Näin mäkin olen tuumannut, mutta tossa kakkosen keskellä on Kirby Dach joka nyt on todella loukkaantumisherkkä kaveri. Viime kaudella 2 peliä ja polvivamma, joten ei tossa tiedä minkälainen pelaaja sieltä on kaukaloon palaamassa. Toki, toivon että pystyy pelaamaan ja siksi laitoin kakkoseen, mutta valitettavasti Nolan Patrick vibat alkaa Dachista olla.Ilman loukkaantumisia hän ei tule korvaamaan yhtään ketään neljästä hyökkäysketjusta,
Laine - Kapanen - ArmiaMites toi Oliver Kapanen? Ymmärtääkseni pitää mahtua pelaamaan ylhäällä tai sitten palaa Timrån. Sen verran hyvin pelasi MM-höntsissä että ei se nyt yllätys olisi jos paikan saisi joukkueesta.
Joo, mutta jos Kapanen ei jää odottamaan mahdollisuuttaan Lavalissa ja näyttämään osaamistaan, niin sieltä Timråsta ei tulla paikkaamaan loukkaantumisia.Näin mäkin olen tuumannut, mutta tossa kakkosen keskellä on Kirby Dach joka nyt on todella loukkaantumisherkkä kaveri. Viime kaudella 2 peliä ja polvivamma, joten ei tossa tiedä minkälainen pelaaja louksieltä on kaukaloon palaamassa. Toki, toivon että pystyy pelaamaan ja siksi laitoin kakkoseen, mutta valitettavasti Nolan Patrick vibat alkaa Dachista olla.
Ei ole tullut huhuja vastaan. Oletan kiinnostuksen määrän riippuvan siitä, miten HuGo näkee erityisesti Fowlerin (ja Primeaun/Montyn) potentiaalin. Mikäli on vahva usko Fowleriin, ei treidejä tarvitse tehdä.Onko mitään huhua siitä, ollaanko yhtään Askarovin perässä? Tuossa voisi olla hyvä mahdollisuus napata tuleva pitkäaikainen ykkösmaalivahti suhteellisen edullisesti. Harrisin lähdön jälkeenkin voisi olla pakkiprospekteja tarjolla, mutta ilmeisesti Nashvillen pyyti on prospekti + kelpo rosteripelaaja. Minkälaisen paketin tästä saisi kasaan? Hyviä rosteripelaajia meillä ei liiaksi ole uhrata. Mutta Askarovin potentiaali on huima.
Monty ei ole huono maalivahti, mutta ei myöskään mitään pitkän tähtäimen ratkaisu menestysjoukkueen ykkösmaalivahdiksi.
Vähän unohdinkin Fowlerin tästä yhtälöstä. Mutta joka tapauksessa useamman lupaavan maalivahdin pitäminen organisaatiossa ei olisi huono vaihtoehto. Ja Fowler voi pelata NCAA:ssa vielä useamman kauden ajan. Ja tietenkin, jos/kun Askarov mietti saavansa heti pelaavan maalivahdin paikkaa, niin pitäisi ratkaista tuo Primeaun/Montyn tilanne ja tehdä Askaroville tilaa ottaa se mahdollinen paikka haltuun. Nashvillella ei Wedgewoodin hankinnan jälkeen ole oikein tarvetta kakkosmokelle, joten Primeauta tai Montya ei voi siihen pakettiin oikein upottaa. Enkä oikein usko, että kummallakaan olisi niin suurta treidiarvoakaan.Ei ole tullut huhuja vastaan. Oletan kiinnostuksen määrän riippuvan siitä, miten HuGo näkee erityisesti Fowlerin (ja Primeaun/Montyn) potentiaalin. Mikäli on vahva usko Fowleriin, ei treidejä tarvitse tehdä.
Jos Fowler koetaan arpalapuksi, voisi joku paremmasta päästä oleva prospect (Mailloux, Beck) + roster pelaaja maksimi palkan pidätyksellä (Dvorak, Savard, Anderson) riittää? En ole hankkiutumassa Maillouxista/Beckistä eroon, mutta jostain vähintään heidän tasoisesta prospectista pitäisi oletuksena luopua treidissä Askaroviin.
Oli kyllä huono tarjous. Tuossa olisi pitänyt olla joku 1. kierroksen loppupään varaus lisänä. Eihän tuossa olisi ollut mitään järkeä antaa oma viitosvuoro ja pahimmassa tapauksessa saada tilalle seuraavana vuonna 8./9. varausvuoro. Tietenkin olisi saattanut olla vaikka 2. AO, mutta aika iso riski. Varsinkin kun Habsit tekivät oikein paljon duunia sen eteen ettei mukamas Demidov kiinnosta yhtään. Todellisuudessa Demidov taisi olla se ykkösheppa koko ajan.Lisäksi joku joukkue oli tarjonnut 5.vuorosta ilmeisesti ensi vuoden suojaamatonta 1.kierroksen varausta ja 2.kierroksen varausta. Spekuloitu, että kyseessä olisi ollut Chicago.
