Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 151 242
  • 24 186

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
No, eikö tällöin myös mahdolliset sosiaalituetkin paljastu?

Ihan uteliaisuudesta, miten olet selvittänyt ansiotulojen lähteitä?

Huoh, jos katsoo verotiedoista, että Pertti Virtasen ansiotulot ovat 90 000e, ja googlettaa Pertti Virtasen toimivan toimitusjohtajana Yritys OY:ssä, niin tällöin on aika helppo vetää johtopäätökset. Tai vastaavasti oman työkaverin palkan saa selville jne. Toki on ihmisiä joille tulee useammasta kuin yhdestä paikasta (merkittäviä) ansiotuloja, mutta siksi kirjoitinkin selvittämisen olevan helppoa 99% tapauksissa.

Ja jos sosiaalitukien kohdalla lukisi vaikka 15 000€, niin miten kukaan saisi tietää onko joukossa lääkkeitä tms? Tarkoitus tuossa olisikin selvittää määrät, jolloin järjestelmä olisi läpinäkyvämpi ja jos esim. 30 000+€ luku olisi yleinen vain maahanmuuttajien kohdalla, voitaisiin selvittää mistä tälläinen eriarvoisuus johtuu ja kansa saisi tietää mihin rahat menevät. Tai vastaavasti jos vaikka 20 000€ olisi luokkaa keskimääräinen sosiaalietuus kaikilla, niin varmasti tukien leikkaaminen saisi huomattavasti lisää poliittista kannatusta kun kotona makoilemalla tienaisi saman verran kuin kaupan kassalla. Tai jos keskimäärin kaikilla ketä sosiaalitukien varassa ovat luku olisi alle 8000€ niin ihmiset näkisivät ettei kotona kattoon räkimällä rikastu ja että järjestelmä on tasapuolinen eikä aseta liian suurta kynnystä mennä töihin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Huoh, jos katsoo verotiedoista, että Pertti Virtasen ansiotulot ovat 90 000e, ja googlettaa Pertti Virtasen toimivan toimitusjohtajana Yritys OY:ssä, niin tällöin on aika helppo vetää johtopäätökset. Tai vastaavasti oman työkaverin palkan saa selville jne. Toki on ihmisiä joille tulee useammasta kuin yhdestä paikasta (merkittäviä) ansiotuloja, mutta siksi kirjoitinkin selvittämisen olevan helppoa 99% tapauksissa...

En nyt oikein ymmärrä miten sosiaalituet eroavat tässä kohtaa palkkatuloista, saahan niidenkin osuuden selville, jos kovasti kiinnostaa. Siitä vaan googlettamaan.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En tunne sosiaaliavustusten tai muiden valtion maksamien avustusten määräytymisperusteista juuri mitään mutta olisiko tällä sivulla ehdotettuun läpinäkyvyyteen olemassa jonkinlainen keskitie?

Esimerkiksi kunnat ilmoittavat vuosittaisen avustusmäärän euroissa sekä avaisi lukuja.

Toimeentulotukea XXX€ ja kappalemäärä kokonaisuudessaan sekä yksittäiset tuet/useat tuet samalle henkilölle.

Harkinnanvaraiset tuet ja muut tuet samankaltaisella jaotuksella. Syyt näihin eriteltynä suurinpiirtein (asuminen-vaatteet-kodinkoneet-yms).

Tämmöiseen listaan tuskin nimiä voi laittaa mutta asiakasnumero taitaa kuitenkin tulla joka tapauksessa. Tällä voisi tehdä vielä tarkempaa listausta.

Pahoittelut jos kyseinen systeemi on jo käytössä.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mutta toimentulotukea et liene ikinä hakenut tai saanut? Jos olisit, niin ymmärtäisit sen olevan totaalisesti eri asia, kuin nyt vaikka opinto- tai asumistuki. Kysyn nyt vielä kerran, että olisiko ihan ok, että läheistesi syystä tai toisesta johtuvat, mahdollisesti toki ohimenevät rahahuolet olisivat julkista tietoa? Ja vaikka näin mielestäsi olisikin, niin osaat varmaan asettua lähimmäisesi asemaan paremmin kuin jonkun randon tuntemattoman. Miltä luulisit tuon heistä tuntuvan?
En ole hakenut, enkä saanut, mutta ymmärrän kyllä, että toimeentulotuki eroaa näistä tavallaan automaattisesti saatavista tuista.

Omasta mielestäni se olisi ok, että jos joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun toimeentulon turvaamisessa, niin siitä olisi tavallaan hintana se, että tieto on julkista. Ymmärrän kuitenkin, että monelle asia on vaikea, enkä välttämättä osaa suhtautua asiaan samoin kuin joku, joka on toimeentulotukea joutunut käyttämään.

