Aikamoinen statement game Detroit tappion jälkeen! Taas kerran nousu tappioasemasta pelin puolivälin jälkeen. Binnington ei ollut kyllä terävimmillaan ja ansaitsi aiheesta uransa ensimmäisen yli viiden päästetyn maalin illan, mutta Habs myllytti kaikkiaan todella tylysti. Toki Pricekin tarjoili Bluesille 2-2 tasoitusmaalin.
Weal on Lehkoselle taatusti bissen tai pari velkaa. Olihan häkellyttävä ohilaukaus täysin tyhjästä maalista. Binnington taisi hämmästyä yhtä lailla ja Artturi runttasi vanhanaikaisen väkisin sisään.
Erittäin tärkeää, että ykkösketju sai pelinsä toimimaan! Toivottavasti Gallagher innostuu tekemään perse edellä tavaramerkkimaalejaan enemmänkin. Drouinilta hieno osoitus siitä, mihin halutessaan pystyy. Täydellinen seilailevien pakkien hyväksikäyttö ja napakka rannari etukulmaan. Nimenomaan näin, keep it simple, stupid, turhat neppailut vähemmälle ja tulosta tulee! Myös Chiarotille maalin avaussyötöstä "color me surprised" -palkinto.
Pakkipareja oli sotkettu niin, että Chiarot pelasi kolmosparissa Folinin parina ja Kulak palasi viime kauden tapaan Petryn rinnalle. Jos homma toimii näillä pareilla kuten viime yönä, Fleury kannattanee lähettää Lavaliin keräämään isoja minuutteja. Myös Suzuki on isojen poikien peleissä aika purjeissa ja myös tälle voisi olla parempi, että olisi nostamassa Lavalia tappioputkesta. Belzile sopisi nelosketjuun vallan mallikkaasti.
Junnupoolista maininnat vielä Coleille, eli Caufieldille, joka aloitti Big-10 uransa Wisconsinin yliopistojoukkueessa mukavasti tekemällä kahteen peliin 4+1 ja Fonstadille, joka heräilee horroksestaan ja naputteli kahteen peliin kuusi pistettä.