Voi olla, että osittain johtuu pelinumerosta ja omista märistä päiväunista, mutta tuleeko kenellekään muulle mieleen Demidovista nuori Saku Koivu? En tiedä ovatko muuten samanlaisia pelaajia, mutta peliasento ja liike tuovat ihan muistot 30 vuoden taakse, kun nuorta Sakua tuli seurattua. Katsokaa tuota videota ja kertokaa olenko ihan pihalla.Niin ikään katselin läpi koosteen Demidovin vaihdoista Venäjän nuorten maajoukkueen ja Kunlun Red Starin välisestä harjoituspelistä. Maali ja syöttö, muuten ei nyt erottunut niin ihmeellisesti, vaikka video onkin otsikoitu varsin raflaavasti. Muutaman maalipaikan järjesteli noiden pisteiden lisäksi. Muutaman kerran näkyi kuitenkin se ilmeisesti jonkinmoinen erityislahjakkuus, jolla saadaan Bell Centre kohahtamaan - Demidov luikahtaa kyllä ihmeellisen pienistä väleistä kiekon kanssa ihan mitättömän vähäeleisen harhautuksen avulla.
Etsä ihan kassalla ole, mutta nuori Saku olisi karvannut je mennyt siellä hana pohjassa, tämä kaveri hiihteli siellä sunnuntailenkkiä.Voi olla, että osittain johtuu pelinumerosta ja omista märistä päiväunista, mutta tuleeko kenellekään muulle mieleen Demidovista nuori Saku Koivu? En tiedä ovatko muuten samanlaisia pelaajia, mutta peliasento ja liike tuovat ihan muistot 30 vuoden taakse, kun nuorta Sakua tuli seurattua. Katsokaa tuota videota ja kertokaa olenko ihan pihalla.
Suzuki on tehnyt 77, 66 ja 61. Väitän, että ykkössentterinä Suzuki syö Danaultin aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi ja kaksi kertaa iltapalaksi.
Oli muuten tuo Suzukin viime kauden Selke-sijoitus korkeampi mitä Danaultilla on ollut kahtena edellisenä kautena. Toki Ika puhui tuolla niistä Danaultin Canadiensin kausista, jolloin hän oli yksi NHL:n kärkinimistä.
Suzuki on pelikäsitykseltään valovuoden Danaultia edellä joten senkin puolesta vertailu lähinnä naurattaa. Taisi Montrealin alamäki Ikan silmissä alkaa Artturin siirrosta. ;)
Tarkoitin kärkinimellä nimenomaan tuota puolustavaa roolia. Vaikka paljon arvostankin kahden suunnan- ja puolustavia senttereitä pelien voiton kannalta, tuloksen tekeminen yhdessä riittävän hyvän kahden suunnan pelaamisen kanssa on se mitä tuon roolin sentterille on se tärkein asia. Suzuki näyttää pystyvän hoitamaan nuo molemmat jo nyt ja näyttää menevän vielä eteenpäin.
En nyt ihan täysin ymmärrä tätä keskustelua, Danault on ollut Kingseihin päästyään pisteiden valossa jopa parempi mitä Montreal -aikoinaan? Vai puhutaanko pelkästään puolustuspelistä?Ikan puheet toki aina on ollut värilaseilla vähän liiankin vahvasti. Danault oli kyllä parhaimmillaan erinomainen roolissaan, mutta se että oli Montrealin ykkössentteri oli ensisijaisesti Montrealin heikkoutta.
Hyvin toimi kuitenkin tuon Tatar-Danault-Gallagher ykköstrion tasapainottavana tekijänä. Eipä ole kukaan noista pelaajista enää tuon kenttäkoostumuksen jälkeen pelannut enää lähelläkään sitä tasoa.
Suzuki on pelikäsitykseltään valovuoden Danaultia edellä joten senkin puolesta vertailu lähinnä naurattaa. Taisi Montrealin alamäki Ikan silmissä alkaa Artturin siirrosta. ;)
En nyt ihan täysin ymmärrä tätä keskustelua, Danault on ollut Kingseihin päästyään pisteiden valossa jopa parempi mitä Montreal -aikoinaan? Vai puhutaanko pelkästään puolustuspelistä?
Onko Suzuki ja Bergeron oikeastaan edes kovin kaukana toisistaan? Suzuki täytti viime kuussa vasta 25 vuotta ja siinä samassa iässä Bergeron oli pelannut lähinnä kakkossentterin roolia, eikä hänellä ollut ainakaan Selke-finalisti-sijoituksia vielä ainuttakaan. 25-vuotiaana Bergeronin oli pahassa syöksykierteessä vakavien päävammojen seurauksena. Ensimmäinen Selke-finalistin titteli hänelle tuli vasta 27-vuotta täyttäessään, ja samalla voittikin silloin ensimmäisen Selkensä. Bergeronin koko uran PPG oli 0,8, kun Suzukilla tällä hetkellä se on 0,77 ja suunta on ylöspäin.Joo tarkoitin itsekin oikeastaan samaa. Se että Suzuki on päässyt Selkepuheisiin kertoo miehen tunnollisuudesta, ja samalla pystyy kuitenkin omalla taidollaan ja peliälyllään luomaan tilanteita aivan eri tahtiin mitä Danault pystyi. Ei nyt mitään Patrice Bergeron tasoa mutta hyvä tasapainoinen ykkössentteri kuitenkin. Ja yksi todella tärkeä ominaisuus/onnekkuus on ollut myös että pystyy pelaamaan täysiä kausia. Kop kop.
Se pitää sanoa, että ei voi verrata Bergeronin aikojen pisteitä nykypäivään ihan yksi yhteen. Kun Bergeron oli primessa, niin NHL:ssä sadan pisteen rajan rikkoi tyypillisesti 1-2 pelaajaa ja ppg pelaajien määrä oli paljon nykyistä alhaisempi. Pisteet olivat paljon tiukemmassa kuin mitä viime vuodet on olleet.Bergeronin koko uran PPG oli 0,8, kun Suzukilla tällä hetkellä se on 0,77 ja suunta on ylöspäin.
Sen verran vielä lusikkaa soppaan, että Suzukin ykkönen on omaan silmään ollut aika pulassa vastustajan kovia vastaan, omissa siis. Ja tarkennuksena, tykkään kyllä Suzuki-Caufield parivaljakosta, sen verran paljon Motrealia katsellut ja tykästynyt.
Tietenkin näin, eikä sinänsä 5 kauden nuoren pelaajan pistekeskiarvon vertaaminen uransa lopettaneeseen pelaajaan ikinä olekaan ns. "reilua" kummallekaan. Mutta jos ei ole huomioon varsinaisia pistemääriä, niin vertailun vuoksi Bergeron voitti joukkueen sisäisen pistepörssin ainoastaan 4 kertaa 19 vuotta kestäneen uransa aikana. Suzuki taas on voittanut jo 3 kertaa 5 vuotta kestäneen uransa aikana.Se pitää sanoa, että ei voi verrata Bergeronin aikojen pisteitä nykypäivään ihan yksi yhteen. Kun Bergeron oli primessa, niin NHL:ssä sadan pisteen rajan rikkoi tyypillisesti 1-2 pelaajaa ja ppg pelaajien määrä oli paljon nykyistä alhaisempi. Pisteet olivat paljon tiukemmassa kuin mitä viime vuodet on olleet.
Ei oikein voi verrata mitä pelaaja on toisessa seurassa ja erilaisessa tilanteessa. Kings on viime vuodet ollut lohkonsa "suuria", kun Habsit olivat sitä harvoin Danaultin aikana.En nyt ihan täysin ymmärrä tätä keskustelua, Danault on ollut Kingseihin päästyään pisteiden valossa jopa parempi mitä Montreal -aikoinaan? Vai puhutaanko pelkästään puolustuspelistä?
Siitä kyllä täysin samaa mieltä, että Montrealissa "joutui" olemaan ykkössentteri.
Goals/60 ylivoimalla ehkä parempi mittari tähän vertailuun, kun Laineella ollut paljon poissaoloja.Valitettavasti Laine ei ole ollut merkittävä uhka ylivoimalla oikein millään tavalla moneen vuoteen. Olkoonkin, että Columbuksen yv on sakannut, mutta Laine on erittäin suuri osa tätä yhtälöä. Laukaisuprosentit ovat todella vaatimattomat ja pelaaminen on ollut todella passiivista. Ovechkinin yv-pelaamista voi kutsua seisoskeluksi, mutta kolmen edellisen kauden ylivoimapisteet ovat summattuna 82p, jolla pidetään selkeää kärkipaikkaa Washingtonissa. Kun Laineen kolme parasta kautta summataan, niin saadaan 70p. Ihan eri kaliiberin ylivoimauhkia.