Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 150 960
  • 24 186

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Luin muutaman sivun ja vaikuttaa siltä, että pihvi on hukassa.

Valtamedia - ennen kaikkea YLE, mutta myös Helsingin Sanomat - teki itsestänsä osapuolen turvapaikkakeskusteluissa. Tämä näkyi ohjelmissa ja kirjoituksissa. Tässä ei ole mitään outoa, sillä YLE toteutti määrättyä tehtäväänsä monikulttuurisuuden osalta ja HS:n puolelta lähinnä vihreitä symppaava kaupunkitoimitus säesti. Surkeaa tiedonvälityksen kannalta oli se, että HS ja YLE ryhtyivät hyvin heikoin faktoin ja puolivalhein propagoimaan joitakin yksittäisiä caseja. Olen muutamia avannut ao. ketjussa ja niistä tunnetuin taitaa olla äidistään erotettu vauva ja pyöräilyjoukkueen vainoaminen joukkueena.

Kannattaa myös huomata, että kaikki mitä YLE ja HS sekä muu valtamedia tuolloin tekivät, ei suinkaan ollut niin heikkoa kuin mitä väitetään. Itse olen nostanut esille luvun 80 prosenttia oikein.

Se mikä on jälkikäteen mielenkiintoista, on persujen vaikeneminen. Syy ei ole YLE tai HS, vaan persujen meno hallitukseen ja pakolaiskriisin tapahtuminen persujen ollessa hallituksessa. Persuilla ei ollut mitään sanomista isoihin kysymyksiin, joten persut valitsivat Soinin johdolla itse vaikenemisen. Halla-aho tuli julkisuuteen hallituksen politiikkaa suoraan vastustavalla näkemyksellä muistaakseni vasta loppuvuodesta 2015.

Järkevää on jatkossa katsoa eteenpäin kuitenkin niin, että tehdyt virheet puolin ja toisin osataan korjata.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Luin muutaman sivun ja vaikuttaa siltä, että pihvi on hukassa.

Valtamedia - ennen kaikkea YLE, mutta myös Helsingin Sanomat - teki itsestänsä osapuolen turvapaikkakeskusteluissa. Tämä näkyi ohjelmissa ja kirjoituksissa. Tässä ei ole mitään outoa, sillä YLE toteutti määrättyä tehtäväänsä monikulttuurisuuden osalta ja HS:n puolelta lähinnä vihreitä symppaava kaupunkitoimitus säesti. Surkeaa tiedonvälityksen kannalta oli se, että HS ja YLE ryhtyivät hyvin heikoin faktoin ja puolivalhein propagoimaan joitakin yksittäisiä caseja. Olen muutamia avannut ao. ketjussa ja niistä tunnetuin taitaa olla äidistään erotettu vauva ja pyöräilyjoukkueen vainoaminen joukkueena.

Kannattaa myös huomata, että kaikki mitä YLE ja HS sekä muu valtamedia tuolloin tekivät, ei suinkaan ollut niin heikkoa kuin mitä väitetään. Itse olen nostanut esille luvun 80 prosenttia oikein.

Se mikä on jälkikäteen mielenkiintoista, on persujen vaikeneminen. Syy ei ole YLE tai HS, vaan persujen meno hallitukseen ja pakolaiskriisin tapahtuminen persujen ollessa hallituksessa. Persuilla ei ollut mitään sanomista isoihin kysymyksiin, joten persut valitsivat Soinin johdolla itse vaikenemisen. Halla-aho tuli julkisuuteen hallituksen politiikkaa suoraan vastustavalla näkemyksellä muistaakseni vasta loppuvuodesta 2015.

Järkevää on jatkossa katsoa eteenpäin kuitenkin niin, että tehdyt virheet puolin ja toisin osataan korjata.

Tämä on varsin järkevä lähestymistapa.

Kukaan ei ole väittänytkään että 100% uutisoinnista on ollut heikkoa tai jollain tavalla erityisen huonolaatuista. Tuolla HS:n 2015 uutisoinnilla pyrin vain tuomaan esille sitä, että keskustelua = dialogia ei ainakaan heidän uutisointinsa toimesta kovinkaan paljon tuotu esille / tuettu, En tiedä onko uutisoinnin oikeellisuuden (mikäli tuohon viittasit) prosentti 80 ja 76.4 mutta se ei ole 0 tai 100. @Walrus21 tiedoksi eli tähän pyrin viittaamaan tuolla - enkä väittänytkään että HS jotenkin edustaisi koko mediakenttää. HS kuitenkin on kuitenkin varsin merkittävä media - vai oletko tästä jotenkin eri mieltä?

Sen verran persut saivat kuitenkin aikaiseksi, että pakolaispolitiikkaa tiukennettiin aika merkittävästikin. Toki eihän tämä mitään auta aiempaan tilanteeseen - mutta pointti oli siis se, että eivät persut täysin hiljaa olleet. En muuten itse ole persu - tarkennnettakoon sekin tähän nyt vielä uudelleen.

