Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Athleticissa Corey Pronmanin tuoreimmassa organisaatio (prospekti) rankingissa Montreal pääsee sijalle 9. Tiputusta on 3 sijaa viimevuoden rankingista 6. Osittain ilmeisesti myös seurausta muuttuneista rankingkriteereistä. Jokatapauksessa hyvältä näyttää suunta edelleen.

Linkki The Athleticin juttuun

Top 10 asetellaan seuraavaan järjestykseen:

1. Nick Suzuki, C, Tier: High-end NHL player (tätä ylempänä Elite ja Special(1.) kategoriat)
2. Jesperi Kotkaniemi, C, Tier: High-end NHL player
3. Alexander Romanov, D, Tier: High-end NHL player
4. Cole Caufield, RW, Tier: High-end NHL player
5. Victor Mete, D, Tier: Very-good NHL player (tästä en kyllä ole ihan vakuuttunut)
6. Ryan Poehling, C, Tier: Very-good NHL player
7. Matias Norlinder, D, Tier: Legit NHL player
8. Jordan Harris, D, Tier: Legit NHL player
9. Cayden Primeau, G, Tier: Legit NHL player
10. Josh Brook, D, Tier: Legit NHL player

Lisäksi kategoriaan NHL potential nousee nimet: Noah Juulsen (D), Cam Hillis (C), Jayden Struble (D), Cale Fleury (D), Jakob Olofsson (C), Joni Ikonen (C), Joel Teasdale (LW).

Suurin puutehan tuossa edelleen on ettei meillä kukaan pääse Special tai edes Elite kategoriaan. Niitä toki ei kasva kuin sieniä sateella mutta kyllä me selkeästi tarvittaisiin nuorempaan osastoon myös yksi poikkeuksellinen lahjakkuus. Mistä niitä on sitten saatavilla niin treidillä tuskin, mutta kehityksen kautta kaikki on toki mahdollista.

Sentterien ja pakkien osalta meillä on pullat ihan hyvin uunissa, mutta mikä rupeaa selkeästi käymään ohueksi on edes Legit NHL prospect tason laiturit. Jos siis jotain pitäis arvailla tän vuoden draftista niin niitä pickejä joita ei treidata toivottavasti käytetään pääasiassa laitureihin.

Voi myös olla, että laituriosastoa yritetään vahvistaa hankinnoilla ja toivottavasti näin onkin. Ilyaa voisi katsella samalla asenteella yhden vuoden lisää, tuskin maksaisi isoja summia. Samaten treidipuolella voisi keskittyä secondary (tai miksei primary) scoring hankintaan Gallagheria ja kumppaneita tukemaan.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Suurin puutehan tuossa edelleen on ettei meillä kukaan pääse Special tai edes Elite kategoriaan. Niitä toki ei kasva kuin sieniä sateella mutta kyllä me selkeästi tarvittaisiin nuorempaan osastoon myös yksi poikkeuksellinen lahjakkuus. Mistä niitä on sitten saatavilla niin treidillä tuskin, mutta kehityksen kautta kaikki on toki mahdollista.
Kannattaa kenties kuitenkin muistaa tässä, että kyseessä on yhden henkilön arvio eikä mikään paikkaansa pitävä profetia. Pelaajien kehityksen arvioiminen on vaikeaa useamman scoutin istuessa samassa pöydässä saati sitten yhden henkilön näkemyksen pohjalta. Olisiko esim. Brayden Point aikoinaan päässyt Pronmanin Elite-kategoriaan? En väitä, että sieltä tulisi seuraava Point, mutta todennäköisesti muutaman vuoden päästä voimme taas hihitellä näille listauksille. Eli en nyt synkistelisi, vaikka Pronmanin listalta ei special- tai elite-kategorian osumia omalle suosikkijoukkueelle osu.
 
"falling isnt´flying, floating isn´t infinite"

Siivu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, Ilves
Niin kuin sitä suomalaisena toivoisikin, niin kyllä taitaa olla niin ettei Joni Ikosesta NHL-pelaajaa tule. Toivottavasti olen väärässä.
Lienee perusteltua kysyä, miksi? Paskamaisten loukkaantumisten mahdollisista seurauksista tuskin tietää moni muu kuin pelaaja itse, mutta onko syksyn aikana nyt tapahtunut jotain, jonka vuoksi mahdollisuudet pitäisi entisestään kyseenalaistaa? Kysyn, kun en tiedä.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Kannattaa kenties kuitenkin muistaa tässä, että kyseessä on yhden henkilön arvio eikä mikään paikkaansa pitävä profetia. Pelaajien kehityksen arvioiminen on vaikeaa useamman scoutin istuessa samassa pöydässä saati sitten yhden henkilön näkemyksen pohjalta.
Toki juuri näin. Nuo on projektioita, ja yksilöiden kohdalla heilahtelu voi olla isoa mutta isommassa massassa kuitenkin projektioistakin voi olettaa että tietty osa osuu "kehityskäyräänsä". Mut onhan se nyt keskimäärin kivempaa että on kavereita jotka projektoi sinne ylimpään luokkaan kuin että eletään sen varassa että pitää ylittää odotukset.

Tässä siis painaa taustalla esim. se, että Montreal nyt ei valitettavasti ole kunnostautunut tuossa omien prospektien kehityspuolessa. Päinvastoin. Se on se suurin tekijä missä olis korjattavaa, mutta jos systeemissä olisi myös noita Elite/Special luokan pelaajia niin olisihan se huomattavasti helpompaa kun niiden kanssa saisi jo ihan tehdä erikseen töitä että kehityspolku onnistutaan sössimään. Ei sentään olla Edmonton. ;)

Toivotaan siis, että Suzuki/Kotkaniemi/Caufield kolmikosta kehityksen avulla päästään sinne NHL tason 1C / 1W kategoriaan. Sitä tuo Montrealin joukkue aika kipeästi tarvitsee. Eihän sitä ikinä tiedä jos joku breikkaa sinne tuon kolmikon ulkopuolelta mut jos pitäs laittaa rahat likoon kenestä tulee meidän ykkössentteri ni kyl tällä hetkellä pistäisin rahani Suzukille.
 

Siivu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, Ilves
Toivotaan siis, että Suzuki/Kotkaniemi/Caufield kolmikosta kehityksen avulla päästään sinne NHL tason 1C / 1W kategoriaan. Sitä tuo Montrealin joukkue aika kipeästi tarvitsee. Eihän sitä ikinä tiedä jos joku breikkaa sinne tuon kolmikon ulkopuolelta mut jos pitäs laittaa rahat likoon kenestä tulee meidän ykkössentteri ni kyl tällä hetkellä pistäisin rahani Suzukille.
On varsin mielenkiintoista pohtia, millä keinoin Habsista voisi rakentua oikeasti varteenotettava cup-haastaja. Jos otetaan konferenssifinaaleissa pelaavista joukkueista vertailuun omasta mielestäni kaksi suurinta mestarisuosikkia, eli Tampa ja Vegas, niin joukkueet ovat hyvin eri tyyppiset.

Tampalla on vastenmielisen kova kärkiosaaminen, jolla ovat piesseet tähän mennessä jokaisen vastaantulijan todella tylysti, vaikka Stamkos ei ole edes pelissä. Terveessä kokoonpanossa nimet Stamkos, Kucherov, Point, Hedman, Shattenkirk, Sergachev ja McDonagh muodostavat sellaisen kärjen, että vertailu Canadiensin potentiaalin kanssa on turhaa. Näiden lisäksi tietysti kohtalaisen luotettavat 2-4 hyökkäysketjut ja kolmospakkipari, joihin Habsin vastaavat vertautuvat vähän paremmin, mutta takamatkalla ollaan edelleen.

Vegas taas on paljon "tylsempi" tasapainoinen paketti, jossa sitä ihan kirkkainta tähtiloistoa ei liiaksi ole. Theodore ja Stone ovat jotakuinkin ainoat ykköskorin pelaajat ja näiden jälkeen tulee helvetin hyvää, tasavahvaa massaa. Voisi melkein kärjistää, että Vegasilla on kolme pätevää kakkosketjua ja -pakkiparia, sekä todella pätevä pohjapanssari. Dallasin voi pelaajamateriaalin osalta jotakuinkin rinnastaa Vegasiin. Jos ja kun finaalissa kohtaavat Tampa - Vegas/Dallas, on mielenkiintoista nähdä, miten voimasuhteet koko joukkueen levyisen tasavahvuuden ja kiistattoman kärkiosaamisen välillä asettuvat. Tampalla on kyllä niin törkeän kova syvyys myös ykkösketjun takana, että siitä pitäisi rangaista.

Miten tämä kaikki karkaillut ajatus liittyy Canadiensiin, niin kristallipallosta on vaikea nähdä Habsin muovautuvan ihan lähiaikoina tampamaiseksi joukkueeksi, jossa tulosvastuun voi huonoimpana päivänä kaataa lähes täysin ykkösvitjan harteille. Sen sijaan vegas-dallasmaiseen koostumukseen saattaisi hyvinkin olla ainekset, kunhan a) lupaavimpien nuorten kehitys jatkuu odotetunlaisena ja b) muutamat aukot kyetään paikkaamaan joko sisältä, mutta todennäköisimmin ulkoa.

Jos pyörittelee ajatusta, miten joukkueen selvään tavoitteeseen olla ihan oikea haastaja ennen kuin ikkuna Pricen ja Weberin urien kohdalla kutistuu, niin en näe sitä mahdottomaksi, mutta perin haastavaksi kyllä.

