On ihailtavaa, että jaksat toistaa näitä tosiseikkoja, mutta niillä ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä näissä keskusteluissa. Nämä kaikkein äärimmäiset maahanmuuttokriitikot eivät yksinkertaisesti välitä Venäjän uhasta tai Venäjän toimista. Venäjä on heille lähinnä jonkinlainen esikuva tai äärimmäisessä tilanteessa jopa pelastus. Notta sellaista suomalaista kansallismielisyyttä. Ja länsimaisten arvojen "puolustamista".
Olen vahvasti kanssasi eri mieltä maahanmuuton todellisista vaaroista, mutta sinä osoitat että täysin helppoa olla sekä hyvin nuiva humanitäärisen maahanmuuton kriitikko että Venäjän uhasta huolestunut aito kansallismielinen. Mutta oletko pohtinut, että miksi se niin monelle kriitikolle tuntuu olevan täysin mahdoton yhdistelmä? Miksi maahanmuutosta on tullut Venäjän propagandan Troijan hevonen, mitä kautta se kanavoi hybridipainostusta suomalaiseen yhteiskuntaan? Miksi maahanmuuttokriittiset piirit eivät ole pystyneet rokottautumaan tätä systemaattista Suomen vastaista painostusta vastaan? Miksi on tälläinen Suomelle vaarallinen, epäisänmaallinen ja epäkansallismielinen valuvika tässä ajattelussa?
Hitto - minunhan pitää rustata vähintään essee jottai saisin vastattua kysymyksiisi!
Mutta alkuun hiukan yleisesti.
Vaikka näiden valtamedioiden toiminnassa on kohtalaisen paljon huomatettavaa/kritisoitavaa, oli etenkin syksyllä ja alkutalvesta (ja on osin edelleenkin), niin tässä kysymyksessä minun on kuitenkin hyvin helppoa valita linjani. Olen ehdottomasti vastaan sellaisia vastamedian julkaisuja, joiden taustat ovat kaikella tapaa hämäriä tai joiden jäljet tavalla tai toisella johtavat sellaisten palveluiden äärelle, joita ohjaillaan ulkoakäsin. Se, että MV on osunut pari kertaa napakymppiin uutisoinneissaan ei pelasta kyseisestä roskajulkaisua silmissäni (tarkoitan tätä 17-vuotiaan pakolaislapsen tapausta sekä aineistoa, jolla todistettiin irakilaisen kurkun katkojan näkyneen YLE:n pakolaislähetyksessä).
Etenkin syksyllä tutkin jonkin verran erinäisten vastamedioiden taustoja (esim. MV, sott.net, uutismaailma tms. ja kahden jälkimmäisen uutisvirtaa hiukan seurailin) niin kyllähän niiden uutisointi on hyvin selkeästi jaettavissa muutamaan tyyppiin. Ensinnä osa uutisista on kansalaisten itsensä tekemiä, uutismaailma.com sivuille tavattoman moni uutisista on tyyliä by XX eikä niissä ole välttämättä mitään lähdettä mainittuna, toisinaan pelkkä video ja muutama hassu sana, jossa väitetään jotain mikä voi pitää paikkansa mutta yhtähyvin voi olla pitämättä.
Erään uutisen taustat tutkin syksyllä tarkemmin, lähteenä unkarilaista Jobbikia tukeva pieni nettijulkaisu, uutista väritettiin kaulan katkomisvideolla ja väitettiin, että sellaisia oli löytynyt Unkarin rajaseudulle hylätyistä kännyköistä ja muistitikuilta. Lopulta todellisuus oli sitä, että video oli lainattu ISIS:n palvelimelta eikä uutinen itsessään pitänyt käytännössä paikkaansa. Poliisi oli kyllä tutkinut muistitikkuja ja muistikortteja mutta siihen mennessä oli löydetty vasta pornoa ja kotivideoita - ei kaulankatkomisia. Enkä nyt väitä etteikö ole olemassa kuvia joilla pakolaiset esiintyvät hiukan arvelluttavissa tilanteissa, kyllä löytyy kun olen itsekin niitä löytänyt, mutta ongelma on juuri se, että uutisia tehdään pelkkien olettamusten ympärille ja niiden olettamusten avulla kerätään klikkauksia ja rahaa omistajille/taustalla toimiville. Ja samalla levitetään suhteettoman paljon myönteisiä uutisia itänaapurista.
Nimittäin uutistyypeistä toinen merkittävä oli etenkin syksyllä Venäjän sotatoimet Syyriassa, nämä pääasiassa RT:n ja Sputnik Intl:n julkaisemat uutiset olivat äärimmäisen myönteisiä ja kuvasivat, kuinka Venäjän ilmavoimat pommittaa ISIS:ä. Tosiasiassa tuolloin yli 80 % Venäjän ilmavoimien iskuista kohdistui muita kuin ISIS:iä vastaan, mutta tämä asia taasen ei käynyt esille esim. uutismaailman sivuilta. (MV:n puolella en edes käynyt, heille suon klikkauksia niin vähän kuin mahdollista).
Kolmas merkittävä ryhmä oli sitten erinäisten pienten uutissivustojen uutiset pakolaiskriisistä (käytännössä esimerkki uutisesta, jonka taustat tutkin kuului tähänkin ryhmään vaikka senkin oli uutismaailman sivuille joku by xx välittänyt) tai muista EU:ta koettelevista ongelmista.
Varmasti on enemmänkin kriitikoita, jotka tekevät selvää pesäeroa MV:n kaltaisiin julkaisuihin, mutta tämä äänekäs ja suhteellisen suuri ryhmä kiinnittää sitten kaikkien huomion itseensä (ja kyllähän Janitskin tekee kaikkensa, jotta katse pysyy kiinnittyneenä MV:ssä - siitä on osoituksena myös tämä Jessikka Aroa koskettanut uutisointi). Mielestäni pakolaisuutisointi on kuitenkin vain yksi teema, jonka Venäjä kiinnittää huomiota, koska teemoja on useita (mutta äärioikeistolaisten ryhmien tukeminen ja yhteistyö niiden kanssa on merkittävässä roolissa) Venäjän on helppoa vaihdella eri teemojen ja painopisteiden välillä. Suomeen kohdistuu erityisesti pakolaisuutisointia sekä sitten uutisvirtaa, jossa Venäjän toimet esitetään positiivisessa valossa, mutta näiden ohella Suomeenkin kohdistetaan muita vaikutuksen keinoja - aiemmin esim. ilmatilaloukkaukset olivat keskiössä, tämän ja viime vuoden kuluessa niitä suoritettiin merkittävästi vähemmän. Samoin Venäjän Suomea käsittelevä uutisointi Venäjällä on muuttunut aktiivisemmaksi viimeisen vuoden kuluessa, vanhoja ja uusia teemoja on noussut esille (uutena korostetusti Pariisin rauhansopimuksen rikkominen - Bäckman oli ensimmäisiä, joka kiinnitti julkisesti tähän huomiota). Samalla erilaiset verkko- ja palvelinestohyökkäykset ovat säännönmukaisia (ja kuten olen viitannut, usein taustalla on "valtiotasoinen toimija" ja jokainen ymmärtää kehen tuolloin viitataan). Eräisiin muihin maihin Venäjä kohdistaa hiukan toisentyyppistä vaikuttamista, mutta tietenkin pakolaiset ovat nyt keskiössä, koska EU:n tasolla he ovat ongelma ja Venäjä tietää tämän ja tekee kaikkensa jotta aihe pysyisi otsikoissa ja vaikuttaa sen otsikoissa pysymiseen myös konkreettisesti muutamien muiden maiden kanssa - syyt vain ovat eriävät, päämäärä sama - kiristää EU:ta.
Siinä mielessä Venäjän uutisointi uppoaa hyvin helposti tiettyyn osaan kansaa, pohjalla on jo runsas tyytymättömyys ja tätä sitten korosti alkusyksyn ja syksyn tapahtumat, näin esim. MV:n kautta venäläispropaganda pääsi leviämään todella otolliseen maahan ja kyllähän tätä on tavalla tai toisella alustettu jo jonkin aikaa. Luotu kontakteja, tehty yhteistyötä useiden merkittävien puolueiden kanssa ja lainoitettu näitä puolueita, samalla kiedottu puolueet sormen ympärille palvelemaan Venäjän tarkoitusperiä. Ihminen on laumaeläin ja jonkun puolueaktiivin ajatuksia on helppoa seurata, sama pätee yleisesti henkilöön johon on syntynyt luottamuksellinen suhde tavalla tai toisella, Janitskin on monelle tällainen henkilö - sananvapauden esitaistelija käydessään taistoon pöhöttynyttä valtamediaa ja etenkin YLE:ä että HS:ää vastaan. Kuvioon kun yhdistetään NATO ja uhkakuva puolustuksen rapautumisesta ja siitä, että suomipojat lähtevät sotimaan NATO:n sotia niin saadaan paketti, joka vaikuttaa monen tunteisiin positiivisesti. Puhumattakaan sitten arvoista, perinteiset arvot, homokammo, arvoiltaan rappeutunut Eurooppa jolle perinteisiin arvoihin vetoava Venäjä tarjoaa vastavoiman niin kyllähän tämä kosiskelee monia puoleensa. Ja kyllähän Venäjällä käytetään häikäilemättä hyväksi Obaman taustaa ja etnisyyttä, hänet mustana leimataan olennaisesti heikommaksi - degeneroituneeksi - mikä omalta osaltaan vetoaa osaan väkeä, etenkin Itä-Euroopassa mutta myös Suomessa. (Venäläisinä olisin kyllä ihan hiljaa degeneroitumisesta ja arvomaailmasta, kullan alla on paskaa).
Kysymyksiisi vastaaminen seikkaperäisemmin on haastavaa, mutta tämä ajattelutapa ei ole yksin suomalaisten ongelma - mutta meitä tietty koskettaa eniten se mitä tapahtuu Suomessa ja kuinka suomalainen yhteiskunta rapautuu osiin ja osa väestä jopa tuntuu olevan onnellisia tästä eikä kykene tai halua nähdä sitä vaaraa mikä tähän vaikuttamiseen liittyy. Kyse ei ole enää mistään viattomasta pelistä, kyse on selkeästi pyrkimyksestä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja luoda sisäisiä konfliktinalkuja (joista Antti Paronen kirjoitti The Ulkopolitist'iin oivallisesti:
Onko Suomi sodassa? – Sodankäynnin viides sukupolvi | The Ulkopolitist ) ja tässä kohdin olisi todellakin syytä herätä ja pohtia hiukan tarkemmin kuviota eikä niellä koukkua kohoineen päivineen.
Onko sitten eräs tekijä käyttäytymiselle se, että vastamedioiden välittämä uutisointi on sellaista mikä tukee omaa maailmankuvaa ja synnyttää tunteita, jotka ruokkivat oikealla tapaa mieltä ja näin ollaan tilassa jossa ei haluta nähdä sitä taustalla piilevää ongelmaa - mielummin jopa suljetaan silmät siltä, koska sen tarkastelu ja sen tunnustaminen rikkoisi "mielen harmonian"? Oman maailmankuvan murtuminen on järisyttävä kokemus, harva sellaiseen haluaa altistua vapaaehtoisesti, joten on helpompaa pysytellä turvallisella maaperällä ja olla haastamatta itseä.
vlad