Tuo virheistä oppiminen onkin se tärkein asia tässä. Tappelemalla siitä mitä on tapahtunut keskustelu ei etene oikeaan suuntaan - kannattaa kuitenkin yrittää ymmärtää miksi asiat tapahtuivat siten miten ne tapahtuivat, sillä tämän jälkeen kaikki osapuolet lienevät valistuneempia. Tiettyjen tahojen välillä on vain niin paljon jännitteitä ettei järkevän keskustelun aikaansaaminen tunnu olevan kovin helppoa. Kaikkien osapuolien asenteissa on varmasti korjaamisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kävin aikaa sitten @Jesus Shaves läpi YLE:n ja HS:n artikkeleita pääosin turvapaikanhakijoita ja pakolaisista muistaakseni ajalta 1.10. 2015 - 30.9. 2016. Sen perusteella kirjoitin 11/2016 pitäväni uutistarjonnasta 80 prosenttia luotettavana. Luotan siis enemmän, kuin suomalaiset keskimäärin. Keskimääräinen tulos on 65 prosenttia. Tarkemmin YLE:n julkaisemasta ja Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin mm. uutisten luotettavuutta mittaavasta kyselystä tässä.

Ja totta on, Helsingin Sanomat on hyvin merkittävä tekijä suomalaisessa mediakentässä.

Kun noita artikkeleita kävin läpi, persujen hiljaisuus oli yllätys. On parempi puhua alkuhiljaisuudesta, sillä se tavallaan loppui Halla-ahon ulostuloon blogissaan vuoden 2015 lopulla. Simon Elo kertoi myös, että vuoden 2015 aikana muiden hallituspuolueiden edustajat kyselivät persuilta, mitä pitäisi tehdä. Oli niin tai ei, tekoja saatiin aikaan vasta reilusti vuoden 2016 puolella ja osa niistäkin kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Ainoa merkittävä vuoden 2015 puolella saatu päätös oli joulukussa 2015 tehty päätös oleskeluluvan myöntämistä poistamalla laista yhden perusteen eli humanitaarisen suojelun oikeutuksena oleskelulupaan.

Totta on, että eri tahojen välillä on niin paljon jännitteitä ettei järkevän keskustelun aikaansaaminen tunnu olevan kovin helppoa. Olettaen, että mm. YK:n arviot väestönkasvusta pitävät suunnilleen paikkansa, meidän tulisi kyetä ratkaisemaan lähivuosikymmeninä entistä suurempia haasteita. Se on haaste myös keskustelulle ennen tapahtumia, niiden aikana ja niiden jälkeen.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Totta on, että eri tahojen välillä on niin paljon jännitteitä ettei järkevän keskustelun aikaansaaminen tunnu olevan kovin helppoa. Olettaen, että mm. YK:n arviot väestönkasvusta pitävät suunnilleen paikkansa, meidän tulisi kyetä ratkaisemaan lähivuosikymmeninä entistä suurempia haasteita. Se on haaste myös keskustelulle ennen tapahtumia, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Tässähän se jättiläismäinen haaste onkin.

Näistä Afrikan numeroista on tässä ketjussa aiemminkin kirjoiteltu ja '15 / '16 pakolaiskriisi ei ole mitään verrattuna siihen mitä on odotettavissa 20-30 vuoden kuluttua. Tuohon mielestäni ratkaisu ei ole se mitä pyritään tekemään Suomessa - ennemminkin se mitä Suomi (& muut maat) pyrkii tekemään muualla. Kuinka paljon asioihin sitten voi vaikuttaa onkin sitten eri kysymys.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässähän se jättiläismäinen haaste onkin.

Näistä Afrikan numeroista on tässä ketjussa aiemminkin kirjoiteltu ja '15 / '16 pakolaiskriisi ei ole mitään verrattuna siihen mitä on odotettavissa 20-30 vuoden kuluttua. Tuohon mielestäni ratkaisu ei ole se mitä pyritään tekemään Suomessa - ennemminkin se mitä Suomi (& muut maat) pyrkii tekemään muualla. Kuinka paljon asioihin sitten voi vaikuttaa onkin sitten eri kysymys.

Täällä on muutamaan kertaan nostettu esiin Afrikan hyvä talouskehitys ja sen vaikutus maanosan olosuhteisiin. Tätä kehitystä pitäisi tukea ja pyrkiä sellaisiin järjestelmiin, joissa raha jäisi valtioiden käyttöön, eikä valuisi kansainvälisille suuryhtiöille tai korruptioituneille valtarakenteille. Hyviäkin esimerkkejä löytyy, mutta tie vielä pitkä ja kivinen.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Luin muutaman sivun ja vaikuttaa siltä, että pihvi on hukassa.

Valtamedia - ennen kaikkea YLE, mutta myös Helsingin Sanomat - teki itsestänsä osapuolen turvapaikkakeskusteluissa. Tämä näkyi ohjelmissa ja kirjoituksissa. Tässä ei ole mitään outoa, sillä YLE toteutti määrättyä tehtäväänsä monikulttuurisuuden osalta ja HS:n puolelta lähinnä vihreitä symppaava kaupunkitoimitus säesti. Surkeaa tiedonvälityksen kannalta oli se, että HS ja YLE ryhtyivät hyvin heikoin faktoin ja puolivalhein propagoimaan joitakin yksittäisiä caseja. Olen muutamia avannut ao. ketjussa ja niistä tunnetuin taitaa olla äidistään erotettu vauva ja pyöräilyjoukkueen vainoaminen joukkueena.

Kannattaa myös huomata, että kaikki mitä YLE ja HS sekä muu valtamedia tuolloin tekivät, ei suinkaan ollut niin heikkoa kuin mitä väitetään. Itse olen nostanut esille luvun 80 prosenttia oikein.

Se mikä on jälkikäteen mielenkiintoista, on persujen vaikeneminen. Syy ei ole YLE tai HS, vaan persujen meno hallitukseen ja pakolaiskriisin tapahtuminen persujen ollessa hallituksessa. Persuilla ei ollut mitään sanomista isoihin kysymyksiin, joten persut valitsivat Soinin johdolla itse vaikenemisen. Halla-aho tuli julkisuuteen hallituksen politiikkaa suoraan vastustavalla näkemyksellä muistaakseni vasta loppuvuodesta 2015.

Järkevää on jatkossa katsoa eteenpäin kuitenkin niin, että tehdyt virheet puolin ja toisin osataan korjata.
No jos nyt luet nuo @Lähemäen Dynamo :n viestit, niin niissä aivan selvästi implikoidaan, että monipuolista keskustelua ei ole käyty lainkaan. Se on se konteksti, josta käsin minä käyn tätä keskustelua. Mielestäni monipuolista keskustelua on käyty jo kymmenen vuotta ja kaikki osapuolet ovat kyllä saaneet suunvuoron. On täysin eri asia, mitä painotuksia mediassa on milloinkin ollut; ei ole kovinkaan oletettavaa, että liberaali kaupunkilaislehti lähtisi persuilemaan maahanmuuttoasioissa. Tällaista "velvoitetta" ei myöskään ole.

Mikäli taas kritisoidaan YLEä, tulee kritiikki kohdistaa päättäviin elimiin. Otin jo esille hallintoneuvoston kokoonpanon, joka sisältää varsin tasaisesti puolueiden jäseniä.

En ole siitä eri mieltä, etteikö jotkin yksittäiset YLEn tai Hesarin jutut olisi olleet journalistiselta tasolta puutteellisia. En kuitenkaan näe, että isossa kuvassa olisi menty pahasti metsään. Mieluummin minä toivon, että virhe sattuu hyväuskoisuudessa ja luottamuksessa haastateltavan sanaan kuin siinä, että aletaan leimaamaan katteettomasti ihmisiä.

Tämä on varsin järkevä lähestymistapa.

Kukaan ei ole väittänytkään että 100% uutisoinnista on ollut heikkoa tai jollain tavalla erityisen huonolaatuista. Tuolla HS:n 2015 uutisoinnilla pyrin vain tuomaan esille sitä, että keskustelua = dialogia ei ainakaan heidän uutisointinsa toimesta kovinkaan paljon tuotu esille / tuettu, En tiedä onko uutisoinnin oikeellisuuden (mikäli tuohon viittasit) prosentti 80 ja 76.4 mutta se ei ole 0 tai 100. @Walrus21 tiedoksi eli tähän pyrin viittaamaan tuolla - enkä väittänytkään että HS jotenkin edustaisi koko mediakenttää. HS kuitenkin on kuitenkin varsin merkittävä media - vai oletko tästä jotenkin eri mieltä?
En ole. Olen myös lukenut kyseistä aviisia noinakin aikoina ja muistan lukuisia juttuja, joissa on kriittisesti ruodittu maahanmuuton ongelmia. Mestari Halla-ahokin on ollut paljon esillä saaden muutamia henkilöhaastattelujakin. Sitä en kiistä, etteikö Hesarin linja olisi erilainen kuin perussuomalaisten kannattajakunnan.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Kollektiivinen vastaus:

Niin siis minähän sanoin, että keskustelua on käyty viimeiset kymmenen vuotta. Se että teidän mielestä keskustelun sävy ei ole mieleinen, on eri asia. Minusta keskustelu on ollut varsin monipuolista. En tiedä, mille osapuolelle ei mielestänne ole annettu mahdollisuutta osallistua, kun YLEkin on järjestänyt lukuisia debatteja, joihin on osallistunut mm. perussuomalaisten ja Suomen sisun jäseniä.

Boldaamani kohta kertoo oleellisen viimeisen kymmenen vuoden maahanmuutto keskustelun ongelmasta. Niin kauan kuin kriittisiä näkemyksiä esittää vain ko. tahot ei rakentava dialogi onnistu, vaan homma menee pelkäksi kärjistelyksi ja änkytykseksi. Itse kaipaisin ns. "lukutaitoisten" näkemyksiä maahanmuuton haasteista, tarra-natsien öyhötyksestä ei tässäkään asiassa ole muuta kuin haittaa...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En ole siitä eri mieltä, etteikö jotkin yksittäiset YLEn tai Hesarin jutut olisi olleet journalistiselta tasolta puutteellisia. En kuitenkaan näe, että isossa kuvassa olisi menty pahasti metsään.

Vähän kesti vastaaminen, mutta: nostin jo 2016 esille luvun 80 luotettavuusprosenttina, joten olemme samaa mieltä siitä, että isossa kuvassa ei ole menty pahasti metsään.

Mieluummin minä toivon, että virhe sattuu hyväuskoisuudessa ja luottamuksessa haastateltavan sanaan kuin siinä, että aletaan leimaamaan katteettomasti ihmisiä.

Virheitä sattuu, mutta eihän pahimmat kyhäelmät virheitä olleet, vaan täysin tietoista vaikuttamista hallituksen päätöksiin, joita tehtiin samalla tai seuraavalla viikolla kyhäelmistä. Vinkit eivät tulleet haastateltavilta, vaan tietääkseni lähellä vihreitä olleilta tahoilta.

Median tehtävä ei ole leimata ketään, vaan pysyä faktoissa. Helpoiten se käy, kun toimittajat tekevät työnsä ilman poliittisia näkemyksiään. Valitettavasti nuorempi kaarti on tutkimuksen (tai selvityksen) mukaan hyvin valmis näyttämään omat näkemyksensä jutuissaan. Tämä ei ainakaan paranna median objektiivisuutta tai lisää sen luotettavuutta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Virheitä sattuu, mutta eihän pahimmat kyhäelmät virheitä olleet, vaan täysin tietoista vaikuttamista hallituksen päätöksiin, joita tehtiin samalla tai seuraavalla viikolla kyhäelmistä. Vinkit eivät tulleet haastateltavilta, vaan tietääkseni lähellä vihreitä olleilta tahoilta.

Median tehtävä ei ole leimata ketään, vaan pysyä faktoissa. Helpoiten se käy, kun toimittajat tekevät työnsä ilman poliittisia näkemyksiään. Valitettavasti nuorempi kaarti on tutkimuksen (tai selvityksen) mukaan hyvin valmis näyttämään omat näkemyksensä jutuissaan. Tämä ei ainakaan paranna median objektiivisuutta tai lisää sen luotettavuutta.
Sinun pitäisi kohdistaa tämä kritiikki YLEn hallintoelimiä kohtaan. Jos taas kritisoit muuta mediakenttää, sinun pitäisi kritisoida ennen kaikkea vastaavien päätoimittajien linjauksia - ei yksittäisten toimittajien, jotka eivät ole vastuussa lehden yleisestä linjasta tai painotuksista.

Ymmärtääkseni tämä kritiikki on painottunut pääosin ns. human interest -osaston juttuihin. Minä en pidä tuollaisia juttuja kovin haitallisina, vaikka niissä joskus harvoin näkyisi toimittajan oma asennoituminen. Asia ei mielestäni ole millään lailla verrannollinen siihen, että joku MV-lehti mässäilee rikosepäiltyjen nimillä luoden tilanteen, jossa julkaisutoiminta todennäköisesti aiheuttaa vainoa.

Tuota puoluepoliittista vaikuttamista en oikein ymmärrä. Lehdistön roolihan on olla kriittinen hallitusta kohtaan. Lehdet ovat ensisijaisesti vastuussa lukijoilleen, jotka voivat itsenäisesti tehdä päätöksen sen suhteen, jatkavatko tilausta vai eivät. YLEn kohdalla tilanne on toki hieman kimurantimpi, mutta senhän vuoksi meillä on poliittisesti ohjattu hallintoneuvosto sekä yleisradiolaki.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sinun pitäisi kohdistaa tämä kritiikki YLEn hallintoelimiä kohtaan. Jos taas kritisoit muuta mediakenttää, sinun pitäisi kritisoida ennen kaikkea vastaavien päätoimittajien linjauksia - ei yksittäisten toimittajien, jotka eivät ole vastuussa lehden yleisestä linjasta tai painotuksista.

Olenhan minä kritisoinut YLE:n hallintoelimiä. Minusta ne ovat jäänne menneisyydestä. Mitä tulee toimittajien vastuuseen, kukin toimittaja on toki vastuussa omasta jutustaan ja linjastaan. Päätoimittaja ei näe edes juttuja ennen julkaisua, elleivät ne ole ykkösluokkaa. Yleensä toimituksissa - kuten YLE ja HS - on kussakin osastossa tms esimies, joka vastaa ylöspäin.

Yksittäinen lukija tekee kuitenkin aivan oikein kritisoidessaan ohjelman tai artikkelin sisältöä julkisesti vaikkapa somessa tai täällä Jatkoajassa.

Ymmärtääkseni tämä kritiikki on painottunut pääosin ns. human interest -osaston juttuihin. Minä en pidä tuollaisia juttuja kovin haitallisina, vaikka niissä joskus harvoin näkyisi toimittajan oma asennoituminen. Asia ei mielestäni ole millään lailla verrannollinen siihen, että joku MV-lehti mässäilee rikosepäiltyjen nimillä luoden tilanteen, jossa julkaisutoiminta todennäköisesti aiheuttaa vainoa.

Olet ymmärtänyt väärin. Kritiikkini on koskenut valheellisia vedätyksiä, joilla on pyritty tekemään politiikkaa. Kerroin jo yhden esimerkin ja sen, mistä se löytyy.

En lähtisi vertaamaan YLE:n ja HS:n toimintaa MV-lehden toimintaan. Ne eivät ole mielestäni keskenään vertailukelpoisia.

Tuota puoluepoliittista vaikuttamista en oikein ymmärrä. Lehdistön roolihan on olla kriittinen hallitusta kohtaan. Lehdet ovat ensisijaisesti vastuussa lukijoilleen, jotka voivat itsenäisesti tehdä päätöksen sen suhteen, jatkavatko tilausta vai eivät. YLEn kohdalla tilanne on toki hieman kimurantimpi, mutta senhän vuoksi meillä on poliittisesti ohjattu hallintoneuvosto sekä yleisradiolaki.

Lehden linjaa voi lukija arvostella aivan vapaasti siitä riippumatta, aikooko hän irtisanoa tilauksensa. Sama pätee koko yhteiskunnassa urheilua myöten. Voit aivan vapaasti arvostella jääkiekkojoukkueesi esityksiä ilman, että sinun tarvitsee lopettaa sen kannattaminen. Tätä kutsutaan myös vuorovaikutukseksi ja palautteeksi.

YLE:n osalta ongelma on selvästi vähentynyt. Enää YLE ei esimerkiksi propagoi Putinin poliittista linjaa, kuten teki vielä vuonna 2014 Krimin osalta. Tätäkään varten ei tarvita hallintoneuvostoa, vaan ihan normaalia työelämän johtamista ja työn tekemisen vaatimista ilman, että toimittajan poliittinen intohimo korostuu.

Menee jo sen verran ohi monikulttuurisuuden, että mahdolliset jatkot jossain toisessa ketjussa.
 
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
Stop the press! Se ei ollutkaan rikkaus!
Pääministeri Löfven: Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää - Ulkomaat | HS.fi (linkki HS)

Ruotsin demarien takit aloittivat vinhan suhahtelun ja pyörivät kuin hyrrät käyttäjiensä päällä. Lövren onkin kerennyt öyhöttää vuosikymmenen siitä rikkaudesta ja onnesta mikä Ruotsia on kohdannut. Siinä sivussa järkevästi siirtolaisaaltoihin suhtautuneet ovat tulleet potkituiksi ulos työpaikoistaan, leimattu ja häpäisty.

Maahanmuuttoministeri Fritzon kertoo: "Tämänpäiväinen ehdotuksemme perustuu perinteiseen sosiaalidemokraattisen politiikkaan, jossa puolustamme turvapaikkaoikeutta, korostamme YK:n kiintiöjärjestelmää ja jatkamme aktiivista avunantoa maailmalla”. Jaa, mitäs politiikkaa se sitten oli, mitä demarit aiemmin tekivät? Toimittajat eivät luonnollisesti esittäneet kiperiä kysymyksiä siitä, kuinka Ruotsille vahingollista politiikkaa vihervasemmisto on viimeisen 20 vuoden aikana tehnyt. Tärkeää on myös mainita ruotsidemokraattien kova politiikka, siis se sama politiikkaa, mitä vihervasemmisto alkaa harrastamaan vaalien lähestyessä ja tosiasioiden lätsähtäessä huolella meikattujen miesnais-idioottien naamoihin.

Suomen vihervassarien puoluetoimistolla käynee kevätsutina, kuinka muotoilla sama asia Suomessa yleisölle siten, ettei kansa vaan äkkää, että ne natsipersuthan olivat aivan oikeassa. Mutta eiköhän tämä lehdistön suosiollisella avustuksella tulla näkemään myös täällä. Persut pysyvät jatkossakin ihmisvihamielisinä, koska heillä ei ollut oikeutta kertoa totuutta, eikä heillä ollut oikeutta tietää asioita paremmin.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Toimittajat eivät luonnollisesti esittäneet kiperiä kysymyksiä siitä, kuinka Ruotsille vahingollista politiikkaa vihervasemmisto on viimeisen 20 vuoden aikana tehnyt.
En ota muuten kantaa tähän varsin tunnepitoiseen paasaukseen, mutta kysyisin silti, miten Ruotsilla mielestäsi menee valtiona esimerkiksi verrattuna Suomeen?

Taustatietona voin paljastaa, että Ruotsiin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut vuosittain yli viisinkertainen Suomeen verrattuna.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
En ota muuten kantaa tähän varsin tunnepitoiseen paasaukseen, mutta kysyisin silti, miten Ruotsilla mielestäsi menee valtiona esimerkiksi verrattuna Suomeen?

Taustatietona voin paljastaa, että Ruotsiin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut vuosittain yli viisinkertainen Suomeen verrattuna.

Saanko kysyä ovatko Ruotsin hyvinvointi & pakolaisten määrä mielestäsi korreloivia tekijöitä?
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Saanko kysyä ovatko Ruotsin hyvinvointi & pakolaisten määrä mielestäsi korreloivia tekijöitä?
Luulenpa, että tuossa nimenomaan yritettiin argumentoida, etteivät maahanmuuttajien määrä ja maan yleinen hyvinvointi korreloi ollenkaan niin suoraan, kuin jotkut huolestuneet kansalaiset kuvittelevat. Kumpaankaan suuntaan. Ei aina tarttis ymmärtää väärin.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Luulenpa, että tuossa nimenomaan yritettiin argumentoida, etteivät maahanmuuttajien määrä ja maan yleinen hyvinvointi korreloi ollenkaan niin suoraan, kuin jotkut huolestuneet kansalaiset kuvittelevat. Kumpaankaan suuntaan. Ei aina tarttis ymmärtää väärin.

Olet tietenkin ihan oikeassa. Pyydän mitä nöyrimmin anteeksi tökeröä käytöstäni.

Minulla ei ole maahanmuuttajia tai humanitaarisia maahanmuuttajia kohtaan mitään vastaan - mikäli ihmiset tarvitsevat apua sitä tulee toki tarjota - kyvykkyyden rajoissa ja tulee muistaa, että apua voidaan tarjota usealla eri tavalla. Olen tämän aiemminkin kirjoittanut - mutta kirjoitan tämän selkeyden vuoksi vielä kerran: mielestäni noin yleisesti ottaen ääripäät maahanmuuttokysymyksessä eivät ole hyviä. Ei se, että rajat ovat täysin kiinni eikä se, että rajat ovat täysin auki.

Myös ns. kantaväeston ja maahanmuuttajien vastakkainasettelua tulisi välttää. Tällä hetkellähän tilanne on se, että ihmiset kokevat maahanmuuttajien saavan kohtuuttomia etuja jotka sitten ovat heiltä pois (tai oikeammin heidän verovaroin kustantamiaan) - ja tämä ei luonnollisestikaan palvele ketään. Minulla ei ole vastauksia miten maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi kehittää - sen kuitenkin tiedän etteivät 2015 asiat menneet ihan maaliin ja tätä taustaa vasten en lainkaan ihmettele miksi osa ihmisistä ei suhtaudu kovin myönteisesti pakolaisiin.