"Benn" - Suzuki - Caufield
Drouin - Kotkaniemi - Armia/Lehkonen
Byron - Danault - Gallagher
"Reaves" - Evans - Lehkonen/Armia

Siirtoja tulee tietysti tapahtumaan, mutta nykyrunkoon peilattuna tuossa olisi mielestäni aineksia varsin tasapainoiseen hyökkäyskokoonpanoon. Kysymysmerkkejä verrattuna vaikka Dallasin pelaajistoon vaan on hirmuisen paljon, à la "Benn", Caufield, Drouin, Armia, Lehkonen, Suzuki, Kotkaniemi...

"Schmidt" - Weber
Romanov/Chiarot - Petry
Kulak - Juulsen/Fleury

Puolustuksen osalta hanke on nähdäkseni helpompi hoidettava. Vasempaan laitaan on pakko saada se iänikuinen avainpalanen, muuten nippu näyttää hyvinkin asialliselta muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Nuoret herrat ovat tuossa tietysti ne epävarmat palaset, mutta eiköhän noista aika hyvä paletti saada kasaan.

Price
Allen
Primeau

Aivan laittoman hyvä maalivahtikolmikko, joka tarjoaa tarvittaessa pelivaraa vaikka isompaankin riskinottoon. Oikein kirkkaiden lasien läpi katsottuna periaatteessa jokaisella voisi olla mahdollisuus aloittaa tuleva kausi jopa ykkösvahtina. Allenin hankinnasta on mutistu mielestäni aivan turhaan - ihan yksi lysti, vaikka nostaisi ensi kaudella tuplaliksan. Ensimmäistä kertaa sitten Price - Halak -kaksikon, maalin edessä on todellista redundanssia, mahdollisuus jakaa kuormaa ja tehdä vaikka isompia peliliikkeitä. Pricen sopimuksen kesto on ainoa huolenaihe.

Summa summarum, jos joukkueen leveys ja laveus osoittautuvat olennaisimmaksi menestystekijäksi, Canadiensilla on hyvät ainekset kilpailykykyisen joukkueen rakentamiseen lähivuosina. Kuitenkin samaan aikaan täytyy tiedostaa, että myös epävarmuustekijöitä on vielä aikamoinen kasa. Optimitilanteessa yllä listatut junnut kehittyvät odotusten mukaisesti, täsmähankinnat saadaan tehtyä hyvillä kaupoilla, ja kasassa on parin, kolmen vuoden päästä todella kova nippu! Päinvastaisessa skenaariossa peli lähtee tulevan kauden alussa sakkaamaan, nuoren joukkueen hyvä boogie katoaa kuin tuhka tuuleen ja uudelleentyöstäminen pitää aloittaa ainakin joltain osin alusta.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Hyvää pohdintaa yllä! Tästä sais mun mielestä aika loistavan pohjustuksen jo Montreal Canadiens 2020-2021 ketjulle?

Siirtoja tulee tietysti tapahtumaan, mutta nykyrunkoon peilattuna tuossa olisi mielestäni aineksia varsin tasapainoiseen hyökkäyskokoonpanoon.

Summa summarum, jos joukkueen leveys ja laveus osoittautuvat olennaisimmaksi menestystekijäksi, Canadiensilla on hyvät ainekset kilpailykykyisen joukkueen rakentamiseen lähivuosina.
Se on ihan totta, että meillä tuskin on Pricen ja Weberin ikkunan aikana juuri mahdollisuutta Tampamaiseen materiaaliin.

Ilmaisin ehkä vähän itseni huonosti, en haikaillut 1C / 1W suoraan niitä Elite / Special luokan kavereita, jotta voisimme menestyä. Vaan enemmänkin tarkoitin juuri sitä että kaverit onnistuisivat kehityksessään. Sitä Montreal kaikkein eniten tarvitsee.

Katsotaan nyt kuin kauan Julien on puikoissa, onko terveydellisiä edellytyksiä yleensäkään jatkaa, vai otetaanko villinä korttina jo samantien Bouchard/Muller kaksikko ensi kaudelle puikkoihin. Pelatut sarjat Pinguja ja Flyersia vastaan tukee varsin hyvin tuota että laajuuden ja työmäärän kautta tällä joukkueella on mahdollisuudet menestyä. Tietyt puutteet on olemassa mutta uskon ainakin itse, että pelitavallisesti ollaan varsinkin 5vs5 kiekossa lähellä sitä millä tämä joukkue voi menestyä.

Terävyyttä tarvitaan varsinkin erikoistilannepelaamiseen, mutta se on ehkä kuitenkin se helpompi palanen korjata kuin että meillä olisi pelitapa joka kusee 5vs5 pelissä ja runko joka ei osaa sitä toteuttaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy