Viime vuosina Habs-veskarin on käytännössä pitänyt olla kentän parhaita pelaajia, jotta Habsit taistelevat voitosta, ottelussa kuin ottelussa.
Positiivista ainakin, että Bergevin tuskin voi kauden päätösyhteenvedossaan selitellä sysipaskaa kautta Pricen loukkaantumisella. Nykyvahvuudesta Pricella heikoimmat tilastot ja myös joukkueen voittoprosentti on parempi, kun maalissa on aloittanut joku muu kuin Jumala itse.
Vahvuuteen vajaa pari viikkoa sitten palannut A. Shaw tipahti Dallasia vastaan tajuttomaksi yrittäessään niitata Paterynin maata kiertävälle radalle. Shaw:n poski kolahti vittumaisen näköisesti Paterynin kypärään, ukko valahti jään pintaan valot sammuksissa ja Pateryn antoi vielä perään pari muikkaria, joskaan ei luultavasti hoksannut Shaw:n tippuneen jo ennen kuin tämä ehti edes jäähän.
Shaw:lla alkaa olla pelottavan pitkä lista aivotärähdyksiä ja vaikkei tällaista ole viimeisimmästä kai virallisesti diagnosoitukaan, tämän kauden soisi herran osalta olevan tässä. Ei pienintäkään järkeä riskeerata pelaajien terveyttä, kun juna meni jo kuukausia sitten. McCarron onkin nostettu ylös, joka tukisi ajatusta, että Shaw on telakalla.
Shaw:n arvo elää ja kuolee tinkimättömästä ja röyhkeästä pelityylistä, ja ellei pää enää montaa laakia kestä, on joko pakko pehmentää peliä tai jättää kentät. Tässä valossa jäljellä oleva 4v / $15,6m sopimus vaikuttaa varsin arveluttavalta.
Vielä pelottavammalla sopimuksella pelaava Weber taas kävi jalkaleikkauksessa, jossa tältä korjattiin jotain jänteitä. Toipumisennuste mukavat 6kk ja joku jalkavammoja paremmin tuntuva voisi kertoa, millaiset vaikutukset jänneleikkauksella saattaa olla liikkuvuuteen, joka ei muutenkaan Weberin saati koko puolustuksen vahvuus ole.
Mutta posin kautta lopuksi, eli Price on palannut oman aivotärskynsä jäljiltä jäälle, joten on vielä hyvin mahdollista, että tämäkin saadaan vielä pitkäaikaispotilaiden joukkoon.