Athleticissa oli taas muutama hyvä juttu joten muutamia poimintoja niistä
2021 Kausirankingissa Montreal sijoitetaan kanadan divisioonan toiseksi, 30-22-6 rekordilla ja 66 pisteellä. Tässä sama vielä
kuvana mukaanlukien
kentällisten arvioinnit.
Kiteytettynä Montrealin vahvuudet ovat joukkueen syvyydessä ja heikkoudet vähemmän yllättäen huipputason pelaajissa ja sitä kautta viimeistelyssä. Paljon tarvitsee jatkossakin tehdä työtä maalien eteen, mutta onneksi nyt niitä on lupa odottaa jo useammalta kentältä.
Montrealin menestyksen eväät nojaavat siis hyvin pitkälle siihen miten neljän kentän rotaatio saadaan toimimaan. Luomalla enemmän paikkoja pitää saada ne tarvittavat maalit kasaan kompensoidakseen tasoitusta jota annetaan huippupelaajien puutteen ja ylivoiman heikkouden vuoksi. Iso osa menestyksestä nojaa myös siihen miten Kotkaniemi ja Suzuki jatkavat kehityskaartaan ja onnistuuko Toffoli ja Anderson kääntämään paperilla hyvältä näyttävät tilastonsa konkretiaksi eli maaleiksi.
Kotkan ja Suzukin projektioista oli
artikkelinsa jossa listataan verrokkipelaajia jotka osuvat profiileiltaan lähelle molempia. Näistä voi toki olla montaa mieltä ja ovat spekulatiivisia, mutta Suzukille verrokeiksi listataan mm. Teräväinen, Drouin ja Foligno(?). Kotkaniemellä onkin varsin sitten mielenkiintoisesti verrokkina muuan Tyler Seguin. Lisäksi Adrian Kempe ja Kyle Connor. Paljon tarvitsee vielä tapahtua ennen kuin noihin projektioihin päästään mutta onhan se hauska jossitella et mitä jos molemmat tai edes toinen osuu projektioihinsa. Kelpais kyllä yksi Seguin, Teräväinen tai Connor kyllä meidän rosteriin ja miksei samantien kaksi.
Heikkoudeksi kausiennakossa listataan myös maalivahtipeli. Tämä varmasti särähtää monella korvaan, näin se oli itsellänikin. Mutta kun katsoo puhtaasti numeroita niin ne ovat siltä osin kiistattomat. Sitä on niin tottunut ajatukseen että Price kannattelee joukkuetta että ei oikein tiedä edes paremmasta. Price ei kuitenkaan ole ollut 3 viime kauteen lähelläkään sitä tasoa, jotta voitaisiin laskea Montreal top10 joukkueeksi maalivahtien osalta.
Omalta osalta luottoa kuitenkin löytyy siihen että Allenin kanssa on paljon petrattavaa. Price on ollut ylipeluutettu jo niin pitkään. Ihan normaalia että vedetään se 60+ mutta eihän sen nyt niin tarvitse olla. Jotakin kertoo tilanteesta että Peter Budajn voi hyvin laskea yhdeksi niistä luotettavimmista aisapareista mitä Pricen uran aikana on ollut.
Tällä kaudella tiukan aikataulun vuoksi peluutuksen ja levon merkitys korostuu entisestään ja loppujenlopuksi Allenin hankinta voi osoittautua erittäin tärkeäksi kokonaisuuden kannalta. Ei ole kaukaa haettua sekään että päätyvät tilanteeseen jossa paremmin pelaava lähtökohtaisesti on ykkönen. Se onkin sitten mielenkiintoista nähdä miten Price reagoi jos tähän tilanteeseen päädytään. Edellisen kerran joutui kilpailemaan tosissaan tontistaan Halakin kanssa ja se kääntyi lopulta joukkueen eduksi.
Viimeisenä nostona laitetaan nyt vielä se, että Tatar-Danault-Gallagher kolmikon edelle meni viime kaudella 5vs5 pelissä vain kolme kenttää. Stone-Stastny-Pacioretty, Rantanen-MacKinnon-Landeskog ja Point-Stamkos-Kucherov. Ihan hyvä kerho olla tämä. Taakse jää myös muuan Bruinsin ykkönen. Ja kun muut kentät väistämättä nostaa tasoaan tälle kaudelle niin kaikki on mahdollista.
Ylivoima ja maalivahtipeli, niistä on paljon kiinni. Muilta osin tässä on nyt kuitenkin tuloillaan kausi jolta voi realistisesti pitkästä aikaa odottaa paljon hyviä asioita. Näitä ei ole ihan liikaa viimeaikoina ollut. Montreal hyötyy paljon siitä että pelataan Kanadan divisioonassa, joten nyt olisi myös paikka ottaa kaikki tästä hyödystä irti. Vähän sama kun otettiin odotettua enemmän irti viimekauden pudotuspelimahdollisuudestakin.
