Re: Re: Loch Ness ja kadonnut lumiaura...
Viestin lähetti Skeletor
Ruokolahden leijonakin on vielä joidenkin mukaan olemassa.
Niin, kyllähän se varmastikin jo nyt on kuollut pakkasessa, mutta toista oli silloin kesällä -91 vai -92...
Minä nimittäin en edelleenkään poissulje tuon leijonan olemassaoloa. En todellakaan. Leijoniahan oli tuohon aikaan - ei nyt yleisesti, mutta jonkin verran - Venäjällä joidenkin tehtaiden tms. elätteinä. Tuolta iloisesta itänaapurista sellainen saattoi ihan hyvin päästä karkuun jossain vaiheessa ilman, että asia olisi päässyt julkisuuteen - nuo elätit kun olivat periaatteessa Venäjän lain mukaan kiellettyjä, mutta...
Ruokolahti on lisäksi aivan rajan pinnassa, joten jellona on aivan hyvin voinut tulla paremman elintason perässä tänne...
Seurasin pikkupoikana tuota tapahtumaa melkoisella mielenkiinnolla. Muistan muutamia mielenkiintoisia pointteja:
1. Hiekkatieltä löytyivät leijonan jäljet. Suurpetotutkija vahvisti ne oikeiksi. Myöhemmin joku taho tosin väitti tehneensä ne itse. Jäljet löytänyt lenkkeilijä ei ollut ainakaan pilailija.
2. Metsästä löytyi Suomen oloihin nähden oudolla tavalla raadeltu eläimen raato. Myöhemmin joku taho väitti, että se oli pilkottu moottorisahalla.
3. Kun leijona-juttu "vahvistettiin", Ruokolahden poliisi sai useita ilmoituksia leijonasta. Suurin osa havainnoista oli tehty jo ennen ensimmäistä julkisuuteen asti päässyttä havaintoa, jonka taimikkoa leimaamassa ollut työnjohtaja teki nähdessään metsässä eläimen, joka muistutti naarasleijonaa. Ilveksestä erona oli maahan asti laahaava häntä.
4. Kaksi koulutyttöä näki Ruokolahden naapurikunnassa uimaretkellään leijonan, kun se ilmestyi juomaan kyseisen lammen vastarannalle. Saattoi olla ilves, ja juttu meni mielikuvituksen piikkiin tms...
5. Leijona katosi noin kuukauden kohun jälkeen, mutta siitä tehtiin sitten uusia havaintoja pari kertaa syksyllä Rautajärvellä. Sen jälkeen sitä ei havaittu.
Oudointa oli kuitenkin:
1. Melko pian Ruokolahden tapauksen jälkeen myös Kristiinankaupungissa tehtiin leijona-havainto. Tuon leijonan näki kaupungin laidalla asusteleva nainen ripustaessaan pyykkiä. Pian tehtiin toinenkin havainto.
2. Tuota alettiin myös tutkia, ja radiossa ilmoitettiinkin pari viikkoa myöhemmin, että myös Kristiinankaupungissa on leijona ja asia on varmistunut. Tämä juttu ei kuitenkaan saanut hirveästi julkisuutta verrattuna Ruokolahteen.
3. Tämän lisäksi poliisi oli leijonajahdissa melkein kaikkialla Suomessa. Virheellisiksi todistettuja havaintoja tehtiin ainakin Asikkalassa, Padasjoella, Karkkilassa ja jossain muuallakin... nämä paikat ovat jääneet meikäläisen mieleen.
4. Tuolloin myös kiersi huhu, että jossain Keski-Suomessa olisi kaatunut joku sirkus-rekka, jossa muutama leijona olisi päässyt pakoon... Ainakin mummoni pelkäsi leijonia niin, ettei uskaltanut koko syksynä marjastamaan.
Niin, mene ja tiedä... legendan ainekset ainakin täyttyvät. Jostain syystä en ole kuitenkaan niin skeptinen tämän asian suhteen, kuin yleensä skeptikkona olen. Pidän edelleen todennäköisempänä sitä, että Ruokolahdella todellakin oli leijona, kuin että siellä ei ollut. Kristiinankaupungin kissapeto ja muut yritelmät menevät jo sitten todellakin ihmisten mielikuvitusten piikkiin.
Toisaalta... pohdintaa... miksi Suomen vaakunaeläin on leijona? Olisiko mahdollista, että täällä olisi joskus kauan, kauan sitten asustellut joku pohjolan oloihin sopeutunut leijonapopulaatio ja nuo Ruokolahden ja muiden pedot olisivat viimeisiä jäänteitä näistä...
Pohdinta on mielenkiintoista... jaaha... kohta pitää lähteä kauppaan. Pitääkin varoa, ettei jääkarhu tule vastaan tuossa Herwoodin keskustassa. :)