Carbon pitämä yli tunnin mittainen videopalaveri ja sitä seurannut saman mittainen luistelurääkki näyttivät tehonneen, sillä Habs oli ensimmäisestä sekunnista alkaen monta potkua vastustajaansa edellä. Matsi oli Toronto-nöyryytyksen tapaan kovavauhtinen, mutta nyt pelissä oli myös järki mukana. Paria tyhmää "kiekko katsomoon"-jäähyä lukuunottamatta Habs pelasi erittäin kurinalaisesti ja viisaasti, eikä jokaista hyökkäystä yritetty päättää sirkustempuilla, vaan suoraviivaisuutta nähtiin ilahduttavan paljon. Ottelun kaikki neljä osumaa toimivat hyvinä esimerkkeinä tästä. Kaikkiaan tämä oli pelillisesti kauden paras 60-minuuttinen, suoritustaso pysyi korkeana alusta loppuun, mitä ei vielä oltu tältä poppoolta nähty.
Carey Pricelta hieno nousu kahden viime matsin murheellisista tilastoista takaisin estradin kirkkaimpien tähtien joukkoon. Price huokui nyt sitä tarvittavaa itseluottamusta, ja teki monta isoa torjuntaa alivoimien aikana. Lisäksi hän käytännössä löi jo viimeisen naulan Senatorsin arkkuun torjumalla Heatleyn läpiajon kolmannessa erässä.
Careylle nollapeli oli toinen peräkkäinen Sensia vastaan ja aika uskomatonta kuvitella, että Habsin pahimpina painajaisina tunnetut Spezza, Heatley ja Alfredsson ovat jääneet ilman maaleja 120 minuuttia putkeen. Eilenhän miehet eivät yhdessä pelanneetkaan kuin ylivoimaa, ja tulostaulu kertoo superketjun hajotuksen toimivuudesta kaiken. Eikö yksi huipputehokas ja kolme puolustavampaa ketjua olisi parempi, kuin neljä täysin tehotonta ketjua vailla mitään peli-ideaa? Ihan hyvinhän Ottawalla oli mennyt ennen tätä peliä näillä koostumuksilla, mutta eilisen perusteella on vaikea uskoa tehoja syntyvän tulevaisuudessa kovin kummoisesti.
Higginsille tosiaan uran ensimmäinen hattutemppu, ja hyvä näpäytys kaikille hänen viimeistelyään moittineille (hep!). Toivottavasti hyvä fiilis siivittää hänet kunnon maalivireeseen jatkoa ajatellen. Ensimmäisessä ja kolmannessa osumassa laukaus lähti aivan täydellisesti ylänurkkaan, jotka näyttäisivät olevan Auldin heikkous isosta koosta huolimatta. Latendressen paukkuhan upposi myöskin aivan maalin kattoon räpylän puolelle. Kumpikin maalintekijä oli viettänyt hiljaiseloa tällä saralla muutaman pelin, mutta pystyivät nyt kokeneempien pelaajien pysyessä nollilla kapuamaan eturiviin.
Lapierre pelasi oman ruutunsa hyvin, sekoittaen siinä samalla vastustajan Ruudun pasmat täysin. Vastustajan jatkuvan ärsyttämisen lisäksi Maxim suoritti kahdeksan taklausta ja hoiti hommansa aloitusympyrässä kelvollisesti voittaen puolet 12:sta feisoffista. Nelosvitja teki muutenkin hommansa oikein kelvollisesti, ja Dandy ei ole antamassa paikkaansa Kostolle ilmaiseksi tämän vapautuessa pelikiellosta.
Puolustuksessa kaksi isointa miestä, Komi ja O'Byrne, taklasivat kumpainenkin 6 kertaa. Komisarekilta nähtiin perusvarma suoritus, ja samat sanat pätevät myös Obiin. Kauden ehdottomasti paras peli häneltä. Ottelu alkoi hänen kannaltaan mahdollisimman huonosti, kun hän vippasi kiekon korkeassa kaaressa yli laidan ensimmäisessä erässä, mutta mies kokosi itsensä upeasti ja sai luottoa viimeisten minuuttien alivoimassakin. O'byrne saalisti myöskin yhden syöttöpisteen, kun Higgyn keskimmäinen maali syntyi Obin lämäristä tulleen reboundin (ja Sergein syötön) seurauksena. O'byrne ei varmasti ole ikinä laukonut niin kovaa, kuin tuossa tilanteessa. Ihan karmea tykki!
Tuolle maalille pohjat luotiin kuitenkin jo hetkeä aiemmin, kun Montrealin av-nelikko Koivu-Kovalev-Hamrlik-Gorges piti kiekkoa hallussaan puolisen minuuttia Ottawan viisikon ihmetellessä vieressä.
Josh Gorgesille NHL-uran ensimmäinen kahden pisteen ottelu, ja eiköhän se maalikin sieltä jo kohta tule. Omassa päässä Josh oli jälleen tapojensa mukaisesti varmaotteinen, vaikka joutui taas useamman kovan taklauksen uhriksi.
Jotenkin kuvittelin (taisin näin jopa alkukesästä kirjoittaakin), että Iso-Yrjö Laraquen hankinnan jälkeen Bouillonien ja kumppaneiden ei tarvitsisi enää leikkiä poliisia. Mutta sitten kun jotain noutamisen arvoista tapahtuu, Lara laahustaa paikalle liian myöhään, kun mylly on jo alkanut toisen tanssiparin välillä. Täysin turha mies koko rosterissa, kun ei kerran peloitteenakaan näytä toimivan.
Nnoo, Bouillon sattui tuohon nyt ensimmäisenä ja halusi puolustaa tiimikaveria, vaikka varmastikin kaikkien tiedossa on, ettei muiden kuin Laraquen tarvitsisi tuohon hommaan ryhtyä. Ja olihan Georgeskin tulossa tilanteeseen oikopäätä. Ja Laraque on muutamassa viime ottelussa näyttänyt, että on kyllä ihan hyödyllinen tuossa nelosketjun roolissa, vaikkei tappelisikaan. Toki se on yksi hänen päätehtäviään, ja hänen soisi sitä enemmän tekevän. Ihan ensimmäisissä peleissä mies oli kiekollisessa pelissä luisteleva katastrofi, mutta eilen hän jopa hankki Habsille ylivoiman kiekonsuojaustaidoillaan ja suoriutui ihan mukiinmenevästi.
