä ruikuttajia sairainaollessaan. Mieheni ei tässä suhteessä ole todellakaan mikään poikkeus.

Vilpitön anteeksipyyntöni kuitenkin kaikkien niiden puolesta, jotka kokevat tulleensa toimestani loukatuksi.

MJ-kuittailustasi olen täysin poissa tolaltani.

 

[Nypsi]

Sairastelusta avautuminen oli muuten Miesasiat-ketjussa, joten snif. Ymmärrän, jos ottaa koville, koska edelleenkin hyvin suuri osa miehistä on säälittäviä ruikuttajia sairainaollessaan. Mieheni ei tässä suhteessä ole todellakaan mikään poikkeus.

Missä noita ruikuttavia miehiä tapaa? Vai ovatko kaikki miehesi olleet säälittäviä ruikuttajia? Itselle ei ainakaan tule ketään miestä mieleen joka sen kummemmin ruikuttaisi kipeänä ollessaan. Vai ruikuttavatko pelkästään parisuhteessa elävät miehet kun ovat kipeänä?

 

[BOL]

Missä noita ruikuttavia miehiä tapaa? Vai ovatko kaikki miehesi olleet säälittäviä ruikuttajia? Itselle ei ainakaan tule ketään miestä mieleen joka sen kummemmin ruikuttaisi kipeänä ollessaan. Vai ruikuttavatko pelkästään parisuhteessa elävät miehet kun ovat kipeänä?

Ilmeisesti tapaavat jättää ruikutukset parisuhteeseen, koska eipä tulee yhtään mieskaveria mieleen, joka olisi nuhaansa tai pientä kuumettaan meikäläiselle ruikuttanut, mutta kuulemani mukaan ovat kuitenkin kotosalla lähes toinen jalka haudassa. Oletan, että on enemmän parisuhdekamaa, koska voi olla, että niittäisivät kyseenalaista mainetta kaveripiirissään tai potentiaalisissa morsmaikuissaan. Ja hyvä niin. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi vapaaehtoisesti tunnustanut olevansa säälittävä ruikuttaja pikku flunssassa ollessaan. Mutta tämä tästä.

 

[TQoFE]

Jokin aika sitten alkoi tytön puolelta tulemaan vähän viileämpää signaalia, mutta vakuutteli että ei oo mitään hätää. Hällä vaan välillä on semmosia olotiloja tms. Vastaus shokeerasi mua ihan vitusti, ku tyttö ilmoitti että hän on epävarma olostaan ja ei ehkä tunne yhtä voimakkaasti mua kohtaan ku mie siihen.

Kyllä nyt kuulostaa vahvasti siltä, että omasta kaupungista on löytynyt joku, joka vähintään miellyttää silmää. Joku, joka on lähellä ja jota voi tavata useammin kuin sinua. Se 800 km yhteen suuuntaan on nimittäin todella paljon, tuskin tulee kuljettua viikoittain tai edes joka toinen viikko?

Mietipä hetken: usean kuukauden ajan tyttö oli täysin tuntein mukana. Miksi hän epäröisi nyt siksi, että häntä on joskus satutettu? Suhteen muuttuminen etäsuhteeksi voi toki olla toinen selitys, mutta mutta...

Suosittelen suoraa ja rehellistä keskustelua, mieluimmin kasvotusten. Siinä huomaa helpommin, jos toinen valehtelee tai salaa jotain.

 

[CaptainSlow]

Hyppäsin sit junaan hakeen lopullista kuoliniskua. Mutta eipähän tarvi sit jossitella,etten tehny kaikkea.

Toinen vaihtoehto ois tietty ollu antaa tytölle aikaa ja mennä vasta parin viikon päästä niinku aattelin alunperin. Mutta tulin siihen tulokseen,että mennään nyt...ja jos homman saa jotenki pelastettua,ni tuun sit parin viikon päästä "oikeesti" käymään.

Tsemppiä tosi paljon! Toivottavasti saatte asianne selvitettyä.

Mulla tuli eilen taas pakkasrajat vastaan tytön puolelta. Ulkoilemaan oltiin menossa, mutta tytön mielestä oli liian kylmä. Minua ei niinkään haittaa tuo kylmyyteen vetoaminen, vaan se että mun piti itse soittaa ensin ja kysyä, että joko mennään. Olisi ollut ihan kohteliasta pistää vaikka viesti aamulla, että sori ei mennäkään tänään. Vitutti, kun päivän valmistelee ja odottaa tuota, niin sitten ei mennäkään. Nyt päätin (taas), että saa tyttö jutella ja ehdotella ihan itse mulle, jos sitä edes huvittaa. En kyllä enää itsekään käsitä, että miksi roikun tässä, kun en oikeastaan usko tähän hommaan enää pätkän vertaa. Olisi paljon helpompaa, että tyttö sanoisi vaan suoraan, että mua kiinnnosta. Kaikki tekosyyt, turhat lupaukset ja turhien lupausten herättämiset pistävät vihaksi. Ärsyttävää, kun se on muka aina niin harmissaan siitä kun joudun lähtemään johonkin, mutta sitten itse käyttäytyy mua kohtaan välillä aika paskamaisesti.

Tulipahan avauduttua taas. Helpottaa kyllä vähän, kun saa kirjoitella näitä ajatuksia ylös.

 

[Palstalegenda]

...

Tuolla suhteella ei ole yhtään mitään toivoa, joten kaikki linjat kiinni saman tien. En edes vastaisi mihinkään jos olisin tilanteessasi ja se ämmän alku jotakin yrittäisi tekstitellä tai soitella. Korkeintaan: "ok, ei enää kiinnosta, jatkoja".

Mun ukko on hyvä panemaan.

Tämä oli hieno! Täällähän puhutaan jo suomeakin eikä olla henkisesti 1940-luvun Suomi-elokuvissa, joissa tämänlaisista asioista puhutaan sillä tavalla, että tekstin kamera kääntyy osoittamaan kohti auringonlaskua siinä kohtaa, kun heinäladossa alkaa olla mukavaa.

Hyppäsin sit junaan hakeen lopullista kuoliniskua

Toiminnan mies! Kannattaa toimia sillä tavalla tv-sarjamaisesti, kuten ohjelmassa Cheaters - Rysän päällä. Kyttäät naistasi ja käräytät sitten ns. rysän päältä, joten Helsingin päässä pilailupuodin kautta tekoparran ja kävelykepin ostoon. Todistetusti myös Hugo Simbergin haavoittuneen enkelin hengessä voi naamioituminen onnistua.

 

[Stonewall]

Mulla tuli eilen taas pakkasrajat vastaan tytön puolelta.

Mielestäni homma on aika selvä. Joko tyydyt kaveruuteen haaveilemattakaan muusta tai jos se omien tunteisi takia on mahdotonta, niin unohda kokonaan koko eukko. Mielestäni voit kokeilla suhteen lopettamista sitenkin, että sanot suoraan olevasi enemmänkin kiinnostunut, ja pelkkä kaveruus on tunnetasollasi mahdotonta. Näin olisit ainakin katsonut kaikki korttisi, ja jos homma siihen lopahtaa, niin pääset nuolemaan haavojasi päästäksesi eteenpäin. Ja jos ei, niin...et ole menettänyt mitään. Tuskin elämässä kannattaa jämähtää hirvittävän pitkäksi aikaa itselle tuskalliseen tilanteeseen? Voi se ottaa kovillekin, mutta sitten vaan pitää jatkaa eteenpäin.

 

[HIFK]

Eipä ole naikkonen mitään yhteyttä pitänyt/ottanut. Aina vaikka Facebookissa samaan aikaan on, niin ei keskustelua avaa. Sen kahvillepyynnön jälkeen en ole itsekkään vaivautunut.

Taitaa aika lailla olla kiinnostus varmasti lähtenyt tai sitten sitä ei ollut lainkaan, näin luulisin. Vai onkohan tuossa taas joku juttu, että testaa olenko oikeasti kiinnostunut?

Ei meinaa hirveästi innosta alkaa juttelemaan niitä näitä, kun ei tiedä, alkaako enemmänkin ottamaan naista päähän, kun taas aloittaa.

 

[CaptainSlow]

Eipä ole naikkonen mitään yhteyttä pitänyt/ottanut. Aina vaikka Facebookissa samaan aikaan on, niin ei keskustelua avaa. Sen kahvillepyynnön jälkeen en ole itsekkään vaivautunut.

Taitaa aika lailla olla kiinnostus varmasti lähtenyt tai sitten sitä ei ollut lainkaan, näin luulisin. Vai onkohan tuossa taas joku juttu, että testaa olenko oikeasti kiinnostunut?

Ei meinaa hirveästi innosta alkaa juttelemaan niitä näitä, kun ei tiedä, alkaako enemmänkin ottamaan naista päähän, kun taas aloittaa.

No tuskinpa se hirveänä pahastuu, jos niitä näitä juttelet, etkä mitään muuta. Anna palaa vaan. Muuten vaan ottaa päähän myöhemmin, jos ei yritä. Huomaathan sitten niistä vastauksista, että onko se vaivaantunut, jos nyt ihan normaalista juttelusta voi ihminen vaivaantua. Jos se ei olekaan kiinnostunut, niin ei kannata ottaa itseensä kyllä ollenkaan. Sitten vaan annat asian olla ja sisuuntuneena seuraavaan yritykseen. :) Ainahan noista jotain uutta oppii.

 

[scholl]

Tässä yhteiskunnassa on tapahtunut joku järkyttävä muutos. Paine parisuhteeseen on nykyään jo parikymppisillä jannuilla jo näköjään käsittämättömän kova. Mistä tämä tilanne nyt siis johtuu? Kuka on päättänyt, että parisuhde on ylipäätänsä se tavoiteltava olotila? Sodan jälkeen oli vähän miehiä, joten naiset joutuivat tarmokkaammin miehiä liehittelemään ja samanaikaisesti tekemään myönnytyksiä. Vielä 70-80 luvuilla miehet saattoivat käydä juhlimassa ja pitää hauskaa. Silloin ei haitannut oliko mies sinkku vai naimisissa, molemmat pystyivät viettämään samalla tavalla vapaa-aikaa juhlimassa. Jopa yritysjohtajilla oli aikaa kännätä viikollakin. Nyt se on niin, että yhteiskunta on muuttunut matriarkaaliseksi ja sellaista mahdollisuutta ei enää ole, että viettäisi aikaa kavereiden kanssa, vaan seurustelevien miesten pitää olla kuten naiset ja koko ajan kotona. Aikaa ei kuulemma ole mihinkään, kun pitää rampata kaupoissa ja katsoa Salattuja Elämiä.

Se on poliittisesta johdosta lähtien kautta linjan vedetty läpi tämä kuvio. Rakennetaan lähes pelkästään perheasuntoja, puhutaan perheautoista, ruoka on pakattu isoihin perhepaketteihin, useimmat kustannukset ovat perhekohtaisia, joten summa summarum: ihmisiä ajetaan parisuhteeseen. Täällä on jotain parikymppisiä kundeja kuten HIFK ja Jomppa_koo, jotka epätoivoisesti etsivät kissojen ja koirien avulla jotain naista ja herää kysymys, että minkä takia. Ennen tuon ikäisenä pidettiin huoli, että saadaan opiskelupaikka kauppakorkeakoulusta ja sitten oli intohimo niihin kursseihin. Ei tarvinnut miettiä mitään parisuhdeasioita. Luulen, että se, joka keksii sen syyn, minkä takia meidän muka pitäisi elää parisuhteessa, on aika guru. Mikä sinkkuelämäntavassa on niin vastenmielistä tai uhkaavaa, ettei se ole yleisesti hyväksyttävää tai poliittisesti kannatettavaa?

 

[Ted Raikas]

Ennen tuon ikäisenä pidettiin huoli, että saadaan opiskelupaikka kauppakorkeakoulusta ja sitten oli intohimo niihin kursseihin. Ei tarvinnut miettiä mitään parisuhdeasioita. Luulen, että se, joka keksii sen syyn, minkä takia meidän muka pitäisi elää parisuhteessa, on aika guru. Mikä sinkkuelämäntavassa on niin vastenmielistä tai uhkaavaa, ettei se ole yleisesti hyväksyttävää tai poliittisesti kannatettavaa?

Yksi syy voi olla se, että jos ihmisellä ei ole riittävästi mielekästä sisältöä elämässään, niin parisuhde tuntuu helposti asialta joka voisi korvata sen puutoksen. Eli toinen ihminen siinä lähellä tuottaa jatkuvasti virikettä (ei välttämättä pelkkä seksi) ja on tavallaan joku kohde, jonka kautta peilata itseään. Korostuu tietysti ihmisillä joilla on heikko itsetunto. Ei olla sinut itsensä kanssa. Siksi etsitään hyväksyntää omalle itselleen muiden kautta.

Näin siis osalla tapauksista. Lähellekään kaikille tuo ei ole syy muodostaa parisuhde, heillä sellainen muodostuu usein luonnollisena osana kaikkea kun tutustuu ihmisiin luontevasti, eikä se ole niinkään hakukeskeistä kuin osalla, jotka hakevat sitä parisuhteen turvaa epätoivoissaan.

Meihin on helposti ohjelmoitu sellaista mentaliteettia, että parisuhde on hyvän ja kunnollisen ihmisen mittari. Asia jota tulee tavoitella. Monelle siitä tulee paineita, etenkin jos näkee muiden ympärillä pariutuvan, kokee itsensä ulkopuoliseksi ja irralliseksi. Eikä asiaa tietysti auta, että parisuhdejuttuja tuputetaan myös monesta lähteestä, piiloitetustikin.

Juuri tuollainen asioiden tulviminen medioitten kautta sekoittaa pakkaa, ihan samassa rytäkässä seksuaalisuuden ja seksikkyyden määritelmien kautta. Kuuluu kaikki siihen samaan vyyhtiin. Ei moista tulvaa ollut vuosikymmeniä sitten. Eikä samalla tavalla syrjäytyneitäkään ollut. Kyllä nuo liittyy selkeästi kaikki toisiinsa.

Olet scholl oikeassa, että sinkkuudessa ei ole mitään huonoa ja olisi hyvä, jos ihminen osaisi nauttia siitä tilanteesta ja sopeutua siihen. Yksin pärjääminen ja siihen oppiminen ei ole mitenkään huono asia. Melkein sanoisin, että se tekisi kaikille hyvää kokea, mutta tietysti osalle se on mahdottomuus ja toisaalta osalla alkaa tiiviit parisuhdemeiningit jo teini-iässä ja jatkuu läpi aikuisiän ja siihenkin kasvaa helposti kiinni.

Itse en tosiaan aio elää parisuhteessa, ellei toinen ihminen kiinnosta ihan 100%. Mihinkään välimalliratkaisuun "paremman puutteessa" en edelleenkään lähde, koska se oli mitä törkeintä itsepetosta ja myös kohtuutonta toista kohtaan. Painaa voin naista joka ei nyt ihan kriteerejä täytä, mutta suhteeseen en ala, ellei jutut vaan loksahda paikoilleen.

Tässä ei nyt mitään uutta sinänsä ollut, mutta halusin peesata schollin toteamusta tuohon sinkkuuteen. Se on mielestäni parempi ratkaisu aina kuin kehno ja vääristä syistä rakennettu parisuhde.

 

[scholl]

Meihin on helposti ohjelmoitu sellaista mentaliteettia, että parisuhde on hyvän ja kunnollisen ihmisen mittari. Asia jota tulee tavoitella. Monelle siitä tulee paineita, etenkin jos näkee muiden ympärillä pariutuvan, kokee itsensä ulkopuoliseksi ja irralliseksi. Eikä asiaa tietysti auta, että parisuhdejuttuja tuputetaan myös monesta lähteestä, piiloitetustikin.

Eli se on statusjuttu. Monellehan tulee kuulemma kysymyksiä siitäkin, että miksei ole puolisoa löytynyt ja koska henkilö menee naimisiin. Varsinkin naisilta kuulemma kysytään. Sen jälkeen aletaan kyselemään, koska tulee lapsia. Kukaan ei kuitenkaan kysy, koska otat koiran. Siis oikeasti samalla tavallahan se voisi olla yhteiskunnassa kunnollisen ihmisen mittari, että hänellä on labradorinnoutaja. Jos ei ole, on paska jätkä ja luuseri.

Sen takia moni elää suhteessa ihmisen kanssa, jota ei rakasta, koska on pakko mennä jonkun kanssa naimisiin. Sen takia, koska se on statusjuttu ja sen takia, kun pieniä asuntoja ei rakenneta ja isompaa asuntoa varten pitää olla toinen maksaja tai mennä hyvin taloudellisesti. Pidän tätä vallitsevaa yhteiskuntaa hyvin kummallisena. Siis sen takia, kun vaihtoehtoja ei ikäänkuin ole, vaan meitä ajetaan yhteen elämäntapaan, muttei kuitenkaan perustella miksi se pitäisi ehdoin tahdoin valita. Ymmärrän, jos on hirveä hinku hankkia lapsia, mutta entä jos ei ole.

 

[Ted Raikas]

Eli se on statusjuttu. Monellehan tulee kuulemma kysymyksiä siitäkin, että miksei ole puolisoa löytynyt ja koska henkilö menee naimisiin. Varsinkin naisilta kuulemma kysytään.

Juuri näin. Siitä on paljon kysymys.

Hyvin usein ihmisille tulee varsinkin suvun taholta painostusta tai ainakin toistuvaa utelua. Ehkä myös kaveripiireissä. Eikä pelkästään naisilta kysellä, vaan kyllä miehiltäkin. On mm. minulta udeltu sukulaisten toimesta, että onko uutta naista jne. Lapsisuunnitelmista nyt ei onneksi niin puhuta, varsinkin kun olen aika selkeästi tehnyt tiettäväksi, ettei ne ole mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuulumassa elämääni eikä intoa jälkeläisten saamiseen ole.

Toiset osaa ottaa paremmin vastaan nuo lähipiirin kyselyt ja painostamiset, toiset taas kokee olevansa huonoja ja outoja ihmisiä, kun nuo "elämän perusjutut" ei ole kuvioissa.