Toisaalta jonkinlainen ratkaisu voisi myös olla se, että ainoastaan tietyn rajan vuoden aikana ylittävät tuet olisivat julkisia. Eli jos hetkellisesti menee huonommin, niin se ei vielä näy julkisesti, mutta jos pidemmän aikaa elättää itsensä täysin yhteiskunnan varoilla, niin sen varjopuolena olisi sitten tuensaajan kannalta asian julkisuus.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Omasta mielestäni se olisi ok, että jos joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun toimeentulon turvaamisessa, niin siitä olisi tavallaan hintana se, että tieto on julkista....mutta jos pidemmän aikaa elättää itsensä täysin yhteiskunnan varoilla, niin sen varjopuolena olisi sitten tuensaajan kannalta asian julkisuus.

Pätkäisin oleellisen. Miksi kenenkään pitäisi tuollaista hintaa maksaa tai varjopuolesta kärsiä? Mitä hyötyä siitä olisi ja kenelle? Tai voisihan siitä siinä mielessä olla hyötyä, että julkisen häpeän ja takuuvarman ristiinnaulitsemisen pelko saattaisi saada toiset yrittämään pykälän verran kovempaa. Eri asia on sitten se, että miten oikein moraalisesti olisi asettaa tuenhakija alttiiksi julkiselle pilkalle ja laskea tämän ihmisarvoa tekemällä tämän rahahuolista julkisia. Ehkä se ei olisi tarkoitus, mutta siltä se tuntuisi.

Ne tuen piirissä olevat, joille asia on herttaisen yhdentekevä, ovat suuremmalla todennäköisyydellä niitä systeemin väärinkäyttäjiä. Ne jotka ovat pakotettuja noita sossun tukia kerjäämään, häpeävät sitä ja sen kautta itseään jo nyt aivan riittävästi. Eivät varmaan kaikki, mutta väittäisin jopa, että suurin osa.

Toinen mahdollinen hyöty, jos sen sellaiseksi haluaa laskea, olisi veronmaksajalle luotu illuusio siitä, että hänellä olisi julkisen paineen takia jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ketä tuetaan ja paljonko tuetaan. Mutta edelleen, kun ylivoimaisesti suurin osa sossun asiakkaista ei ole sitä omasta tahdostaan, niin miksi tätä asiakasta pitäisi julkisesti nöyryyttää alleviivaamalla tämän köyhyyttä?
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Mielestäni koko aiheessa kiinnostavinta on se, että tällaiset kysymykset alkavat nostaa päätään toistuvasti keskusteluissa ja medioissa.

Tässä taidetaan nyt kotoisessa Suomessa olla jonkinlaisessa murrosvaiheessa, jota sitten parin vuosikymmenen päästä muistellaan analysoiden ja ihmetellen. Muutama vuosi sitten kansan keskuudesta tuleva paine ja poikkiteloin asettuminen kohdistui vain maahanmuuttajiin, mutta nykyään halutaan jo rohkeasti framille jokaikinen matti meikäläisellekin tukina maksettu euro.

Savua näkyy jo, kohta varmaan sitten roihahtaa liekkeihin.
 
Mielestäni koko aiheessa kiinnostavinta on se, että tällaiset kysymykset alkavat nostaa päätään toistuvasti keskusteluissa ja medioissa.

Tässä taidetaan nyt kotoisessa Suomessa olla jonkinlaisessa murrosvaiheessa, jota sitten parin vuosikymmenen päästä muistellaan analysoiden ja ihmetellen. Muutama vuosi sitten kansan keskuudesta tuleva paine ja poikkiteloin asettuminen kohdistui vain maahanmuuttajiin, mutta nykyään halutaan jo rohkeasti framille jokaikinen matti meikäläisellekin tukina maksettu euro.

Savua näkyy jo, kohta varmaan sitten roihahtaa liekkeihin.
Aika tosiaan näyttää näyttää tuliko tästä murrosvaiheesta lopulta vedenjakaja jossa liian pitkälle vietyjen tulonsiirtojen kurssi korjattiin ja köyhät pantiin taas kyykkyyn niin kuin kuuluukin, vai oliko se vain normaalia kausivaihtelua länsimaisen yhteiskunnan sosiaalidemokraattisen kehityskulun junan matkatessa edelleen samoja raiteitaan luokkayhteiskunnasta kohti tuntematonta tulevaisuutta jossa sähkö tulee mamuista ja rahaseinät töpseleistä, tai jotain sinnepäin.
 
Ymmärrän, mutta mitä sä sillä tiedolla tekisit?
En välttämättä tekisikään, mutta mielestäni julkisen rahanjakamisen pitää olla läpinäkyvää. Luopuisin mieluummin maksuvelvollisuudestani, jos se olisi mahdollista. Tuon vapauden saatuani, asia ei minua juurikaan kiinnostaisi.

Ilmeisesti olisit omalla ja läheistesi kohdalla samaa mieltä, että jos elämä sattuu joskus potkaisemaan maiharilla harkinnanvaraisen toimeentulotuen edestä päähän, niin se mihin ja miksi tukea on haettu ja myönnetty ja miten paljon kuuluu olla julkista tietoa?
Mielestäni tuo olisi askel oikeaan suuntaan verrattuna nykytilanteeseen.

Boldaus minun. Miten tuo määriteltäisiin? Kyllä mä edelleen pointtisi ymmärrän, vaikka se mielestäni todella radikaali ja kestämätön liike olisikin. Mielestäni tukia rehellisesti hakevat ja lain kirjaimen mukaan etenijät eivät saa joutua kärsimään systeemin hyväksikäyttäjien vuoksi.
Ei tuota tarvitsekaan määritellä. Tuo ei ollut mikään kriteeri tai raja. Ja mitä kärsimistä tuo tuottaisi tukien hakijoille? Mielestäni tukien maksaminen tuottaa jo kärsimystä niiden maksajille, mutta tuota kärsimystä ei ole tarpeen tiedostaa.

TosiFani kirjoitti:
ToVe on taas aloittanut uuden provoilun, koska natsitervehdys keskustelu hyytyi...
Päinvastoin. Ei mitään tekemistä provoilun kanssa. Se on vain sinun tekemäsi tulkinta, jonka esität nyt faktana.

TosiFani kirjoitti:
Jokainen fiksu ihminen ymmärtää, ettei heikoimassa asemassa olevien ihmisten elämällä kuulu retostella.
Olen samaa mieltä. Kumpi sitten on heikommassa asemassa: Se, joka luopuu vapaa-ajasta ja käy ansiotyössä maksaakseen vaatteensa, asumisensa ja ruokansa vai se, joka viettää pelkästään vapaa-aikaa ja maksattaa kaiken muilla?

TosiFani kirjoitti:
Minusta on olisi suuri vääryys paljastaa tämän tyyppisiä tietoja ToVen tapaisille kiihkoilijoille.
Olen ollut tässäkin asiassa hyvin rauhallinen, mutta sinä rinnastat minut kiihkoilijoihin. Kuten aiemmin totesin, voin luopua ajatuksesta olla vaatimatta avoimuutta julkiseen rahankäyttöön, jos saan vastineeksi maksuvapauden.

Minä en ole sinun laillasi rinnastanut ketään keskustelijaa kiihkoilijaksi tai syyttänyt provoilusta. Noilla perustein kiihkoilevampi osapuoli lienet sinä.
 
Viimeksi muokattu:

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuo ei ollut mikään kriteeri tai raja. Ja mitä kärsimistä tuo tuottaisi tukien hakijoille? Mielestäni tukien maksaminen tuottaa jo kärsimystä niiden maksajille, mutta tuota kärsimystä ei ole tarpeen tiedostaa.

Mielestäni olen jo moneen kertaan tuonut ilmi näkemykseni, että tukien hakijoiden, tuen määrän ja tarkoituksen julkinen ruotiminen vähentää huomattavasti ihmisarvoa tuen saajalta. Hän on valmiiksi jo niin huonossa asemassa, että joutuu turvautumaan viimeiseen oljenkorteen ja kääntymään sosiaalitoimen puoleen. On nöyryyttävää menettää kaikki yksityisyys, vaikka vain virkailijalle. Muotoilit aiemmin kysymykseen vastauksen, jonka mukaan yksityisyydestään voi pitää kiinni ja jättää tuet nostamatta. Mutta kun eteen tulee valintoja, että asuuko kerrostaloyksiössä vai pahvilaatikossa ja syökö makaronia vai kynsiään, niin yksityisyyden menetys on pienempi paha. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tukitiedot pitäisi muuttaa julkisiksi ilmeisesti lähinnä siksi, että nettomaksaja pääsee osoittamaan sormella, paheksumaan ja syyllistämään.

Mitä tulee kärsimyksen tiedostamiseen, niin minä kyllä tiedostan, että vituttaahan se maksaa veroja, varsinkin Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, joka pyrkii pitämään omistaan huolta. Sinulle taas tuntuu olevan aivan ylivoimaista tiedostaa se kärsimys, jonka tuen saaja tuossa tilanteessa kohtaisi. Mielestäni on ihan riittävän perseestä tiedostaa oma heikkoutensa ja mitätön arvonsa yhteiskunnan edes väliaikaisena elättinä, saati että joutuisi vielä ottamaan persaukisen luuserin julkisen leiman otsaansa.

On absurdia, että haluat joidenkin tukien hakijoiden epärehellisen toiminnan takia leimata kaikki sosiaalitoimen asiakkaat ja tehdä näiden tukien saamisista ja hakemisista julkista tietoa, siis mikäli olen ymmärtänyt oikein. Eiköhän se vituta rehellistä köyhää ihan yhtä lailla, kuin nettomaksajaa, kun joku perseilee ja kusee samalla sekä köyhien ja nurkkaan ajettujen, että auttajiensa silmille.