Toivoisin kuitenkin, että Eurooppa ja myös Suomi oppisivat jotain vuosien 2015 ja 2016 tapahtumista - sillä nuo tapahtumat eivät varmasti olleet hyviä yhdenkään osapuolen kannalta. Muutaman vuosikymmenen kuluttua edessämme ovat kertaluokkaa suuremmat haasteet maahanmuuton suhteen ja tuolloin on parempi olla valmiina, sillä massat tulevat olemaan varsin suuria.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
En ota muuten kantaa tähän varsin tunnepitoiseen paasaukseen, mutta kysyisin silti, miten Ruotsilla mielestäsi menee valtiona esimerkiksi verrattuna Suomeen?

Taustatietona voin paljastaa, että Ruotsiin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut vuosittain yli viisinkertainen Suomeen verrattuna.

Ensinnäkin pitäisi tietää mitä tarkalleen kysyt? Mikäli kysyt valtion taloudellista tilaa, niin siirtolaisten voimakas lisääntyminen aiheuttaa voimakasta bruttokansantuotteen kasvua, mutta näissä jutuissa usein unohdetaan verrata bkt:n kasvua per asukas, mikä onkin kiihtyvällä vaudilla laskemassa Ruotsissa. Ruotsilla on ollut niin valtavat taloudelliset puskurit, että valtio on pitkään rypenyt yltäkylläisyydessä.

Vanha totuus on kuitenkin että bk:t ei mittaa kansakunnan hyvinvoinnin tilaa ja se on heikentynyt selvästi voimakkaan siirtolaisuuden johdosta. Tämä korreloi suoraan maan henkiseen tilaan, mikä on valjennut nyt viimeistään maan feministiselle johdollekin, eri poliitikkojen myönnettyä, että kurssi on ollut pahasti väärä. Oma arvaukseni on että Ruotsin talous tulee menemään seuraavina vuosina alamäkeen ja ongelmat segregaation suhteen jyrkkenevät. Ruotsissa on tehty katastrofaalinen emämunaus, josta tulevat sukupolvet tulevat kärsimään voimakkaasti.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ensinnäkin pitäisi tietää mitä tarkalleen kysyt?
Kysyin miten Ruotsilla valtiona menee verrattuna Suomeen. Odotan vastaukseksi jotain konkreettista tunnepitoisen paasauksen sijaan. Voit vaikkapa alkuun esittää vertailua taloudellisilla mittareilla, ihmisten hyvinvoinnissa, turvallisuudessa tai sosiaalisessa liikkuvuudessa.

Mikäli kysyt valtion taloudellista tilaa, niin siirtolaisten voimakas lisääntyminen aiheuttaa voimakasta bruttokansantuotteen kasvua, mutta näissä jutuissa usein unohdetaan verrata bkt:n kasvua per asukas, mikä onkin kiihtyvällä vaudilla laskemassa Ruotsissa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Tai jos pitää, haluaisin nähdä jotain konkreettisia todisteita asiaan liittyen.

Vanha totuus on kuitenkin että bk:t ei mittaa kansakunnan hyvinvoinnin tilaa ja se on heikentynyt selvästi voimakkaan siirtolaisuuden johdosta. Tämä korreloi suoraan maan henkiseen tilaan, mikä on valjennut nyt viimeistään maan feministiselle johdollekin, eri poliitikkojen myönnettyä, että kurssi on ollut pahasti väärä. Oma arvaukseni on että Ruotsin talous tulee menemään seuraavina vuosina alamäkeen ja ongelmat segregaation suhteen jyrkkenevät. Ruotsissa on tehty katastrofaalinen emämunaus, josta tulevat sukupolvet tulevat kärsimään voimakkaasti.
Tässä taas palataan mutuiluun.

Jos esität laveita väitteitä, valmistaudu esittämään edes jonkinlaista evidenssiä argumenttiesi tueksi.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Kysyin miten Ruotsilla valtiona menee verrattuna Suomeen. Odotan vastaukseksi jotain konkreettista tunnepitoisen paasauksen sijaan. Voit vaikkapa alkuun esittää vertailua taloudellisilla mittareilla, ihmisten hyvinvoinnissa, turvallisuudessa tai sosiaalisessa liikkuvuudessa.

.

Ruotsissa on osattu tehdä tarvittavia taloudellisia uudistuksia kuten veronkevennyksiä, sääntelyn purkamista ja työmarkkinoiden avaamista jo pari vuosikymmentä sitten, siinä missä me täällä onnelassa rypemme edelleen AY-liikkeen ja yleissitovuuden vallan alla. Ruotsi ei ole menestynyt taloudessaan holtittoman (Afrikasta ja arabimaista tulevan) maahanmuuton vuoksi, vaan siitä huolimatta. Toivoisin itsekin sinulta konkreettisia numeroita, että kuinka paljon keskimääräinen afrikkalainen/arabi tuottaa nettomääräisesti valtion kassaan verorahoja, sekä kohentaa ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja sosiaalista liikkuvutta vaikka 2 vuoden kuluttua maahanmuutosta. Tuo 2 vuotta on se maksimiaika milloin itsensä elättävä ihminen oppii kielen ja kykenee maassa työhön. Vaikka jos tosissaan haluaa integroitua niin vuosikin riittää, onhan siitäkin useita esimerkkejä.

Ja itse olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee hyvin paljon enemmän meriittiperusteista työperäistä maahanmuuttoa, mutta en ole koskaan nähnyt myöskään mitään konkretiaa, että näistä tietyistä maista tulevat kohentaisi tilannettamme. Ja toivon syvästi, että joku pystyisi sitä konkretiaa minulle esittämään, sillä sittenhän meillä olisi todelliset onnen ja ilon päivät vasta edessä.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ruotsissa on osattu tehdä tarvittavia taloudellisia uudistuksia kuten veronkevennyksiä, sääntelyn purkamista ja työmarkkinoiden avaamista jo pari vuosikymmentä sitten, siinä missä me täällä onnelassa rypemme edelleen AY-liikkeen ja yleissitovuuden vallan alla. Ruotsi ei ole menestynyt taloudessaan holtittoman (Afrikasta ja arabimaista tulevan) maahanmuuton vuoksi, vaan siitä huolimatta. Toivoisin itsekin sinulta konkreettisia numeroita, että kuinka paljon keskimääräinen afrikkalainen/arabi tuottaa nettomääräisesti valtion kassaan verorahoja, sekä kohentaa ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja sosiaalista liikkuvutta vaikka 2 vuoden kuluttua maahanmuutosta. Tuo 2 vuotta on se maksimiaika milloin itsensä elättävä ihminen oppii kielen ja kykenee maassa työhön. Vaikka jos tosissaan haluaa integroitua niin vuosikin riittää, onhan siitäkin useita esimerkkejä.
En ole tuollaisia väitöksiä esittänyt. Humanitäärisen maahanmuuton perimmäinen tarkoitus ei ole taloudellinen hyöty vaan auttaminen. Puutuin ainoastaan siihen, että täällä jankataan toistuvasti virheellisiä mielikuvia esim. Ruotsin "romahtamisesta".
 
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
Ensinnäkin tämä on keskustelupalsta, jonka tarkoituksena ei ole jokaisen tekstin perään linkittää lähteitä ja tutkimuksia.

Ilmeisesti "laveiden ja tunnepitoisten" viestien kirjoittamiseen on sinulla yksinoikeus. Voit tutkia googlesta lisää kuinka bkt:n kasvu ja bkt per asukas ovat täysin eri mittareita. Google tosiaan antaa sinulle tähän runsaasti materiaalia, mutta linkkaan nyt sulle yhden (kauppalehti). Bkt mittari on tosiaan huono kansakunnan hyvinvointia kuvaava mittari. Esimerkiksi siirtolaisten määrä aiheuttaa lisää kysyntää kotimarkkinoilla (tuotteita pusketaan ulos, mikä nostaa bkt:ta, mutta valtio joutuu kuitenkin maksumieheksi, jolloin bkt per asukas laskee). Nobelisti Joseph Stiglitz kirjoitti: "Bkt on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin". Tuossa on nyt linkki sitten siihenkin (talouselämä)

Ruotsin bkt per asukas on laskenut selvästi ja tulee laskemaan. Kansakunnan kokonaishyvinvointia kun arvioi, niin ongelmia on joka puolella. Esimerkiksi poliisi kertoo turvallisuustilanteensa heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana, samalla Ruotsin raiskausrikollisuus on kasvavaa, mutta taustoja ei Brå tutki. Lövren kertoo julkisuudessa harkinneensa armeijan kutsumista apuun jengiongelmien vuoksi, jotka ovat hyvin pitkälti etnisyyteen pohjautuvia.

Lammasmainen typeryytesi hämmästyttää.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Toivoisin itsekin sinulta konkreettisia numeroita, että kuinka paljon keskimääräinen afrikkalainen/arabi tuottaa nettomääräisesti valtion kassaan verorahoja, sekä kohentaa ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja sosiaalista liikkuvutta vaikka 2 vuoden kuluttua maahanmuutosta. Tuo 2 vuotta on se maksimiaika milloin itsensä elättävä ihminen oppii kielen ja kykenee maassa työhön. Vaikka jos tosissaan haluaa integroitua niin vuosikin riittää, onhan siitäkin useita esimerkkejä.
Tuottavathan he välillisesti verotuloja, kun heidän takiaan on jo vuosikymmenien ajan palkattu tuhatmäärin kilttejä tätejä opettamaan kieltä, kulttuuria ja sopeutumista. Kilttien tätien palkat tosin maksetaan verotuloilla eli nettotuotto on jäänyt haaveeksi.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
En ole tuollaisia väitöksiä esittänyt. Humanitäärisen maahanmuuton perimmäinen tarkoitus ei ole taloudellinen hyöty vaan auttaminen.
Maahanmuuttoteollisen kompleksin lobbareiden jutut alkaa kuulostaa 70-80-lukujen tupakkateollisuuden lobbareilta. Et luultavasti tajua tätä itse mutta vähän koomista se on.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
...Humanitäärisen maahanmuuton perimmäinen tarkoitus ei ole taloudellinen hyöty vaan auttaminen. ..

Tämä on hyvä lähtökohta keskusteluun.
Jospa vielä mediassa joskus pystyttäisiin selvemmin erottamaan turvapaikanhakija/ humanitäärinen maahanmuuttaja/ maahanmuuttaja toisistaan, niin kuvio selkenisi mahdollisesti jopa joillekin ultra-ärsyyntyjille.
Minusta vain tuntuu siltä, että ( niin juuri näin, mutulla) maahanmuuttaja, mamu-termiä on ideologisella, hyvin lavealla siveltimellä kirjoiteltu ja kirjailtu, omalla mamu-fontilla jopa painettu suurta levikkiä nauttiviin aviiseihin.
Ja toki YLE on ansiokkaasti korviimme tuon mamu-termin lanseerannut. Se kuulostaa kivalta suomeksi, mamu. Vähän niinkuin mamma, lapsikin osaa sanoa mamu. Ruotsiksi yhtä sujuva, jättekiva.

Monilla bangladeshiläisillä on varmaan aika ikävä elämänmeno, jopa verrattuna suomalaisen opiskelijaan tai apurahaa anovaan tutkijaan, joten ehkä humanitäärisen maahanmuuton resursseja pitäisi lisätä. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, joten miljoona yksilöä jo jossain ehkä kuuluukin. Autetaan kaikkia, ei vain nuoria miehiä. Nuorten miesten auttaminen on mielestäni sukupuolittunutta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ensinnäkin tämä on keskustelupalsta, jonka tarkoituksena ei ole jokaisen tekstin perään linkittää lähteitä ja tutkimuksia.
EI olekaan, ellei sitten lauo väitteitä, jotka ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tällöin on mielestäni ihan oikeutettua pyytää lähteitä esitetyille väitteille.
Ilmeisesti "laveiden ja tunnepitoisten" viestien kirjoittamiseen on sinulla yksinoikeus.
Tuppaan pysyttäytyä tosiasioissa. Sinä sen sijaan maalaat ns. isolla pensselillä omien toiveidesi ja pelkojesi mukaisia mielikuvia, jotka esität ikään kuin neutraaleina faktoina.
Voit tutkia googlesta lisää kuinka bkt:n kasvu ja bkt per asukas ovat täysin eri mittareita. Google tosiaan antaa sinulle tähän runsaasti materiaalia, mutta linkkaan nyt sulle yhden (kauppalehti). Bkt mittari on tosiaan huono kansakunnan hyvinvointia kuvaava mittari. Esimerkiksi siirtolaisten määrä aiheuttaa lisää kysyntää kotimarkkinoilla (tuotteita pusketaan ulos, mikä nostaa bkt:ta, mutta valtio joutuu kuitenkin maksumieheksi, jolloin bkt per asukas laskee). Nobelisti Joseph Stiglitz kirjoitti: "Bkt on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin". Tuossa on nyt linkki sitten siihenkin (talouselämä)
Sinä puhuit alun perin siitä, että Ruotsissa on tehty 20 vuotta demareiden johdolla "haitallista politiikkaa" (huomauttaisin, että tänä aikana myös Reinfeldtin moderaatit ovat olleet pääministeripuolueena). Kysyttäessä Ruotsin valtion tilasta esität Kauppalehden jutun, jossa todetaan seuraavaa: "Kun katsoo bkt-kasvua per asukas menneen kymmenen vuoden ajalta, niin Ruotsi ei olekaan ollut Euroopan kirkkain kasvutähti, kuten ruotsalaispoliitikot väittävät, vaan EU-maiden keskitasoa."

Eli siis Ruotsin kasvu on yhdellä mittarilla tarkasteltaessa vain EU-maiden keskitasoa. Milloin se romahtaminen alkaa? Nyt on kymmenen vuotta jauhettu samaa mantraa, jonka mukaan se alkaa "ihan kohta".

Lisäksi olet puhunut "itsetuhoisesta politiikasta". Kuitenkin perusteita vaadittaessa vetoat "Ruotsin yltäkylläisyyteen" sekä "taloudellisiin puskureihin". Verrattuna Suomeen Ruotsin kehitys on ollut näiden 20 vuoden aikana hyvinkin positiivista, ja aiemmin lähes samasta lähtöpisteestä alkanut talouden kehitys on vain avannut railoa Ruotsin ja Suomen taloudellisessa hyvinvoinnissa.

Ruotsin bkt per asukas on laskenut selvästi ja tulee laskemaan. Kansakunnan kokonaishyvinvointia kun arvioi, niin ongelmia on joka puolella. Esimerkiksi poliisi kertoo turvallisuustilanteensa heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana, samalla Ruotsin raiskausrikollisuus on kasvavaa, mutta taustoja ei Brå tutki. Lövren kertoo julkisuudessa harkinneensa armeijan kutsumista apuun jengiongelmien vuoksi, jotka ovat hyvin pitkälti etnisyyteen pohjautuvia.

Lammasmainen typeryytesi hämmästyttää.
Haluatko lukita tämän vastauksen? Täältä voit käydä tarkastelemassa hieman talouslukuja. Katsauksessa on suoritettu myös vertailua pohjoismaiden välillä. Samasta linkistä löydät myös "BKT per asukas"-vertailun.

Siitä voin olla samaa mieltä, että Ruotsissa on ollut - demareiden johdolla - valmiutta uudistaa työelämää, mikä on johtanut mm. ~80% työllisyysasteeseen. Kun kritisoit vielä lisäksi Ruotsin feminististä kulttuuria, kannattaisi muistaa, että juuri Ruotsin työmarkkinajärjestelmä kannustaa perheenlisäykseen. Ruotsin työmarkkinoilla on aivan erilainen joustavuus esim. sen suhteen, että perhen ja työn yhteensovittamisen vuoksi on mahdollista tehdä osa-aikaista työtä. Suomessa ollaan jähmetytty aivan täysin tämän asian suhteen, kun edes perhevapaauudistusta ei saatu maaliin.

Linkki OECD:n Suomen talouskatsaukseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös