Vittu mä oon ollu jo kuukauden nyt ihan sekasin yhdestä muijasta. Se on aivan saatanan hyvännäköinen - tuntuu melkein liian hyvännäköiseltä meikäläiselle, mallisopimuksia sun muuta - älykäs ja mukava, ja me tullaan tosi hyvin juttuun. Opiskellaan molemmat Tampereella, oon ite Espoosta ja muija Lahdesta, kummatki kasifemmoja. Aluks hengailtiin vaan yhdessä ja kelasin että tossapa vasta chicksi. Sit huomas et fuksien keskuudessa alko muodostuu omia porukoita.
Lopulta lähettiin yhdessä dokaamaan tän ´meijän porukan´kesken. Mentiin tälle muijalle alottelemaan. Meitä oli 5 tyyppiä, neljä muijaa ja minä. Yhessä vaiheessa joku kysäs tältä lahtelaiselta enkeliltä, että seurusteleeko se. Muija ei ollut koskaan maininnut mulle mitään mistään poikaystävästä, vaikka oli jo yli kuukaus tunnettu. Se vastas: "no....joo, periaatteessa...". Aattelin että jaahas, tässähän tää nyt sitten oli, vaikka vastaus epämääräinen olikin.
Sitten lähdettiin baariin. Tämä hehkeä neitonen kysäisi baarissa että kuka lähtisi hänen kanssaan juomaan salmareita. Itse olin heti valmis uhrautumaan ja niin lähdimme tiskille. Kiskottiin siellä salmareita huiviin jonkun verran ja lopulta lähdettiin kohti muuta pöytäseuruettamme. Yhtäkkiä kaunotar pysäytti mut. Se sanoi: "mä oon seurustellu neljä vuotta mun äijän kans, mut alkanu miettii jatkoa, et onks tässä mitään järkeä. Kun sillä ei oo niinku mitään päässä! Mä haluisin oikeesti jonkun äijän, jol ois jotain päässä, niinku esimerkiks sulla on." Nieleskelyks ja nyökkäilyks meni homma mulla sen jälkeen. Mä olin lähinnä jossain shokkia vastaavassa tilassa, varsinkin kun alettiin tän jälkeen fiilistelee et kuinka me ollaan sielunveljiä ja samalla aaltopituudella. Palasimme sitten kavereidemme luo, ilta jatkui mukavasti ja saatoin tämän beiben himaan. Hyvä ilta siis.
Mutta kysymyksiä se herätti. Mikä on tämän ihastukseni suhteen laita? Olisiko mulla mahollisuuksia häneen? Ja ennen kaikkea: Mitä helvettiä mun pitäisi tehdä? Jos jollain jatkislaisella on kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta niin kaikki myötätunnon osoitukset ja neuvonannot ovat tervetulleita. Ihminen ei tunteilleen voi mitään. Mä rakastan sitä muijaa, vaikka se tuntuukin olevan hiukan out of reach. Koko paskan kruunaa se, et lähen reilun parin kuukauden päästä inttiin, eli muijaa on sitä ennen lähes mahdoton saada. Tulee pitkiä iltoja korvessa jos täytyy tätä unelmaa siellä elätellä. On se sentään hyvä että on ketju mihin purkautua.
Niin ja vituttaa toki se IFK:n häviö tänään, mutta enemmän on tämä nainen pyörinyt mielessä.