Jokin sellainen systeemi voisi olla kokeilemisen arvoinen, jossa tukia väärin perustein (toistuvasti ja tarkoituksellisesti) nostanut tai muuten epärehellisesti tukea hakenut ristiinnaulittaisiin omalla nimellään julkisesti, jonka jälkeen tältä evättäisiin esim. toimeentulotuki määräajaksi. Tosin kuten aiemmin jo toin ilmi, niin se porukka joka noissa kusettaa, on pääsääntöisesti sitä samaa, jolle on aivan se ja sama, että ovatko tiedot tuista julkisia vai ei.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Voin olla väärässa, mutta olen siinä käsityksessä, että ainakaan kaikki sosiaalityöntekijät eivät voi tehdä toimeentulotukipäätöstä yksinään, vaan siihen tarvitaan myös jonkun toisen allekirjoitus. Nämä ovat kyllä varmaankin aika "kumileimasimia", eli nimi heitetään paperiin sitä lukematta, kun toinen lyö sen nenän eteen.

Ainakin täällä, missä minä asun, haetaan toimeentulotukea ensimmäisen kerran sosiaalityöntekijältä. Silloin selvitetään hakijan historia, työkuviot, tulot ja menot ym. Tämän sosiaalityöntekijän päätös menee sitten etuuskäsittelijälle, joka hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Tämän jälkeen sitten hakemuksen liitteineen voi aina viedä suoraan etuuskäsittelijälle kirjallisena postilaatikkoon, joka yksinään ratkaisee aina sen uuden hakemuksen, eikä koko etuuskäsittelijää tai muutakaan sossun väkeä tarvitse välttämättä nähdä enää koskaan.

Mitä tulee toimeentulotuen julkisuuteen, niin silloin kun itse sitä tarvitsin, ei minulla olisi ollut mitään ongelmaa asian suhteen, jos se olisi ollut julkista. Mutta ymmärrän toki miksi se joillekin olisi ongelma. Toisaalta ovathan kaikki oikeuden päätöksetkin julkisia, ellei niitä erikseen salaisiksi määrätä.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Toisaalta jonkinlainen ratkaisu voisi myös olla se, että ainoastaan tietyn rajan vuoden aikana ylittävät tuet olisivat julkisia. Eli jos hetkellisesti menee huonommin, niin se ei vielä näy julkisesti, mutta jos pidemmän aikaa elättää itsensä täysin yhteiskunnan varoilla, niin sen varjopuolena olisi sitten tuensaajan kannalta asian julkisuus.

Itseasiassa tuo olisi kyllä kannatettava malli. Että toimeentulotuet tulisivat julkisiksi jokaisen ihmisen kohdalla, jos hänen toimeentulotuet ylittäisivät vaikkapa 12 000 € vuodessa eli 1000€/kk puhtaana kouraan. Kyllä tuollaisien tukien perään olisi ihan aiheellista kysyä, että mihin ihmeeseen ne on myönnetty.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Kyllä tuollaisien tukien perään olisi ihan aiheellista kysyä, että mihin ihmeeseen ne on myönnetty.

Mua kiinnostaisi ihan oikeasti saada dataa siitä, mihin tukea on myönnetty, ei niinkään kenelle. Mä en näkisi ollenkaan huonoksi vaihtoehdoksi sitä, että jokainen myönnetty tuki kirjattaisiin exceliin ja tuo taulukko olisi "vapaata riistaa" kaikille ilman nimiä. Jos suuri osa päätöksistä on luokkaa "harkinnanvaraista myönnetty Thaimaan lomaa varten", jossain mättää. Jos taas tuki on luokkaa "syöpäsairaalle hoitoja, lääkkeitä ja ruokatoimituksia", olisi suhtautuminen hieman toista.

Käytännössä tuo vain vaatisi sitä, että järjestelmään lyöty myöntävä päätös "puhuisi" taulukoiden kanssa ja jokainen päätös kirjautuisi taulukkoon automaattisesti. Tuollaisen koodaaminen ei vaatisi (OK, julkinen puoli...) hirveitä investointeja tai käyttöönoton jälkeen lisäisi virkailijoiden työtä. Sen sijaan kansalle saataisiin selvää dataa eri avustusten myöntökohteista, muutama virkailija saattaisi kaksi kertaa miettiä päätöstä paskamyrskyn pelossa ja ehkäpä ennakkoluulot hieman hälvenisivät.

"Mitä ja mihin" on mielestäni merkittävämpi tekijä tässä kuin "kuinka paljon ja kenelle" olisi. Jos ihminen tarvitsee oikeasti apua, ei hinnan pitäisi olla este. Jos taas ylimääräisiä etuja annetaan kuin Manulle illallinen, jossain mättää ja pahasti.
 

Tuen Vety

Jäsen
Suosikkijoukkue
RaiPen reippaat pojat
Tai vastaavasti jos vaikka 20 000€ olisi luokkaa keskimääräinen sosiaalietuus kaikilla, niin varmasti tukien leikkaaminen saisi huomattavasti lisää poliittista kannatusta kun kotona makoilemalla tienaisi saman verran kuin kaupan kassalla. Tai jos keskimäärin kaikilla ketä sosiaalitukien varassa ovat luku olisi alle 8000€ niin ihmiset näkisivät ettei kotona kattoon räkimällä rikastu ja että järjestelmä on tasapuolinen eikä aseta liian suurta kynnystä mennä töihin.

Tässähän se oma näkemys tulikin jo hienosti kiteytettynä. Läpinäkyvyyden lisäksi mielestäni toinen näkökulma keskusteluun tulisi olla sosiaalietuisuuksien parempi kohdistaminen. Mielestäni yhteiskunnan tulee tarjota avustusta vähempivaraisille ravinto-, asumis-, hygienia- ja lääkekuluisssa. Myös matkustaminen tulisi kuulua jossain määrin tuen piiriin (ehkäistä passivointiin ja kotona makaamiseen). Tuella ei tulisi kustantaa päihteitä, nautintoaineita tai viihdepalveluja. Olisiko päihdetaustaiselle sosiaalin asiakkaalle mielekkäämpää maksaa tukea ruoka- ja vaatekupongeilla kuin käteisellä, joka käytetään kansaivälisen panimoteollisuuden tukemiseen?
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Eipä näytä islamin tieteellinen vallakumous etenevän vieläkään

Saudipsykologi autoileville naisille: Ajaminen haittaa munasarjoja - Saudi-Arabia - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

Noei, suurin ongelma koko jutussakin on se että luottamus toimittajiin (ja toimittajien kykyyn selvittää uutisten taustoja) on niin heikko että ko. henkilön roolikin voi olla todellisuudessa täysin merkityksetön tai jopa sitten pelkästään ns. arvovalta-asema l. kaikkien järjestöjen johtajat ovat aina poliittisuskonnollisilla perusteilla valittuja eivät siis varsinaisesti edusta johtamiensa järjestöjen kompetenssitaustaa. Aika paksua kyllä tosiaan olisi jos kuitenkin ammattipsykologi tosiaan jotain vastaavaa päästelisi, joten oletettavasti kyse lienee puhtaasta uutisankasta merkittävyytensä osalta. Mutta mahdollistaa juttu silti kauhistelun asiasta.
 

Fremont

Jäsen
Kulttuuri rikastui taas kerran tuossa moottoritien pätkällä ulkomaalaistaustaisten herrasmiesten körötellessä vasenta kaistaa muutaman kilometrin noin 80 km/h.

Ei siinä mitään, päivittäistähän tämä pienimuotoinen sääntöjen rikkominen toki on, mutta toisaalta sankareiden ollessa liikenteessä ainakaan ne normaalisti taloyhtiöiden tai yleisten parkkipaikkojen pusikoihin ja lähimetsiin dumpattavat öljyt, akut, ja muu jäte eivät ole toistaiseksi lennelleet liikkuvista autoista. Iso peukku tähän.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Itse olen kallistumassa sille kannalle, että maamme monikulttuuristuminen on ehdottomasti vahvasti plusmerkkistä.

Lähdetäänpä nyt vaikka siitä, että katsotaan telkkarin Kids Voice-ohjelmaa. Ohjelman lahjakkaista lapsilaulajista about puolet ovat jollain tapaa "monikulttuurisia". En kertakaikkiaan usko, että kyse olisi genetiikasta, vaan kulttuurisidonnaisesta ilmiöstä jossa lapsia ei ole lannistettu olemaan uskomatta itseensä. Nimeän ilmiön tällä palstalla vaikka "Aleksander Barkov-ilmiöksi". Suomalaisessa kulttuurissa on tyypillistä, että lapselta tuhotaan viimeistään kymmenen ikäisenä usko siihen, että hän voi pystyä mihin vaan.

Yksi asia, joka meidän nurkkakuntaisessa kulttuurissamme kaipaa ravistelua on työmarkkinoiden ällöttävä suosituskulttuuri. Kerronpa tositarinan, jonka kuulin asianosaiselta itseltään. Suomalainen nainen työskenteli vuosia eräässä pohjois-Afrikan maassa hyvin tyypillisessä ammatissa (siinä kontekstissa). Hänen elämänsä oli siellä, ja hän löysi maasta myös puolison. Paikallisesti korkeasti koulutetun jne. Talo rakennettiin jne. Naista kuitenkin alkoi kiristää se, kuinka hänen asiakkaansa (suomalaiset) käyttäytyivät häntä ja paikallisia kohtaan. Hän halusi muuttaa elämäänsä, ja edessä oli Suomeen muutto.

Pariskunta otti miehen kotouttamisen vakavasti. He päättivät, että kielitaito ja paikallisesti käyvä ammatti hankitaan nopeasti. Strategiaksi he päättivät valita realistisesti aiempaa alemman koulutustason ammattitaidon hankkimisen. Mies suorittikin hyvin menestyksekkäästi varsin kysytyn ammattialan ammattitutkinnon, ja alkoi hakea töitä. Ensin tietysti koulutusta vastaavia, mutta sitten muitakin töitä. Mies haki töitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Ei mitään, ei kertakaikkiaan mitään. Kuukaudet venyivät pitkäksi ketjuksi.

Viimein nainen lopen kyllästyneenä asiantilaan otti yhteyttä paikalliseen sanomalehteen, jossa asiaan tartuttiin. Toimittaja teki asiasta todella hyvän artikkelin. Seuraavana päivänä lehden ilmestymisestä miehelle tarjottiin useita eri työpaikkoja, ja hän on työllistynyt hyvin.

Siis se, että toimittaja tekee jostain henkilöstä artikkelin riittää SUOSITUKSEKSI joka on täysin ylivertainen henkilön omaan, aktiiviseen työnhakuun verrattuna. Kaikki ne riskit, mitä työnantajat ovat hänessä aiemmin nähneet pyyhkiytyvät painokoneessa pois.

Jokaisesta työmarkkinasyrjäytyneesta, olivatpa he kotiperäisiä tai maahanmuuttajia, ei voida tehdä juttua alueen päälehteen. Meillä on todella, todella suuri rekrytointiongelma tässä maassa! Kun ei ole osaamista, mennään asenteilla. Kun asenteet ovat sairaita, tulos on huonoa.

Täältä, yhdestä maailman harvaanasutuimmista ja juomavesirikkaimmasta maasta, tähän. terveisin: Sanainen arkku

PS. Pahoittelen, jos myönteinen maahanmuuttonäkemykseni loukkaa jonkun uskonnollista- tai muuta elämänkatsomusta. Puolustaudun sillä, että näkemykseni on muodostunut työelämässä, eikä nettipalstoilla. Työelämä on jännittävä ympäristö. Sitä kannattaa joskus kokeilla hoitokeinona, jos maailman epäoikeudenmukaisuus oiken rajusti kiristää pantana päätä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Omasta mielestäni se olisi ok, että jos joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun toimeentulon turvaamisessa, niin siitä olisi tavallaan hintana se, että tieto on julkista. Ymmärrän kuitenkin, että monelle asia on vaikea, enkä välttämättä osaa suhtautua asiaan samoin kuin joku, joka on toimeentulotukea joutunut käyttämään.

Toisaalta jonkinlainen ratkaisu voisi myös olla se, että ainoastaan tietyn rajan vuoden aikana ylittävät tuet olisivat julkisia. Eli jos hetkellisesti menee huonommin, niin se ei vielä näy julkisesti, mutta jos pidemmän aikaa elättää itsensä täysin yhteiskunnan varoilla, niin sen varjopuolena olisi sitten tuensaajan kannalta asian julkisuus.

Fibo: haluatko oikeasti ruokkia sellaisen ihmistyypin uteliaisuutta, joka haluaisi päästä tällaisiin tietoihin käsiksi? Osa jatkuvasti toimeentulotuen varassa elävistä ihmisistä on jo "eristetty häpeämuurin taakse" kunnon kansalaisista. Tällaisia ovat vaikkapa rappioalkoholistit. Mielestäni olisi reilumpaa vaikkaa "lopettaa" heidät kuin syventää nöyryytystä entisestään.

Haluatko, että ihmiset joutuisivat selittelemään sosiaalisessa mediassa tms. sosiaalitukiaan? "Ukko heitti pihalle, oli pakko jne"...

Miksi emme samantien veisi asiaa pidemmälle? Pakotetaan toimeentulotukiasiakkaat pitämään julkisilla paikoilla kädessään jotain lippua vaikka. Esim. kunnan vaakunaa. Tavallaanhan toimeentulotuki on sponsorirahaa jonka kunta maksaa mahdollistaakseen ihmisen toimettomuuden. Eli vähän näkyvyyttä sponsoreille, hei! Ihan reilu diili!
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Yksi asia, joka meidän nurkkakuntaisessa kulttuurissamme kaipaa ravistelua on työmarkkinoiden ällöttävä suosituskulttuuri.

Aivan, on suorastaan häkellyttävää ettei tätä geneettisesti kulttuurillista piirrettämme ole sen enempää nostettu framille, onhan selvää ettei missään muualla maailmassa harrasteta mitään vastaavaa ja ei missään nimessä esim. nepotismiin perustuvia järjestelmiä. Tyypillinen tapa millä esim. kehitysmaissa valitaan ihmisiä töihin on kaksoissokkotyylinen nimetön haku missä kyläyhteisön viisaimmat miehet arvioivat kolmiportaisessa prosessissa hakijoitten meriittejä ja valitsevat parhaat ehdokkaat, samaa tapaa noudatetaan jokaisella yhteiskunnan tasolla. Kyllä, anekdotaalinen esimerkkisi oli niin vahva että jalkani alkoivat valittomasti hakkaamaan rytmiä ja käteni lähtivät ilmaan taputuksen merkiksi, näen valon, hallelujaa!
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tyypillinen tapa millä esim. kehitysmaissa valitaan ihmisiä töihin on kaksoissokkotyylinen nimetön haku missä kyläyhteisön viisaimmat miehet arvioivat kolmiportaisessa prosessissa hakijoitten meriittejä ja valitsevat parhaat ehdokkaat, samaa tapaa noudatetaan jokaisella yhteiskunnan tasolla.

Koska Afrikassa ja Sisiliassa ollaan kenties vielä kehittymättömämpiä, on meidän syytä tyytyä vallitsevaan tilanteeseen. Olet oikeassa. Kehittymishakuisuus tai oman toimintaympäristön puutteiden tunnistaminen on kertakaikkiaan paitsi yliarvostettua, myös harhaista.

Jatketaan, kuten tähän astikin. Jatketaan myös kolmekymppisten naisten sivuuttamista rekrytoinnissa, koska he ryhtyvät heti vauvahommiin saatuaan vakituisen työpaikan. Näin on hyvä.

Anteeksi, että ajattelin väärin. Anteeksi.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Koska Afrikassa ja Sisiliassa ollaan kenties vielä kehittymättömämpiä, on meidän syytä tyytyä vallitsevaan tilanteeseen. Olet oikeassa. Kehittymishakuisuus tai oman toimintaympäristön puutteiden tunnistaminen on kertakaikkiaan paitsi yliarvostettua, myös harhaista.

Jatketaan, kuten tähän astikin. Jatketaan myös kolmekymppisten naisten sivuuttamista rekrytoinnissa, koska he ryhtyvät heti vauvahommiin saatuaan vakituisen työpaikan. Näin on hyvä.

Anteeksi, että ajattelin väärin. Anteeksi.

Niin, jokainen saa omata minkä mielipiteen haluaa mutta tyhmiä mielipiteitä pitää kritisoida ja kyseenalaistaa mielipiteen esittäjän kyvyt loogiseen päättelykykyyn.

Ensinnäkin, esität että Suomessa on jonkinlainen ongelma suositusten kanssa. Ensiksi pitäisi kyetä toteamaan että kyse on oikeasti globaalilla tasolla ongelmasta, eikä vain ihan konkreettisesti globaalista tavasta. Anglosaksisissa maissa suositusten päälle lätkäistään vielä yliopiston nimi ja järjestelmä on entistäkin biasoituneempi kun ns. huippuyliopistojen kasvatit suosivat tietenkin toisia huippuyliopistojen kasvatteja.

Ranskassa on Ecole-valmistuneet ja muut. Samoin nepotismi on varsin yleistä lahjavirkojen täyttämisessä yms.

Esitit yhden esimerkin tästä huutavasta vääryydestä, jos nyt ihan vakavissasi luulet että anekdotaalisen esimerkin turvin olet jotenkin argumentoinut vakuuttavasti niin mieti uudestaan ja taas, voitko väittää että esittämäsi kuvio ei ole mahdollista missään muualla?

Väitteesi oli siis se että suosituskulttuuri olisi jotenkin juuri suomalaisen nurkkakuntaisen kulttuurin piirre, tätä väitettä ei ole kyennyt perustelemaan mitenkään, siksi siis tämä kritiikki.

Tottakai, valkoisena RUK:n käyneenä korkeakoulutettuna heteromiehenä elämä hymyilee, mutta toisaalta, onko mitään paikkaa maailmassa missä näin ei olisi? Mitenkä se naisten työllistyminen Saudi-Arabiassa? Ja miten sitten tätä voitaisiin kehittää, anonyymi haku on vain osittainen ratkaisu koska aika helposti viimeistään haastatteluissa joka tapauksessa voidaan tehdä se karsinta ns. ulkoisten ominaisuuksien takia. Harva työnantaja karsii esim. "kohta paksuksi meneviä" naisia hakuvaiheessa mutta jos haastatteluissa on 3 tasavahvaa hakijaa, pragmatiikka helposti johtaa sen yhden karsintaan.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ensinnäkin, esität että Suomessa on jonkinlainen ongelma suositusten kanssa.

Näin esitin. Olen duunaritason työpaikoissa nähnyt niin paljon sallittua alisuorittamista tekijöiltä, jotka ovat "suojatyöpaikoissa".
Rivien väleihin yritin sujuttaa viestin siitä, etteivät kotoutumisen ongelmat (tai muut syrjäytymislogiikat) todellakaan ole aina kansalaisesta itsestään kiinni vaan systeemissä, jonka muodostamme me, on oikeasti ylipääsemättömiä haasteita joiden todellinen merkityksellisyys ei tarvitsisi olla kovin suuri. Tämän kertomani tosielämän tapaus osoittaa.

Minulla on henkilökohtainen kokemus sekä etniseen syrjintään, että nuorisosyrjäytymiseen liittyvistä teemoista eräältä aiemmalta työnantajaltani. Kerron senkin, Varjo voi jättää sen lukematta toki.

Olin erään kotimaisen erikoisliikeketjun myymälässä pääkaupunkiseudulla. Asiakas- ja näin ollen kassavirta siinä liikkeessä oli erityisen lauantaipainotteinen. Myös arkipäivien myynneistä korostuin kahden viimeisen aukiolotunnin (16-18) merkitys. Roolini liikkeessä oli suuri, mutta en ollut esimiesasemassa tms. Osallistuin kuitenkin rekrytointiin, koulutukseen yms...

Liikkeeseen oli palkattu kesätyöntekijäksi (kesällä extratyövoimaa ei edes juurikaan tarvittu) "jonkun tutun lapsi", lukiolaistyttö. Kävi kuitenkin niin, ettei tämän pappa betalar-kansalaisen motivaatio riittänytkään kesän ulkopuolella lauantaitöihin, iltatunneista puhumattakaan. Pyysin, sain esimieheltäni valtuudet "ohjata" neitokainen uusien haasteiden pariin jos ei talvityöskentely kiinnostanut ja samalla "vapaat kädet" hankkia uusi tekijä. Sellainen minulla oli jo tiedossa; nuori tyttö, joka asui naapurissa ja oli itse käynyt aiemmin kyselemässä töitä. Hän osasi useampia kieliä, ei kuitenkaan ruotsia (jota ei osannut pappabetalar-tyttökään). Hän olisi halunnut tehdä jopa kahden tunnin työvuoroja lauantain lisäksi eikä se olisi asumisen vuoksi ollut edes kohtuutonta. Lisäksi arvelin, että kyseinen henkilö olisi hyvin sitoutunut, koska... se paljastuu kohta. Työnantajan tarpeisiin ns. täsmähankinta kaikin puolin.

Haastattelin tytön huolellisesti, testasin hänen kielitaitonsa myös puhelimitse, jopa haistelin häntä huomaamatta (syy tähänkin paljastuu pian). Kaikki oli ok, ja soitin konttorille, että nyt olisi uusi työntekijä, kuka tulee tekemään sopimuksen (siihen minulla ei ollut valtuuksia). Vastaus oli, että M (toisen myymälän esimies) tulee vielä käymään. M tuli, tapasi tytön, heitti kuitenkin vielä pallon konttorille josta ei sitten IKINÄ kuulunutkaan mitään. (Mainittakoon, että itse olin aiemmin M:n työhaastattelun kohteena. Siinä ei kysytty yhteystietojen ja aloittamispäivän lisäksi mitään. Sain tunnin luennon yrityksen historiasta yms.)

Ja, arvasit varmaan. Tyttö oli mustaihoinen. En tahallaan kertonut sitä yksityiskohtaa esimiehilleni koska mielestäni se olisi ollut erittäin epäasiallista. En olisi kertonut valkoihoisuuttakaan. Kysymyksessä oli täysin päivänselvä rasistinen syrjintä. Aiemmin olin saanut päättää (tai ainakin toiveeni toteutettiin) myymälään täysipäiväisesti palkatusta henkilöstä, joten 10h/viikossa työskentelevän lukiolaisen palkkamisen kohdalla ei kovin suurta epäonnistumisen riskiäkään olisi ollut.

Kokemus avasi silmäni ihan arkipäiväisellä tasolla toteutuvalle rasismille, joka kusee yhteiskunnan omille kintuille todella pahasti. Tässä tapauksessa se oli minulle niin suuri pala, että päätin vaihtaa työnantajaa heti kun mahdollista.

Jos joku haluaa tietää, mistä yrityksestä oli kysymys voin kertoa YV:llä. Kuluttajaryhmä, jota se saattaisi kiinnostaa on pienten lasten vanhemmat tai sellaiseksi aikovat...
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Koska Afrikassa ja Sisiliassa ollaan kenties vielä kehittymättömämpiä, on meidän syytä tyytyä vallitsevaan tilanteeseen. Olet oikeassa. Kehittymishakuisuus tai oman toimintaympäristön puutteiden tunnistaminen on kertakaikkiaan paitsi yliarvostettua, myös harhaista.

Jatketaan, kuten tähän astikin. Jatketaan myös kolmekymppisten naisten sivuuttamista rekrytoinnissa, koska he ryhtyvät heti vauvahommiin saatuaan vakituisen työpaikan. Näin on hyvä.

Anteeksi, että ajattelin väärin. Anteeksi.

Ei se mitään, saat anteeksi. Tutustuin muuten aiheeseen tarkemmin ja löysin musiikkivideosi netistä, Kummeli - Musavisa - I Will Be a Martyyr - YouTube

Vakavasti ottaen, kyseessä on selkeä epäkohta ja joku työnantaja sai (ilmeisesti) hyvän kilpailutekijän palkkaamalla tuon tyypin firmaansa. Hyvä hänelle ja hyvä tälle työntekijälle. Ne jotka eivät palkanneet menettivät mahdollisuuden.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös