Ihan hyvä peli Canadiensilta, mutta rankkarien jälkeen tyytyminen oli vain yhteen pisteeseen. Wheeler teki rankkuskaban ainoan maalin varsin onnekkaasti, mies kadotti kiekon lavastaan mutta se livahti Pricen längistä sisään. Ihmettelen kyllä suuresti, miksei hyvällä prosentilla rankkareita tällä kaudella upottanut Alex Tanguay ollut kolmen Habs-laukojan joukossa. Kovaleville koitettiin taas saada väkisin onnistumista, mutta hänen yrityksensä oli todella heppoinen, kuten koko ottelukin hänen osaltaan. Ei vaan kulje peli AK-27:lla edes vähää alusta.
Kotijoukkue teki ottelussa todella kovasti töitä, mikä näkyy esim. taklaustilastosta, Habs taklasi peräti 49 kertaa Bruinsin 23:a vastaan. Työnteko ei nyt kuitenkaan riitä, kun hyökkäyspäässä hanat ovat tukossa. Paikkoja kyllä pystytään luomaan ihan kohtalaisesti, mutta laukausten laatu ei ole vaaditulla tasolla. Tällä rosterilla näitä huolia ei pitänyt olla, mutta näin se nyt menee.
Aika yllättävää on se, että Montreal on tällä hetkellä tehnyt vain kolme maalia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime kaudella, jolloin siis oltiin lopulta liigan toiseksi tehokkain joukkue. Olisin voinut lyödä vaikka vetoa, että tuo ero on selkeästi suurempi. Päästettyjä maaleja on nyt 51, viime kaudella niitä oli 19 pelin jälkeen kaksi vähemmän eli 49. Pisteitä on plakkarissa 25, mikä on täsmälleen sama saldo kuin viime kaudella.
Suurin ero löytyy tietysti ylivoimapelistä, joka on ollut tällä kaudella umpisurkeaa. Onnistumisprosentti on 15, kun viime kaudella se oli muistaakseni tähän aikaan vielä yli 30. Viime yönä Carbo oli päättänyt taas jostain syystä vaihtaa Markovin ja Sergein paikkoja viivalla, ei voi ymmärtää. Habsin parhaita ja yritteliäimpiä hyökkääjiä jo monta peliä putkeen ollut Andrei Kostitsyn sai yv-aikaa vain 1.32, hän jos joku olisi sitä ansainnut paljon enemmän. Isoveli pelaa suoraviivaisesti, laukoo paljon, ja on todella vahva ja ärhäkkä kulmapelissä. Toivottavasti Carbo palkitsisi häntä jääajan lisäämisellä, kun nuo duunaritkin saavat aina sitä enemmän peliaikaa, mitä paremmin pelaavat. Eilenkin kieltämättä upeasti pelannut ja tehot 1+1 tehtaillut Tom Kostopoulos pelasi neljä sekuntia vajaat 15 minuuttia.
Ottaisipa Carbo vähän oppia tuosta Bruinsin hyökkäyspelaamisesta. Boston kääntää peliä salamannopeasti, hyökkää julmetulla vauhdilla, ja pyrkii lähes poikkeuksetta ratkaisuihin suoraviivaisesti yhdella tai kahdella syötöllä/jätöllä vastustajan alueella. Julien on selkeästi muuttanut pelikirjaansa hyökkäävämpään suuntaan, ja nyt Bruinsin hyökkäyksissä kolmas ja jopa neljäskin aalto (esim. Hunwickin maali) tukevat hyökkäyksiä erittäin hanakasti, ja vastustajan kannalta pelottavan vaarallisesti. Bruins ei yritä liian vaikeita syöttökuvioita hyökkäyksissään, kun taas Habs sortuu siihen melkein aina. Kolmannessa erässä johtoasemaan päästyään Bruins tukki keskialueen täysin, mutta onneksi Wardin kiekonmenetyksen myötä Habs pääsi rokottamaan.
Ensi viikolla on taas vuorossa neljä matsia; Islanders, Red Wings, Capitals ja Sabres. Isles ainakin on pakko voittaa, sillä kolme muuta ovat todella vaikeita pelejä. Wings nyt on paha kenelle tahansa, ja kaksi jälkimmäistäkin tuntuvat aina aiheuttavan suuria vaikeuksia Habsille. Molemmilla on nyt hieman heikompi jakso menossa, toivottavasti eivät löydä virettään ensi viikonloppuun mennessä.
Kotijoukkue teki ottelussa todella kovasti töitä, mikä näkyy esim. taklaustilastosta, Habs taklasi peräti 49 kertaa Bruinsin 23:a vastaan. Työnteko ei nyt kuitenkaan riitä, kun hyökkäyspäässä hanat ovat tukossa. Paikkoja kyllä pystytään luomaan ihan kohtalaisesti, mutta laukausten laatu ei ole vaaditulla tasolla. Tällä rosterilla näitä huolia ei pitänyt olla, mutta näin se nyt menee.
Aika yllättävää on se, että Montreal on tällä hetkellä tehnyt vain kolme maalia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime kaudella, jolloin siis oltiin lopulta liigan toiseksi tehokkain joukkue. Olisin voinut lyödä vaikka vetoa, että tuo ero on selkeästi suurempi. Päästettyjä maaleja on nyt 51, viime kaudella niitä oli 19 pelin jälkeen kaksi vähemmän eli 49. Pisteitä on plakkarissa 25, mikä on täsmälleen sama saldo kuin viime kaudella.
Suurin ero löytyy tietysti ylivoimapelistä, joka on ollut tällä kaudella umpisurkeaa. Onnistumisprosentti on 15, kun viime kaudella se oli muistaakseni tähän aikaan vielä yli 30. Viime yönä Carbo oli päättänyt taas jostain syystä vaihtaa Markovin ja Sergein paikkoja viivalla, ei voi ymmärtää. Habsin parhaita ja yritteliäimpiä hyökkääjiä jo monta peliä putkeen ollut Andrei Kostitsyn sai yv-aikaa vain 1.32, hän jos joku olisi sitä ansainnut paljon enemmän. Isoveli pelaa suoraviivaisesti, laukoo paljon, ja on todella vahva ja ärhäkkä kulmapelissä. Toivottavasti Carbo palkitsisi häntä jääajan lisäämisellä, kun nuo duunaritkin saavat aina sitä enemmän peliaikaa, mitä paremmin pelaavat. Eilenkin kieltämättä upeasti pelannut ja tehot 1+1 tehtaillut Tom Kostopoulos pelasi neljä sekuntia vajaat 15 minuuttia.
Ottaisipa Carbo vähän oppia tuosta Bruinsin hyökkäyspelaamisesta. Boston kääntää peliä salamannopeasti, hyökkää julmetulla vauhdilla, ja pyrkii lähes poikkeuksetta ratkaisuihin suoraviivaisesti yhdella tai kahdella syötöllä/jätöllä vastustajan alueella. Julien on selkeästi muuttanut pelikirjaansa hyökkäävämpään suuntaan, ja nyt Bruinsin hyökkäyksissä kolmas ja jopa neljäskin aalto (esim. Hunwickin maali) tukevat hyökkäyksiä erittäin hanakasti, ja vastustajan kannalta pelottavan vaarallisesti. Bruins ei yritä liian vaikeita syöttökuvioita hyökkäyksissään, kun taas Habs sortuu siihen melkein aina. Kolmannessa erässä johtoasemaan päästyään Bruins tukki keskialueen täysin, mutta onneksi Wardin kiekonmenetyksen myötä Habs pääsi rokottamaan.
Ensi viikolla on taas vuorossa neljä matsia; Islanders, Red Wings, Capitals ja Sabres. Isles ainakin on pakko voittaa, sillä kolme muuta ovat todella vaikeita pelejä. Wings nyt on paha kenelle tahansa, ja kaksi jälkimmäistäkin tuntuvat aina aiheuttavan suuria vaikeuksia Habsille. Molemmilla on nyt hieman heikompi jakso menossa, toivottavasti eivät löydä virettään ensi viikonloppuun mennessä.