Täältäkin vielä myöhäinen kehu avausviestistä. Olen varmaan ainoita, joka olisi ottanut Bostonin ennen Montrealia lähtökohtaisesti vastaan. Jotenkin Montrealia vastaan pelit olivat totaalista turhautumista runkosarjassa ja yllätyinkin miten tiukkoja matsit näköjään olivatkaan. Tuntuma kun oli että Montreal vei. Boston oli samaa luokkaa kun Rangers, mutta vain paremmin hoidettuna alkukaudesta, johon keskenäiset kohtaamiset taisivat osua. Siihen ns. playoffmainen tasonnosto ja uskottava vastus olisi ollut kenties kasassa. Montreal vaikutti niin erilaiselta pelityyliltään, että pelkäsin sen olevan kriittinen piste. No näin jälkikäteen voi tietysti olla vähän eri mieltä kaikesta toki.
En ensimmäistä peliä nähnyt, mutta vastustajan kannalta harmittava maalivahdin loukkaantuminen ja Rangersin kannalta hieno ilotulitus maaleilla. En ole jaksanut katsella uusintoja tilanteesta, mutta näin Rangers-fanina voin ajatuksentasolla pitää mahdollisena täällä ollutta toteamusta, että Kreider ei tahallaan ajanut päin, mutta tuskin paljoa mietti jälkitilannettakaan. Muutaman kerran kun olen todistanut mieheltä joukkueen kannalta typerää ns. veskantaklausyritystäkin. Ei mitään loukkaantumista tms. ole tullut, mutta varma jäähy yleensä jo pelkästä yrityksestäkin. Outoa. Tosin lopputulema kaikesta on neutraali, koska mies esittää rohkeilla otteillaan sitä, jota esim. Nashilta ym. powerforwardina odotettaisiinkin noihin nousuihin.
Ei kyllä jaksa itse mitään finaalijuttua edes alkaa mietimään. Pari Pens-sarjan off-tilassa pelattua peliä ja sarja on taas tasan, joten seuraan vaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Viime peli meni kyllä joukkueelta todella hyvin, joten hattua on nostettava. Vielä kun ne turhat hyökkäyspäänjäähyt saataisi pois, niin fine. Pouliot voisi aloittaa pelin jäähyltä, niin olisi se miehen kiintiökakkonen heti kuitattu...
Kohti kolmatta peliä siis.