Mielenkiintoinen tutkimustulos, josta voi lukea
YLEn uutisesta lisää, eli jo vauvat "syrjivät" ja "jo pieni lapsi suhtautuu myötämielisemmin ihmisiin, jotka ovat mahdollisimman samanlaisia kuin lapsi itse."
Tässä pari avainkohtaa:
Jo yhdeksänkuukautiset lapset jakavat ihmiset ystäviin ja vihollisiin, ilmenee Kanadassa tehdystä tutkimuksesta. Brittiläisen Columbian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pikkulapset myös suhtautuvat eri tavoin ystäviksi ja vihollisiksi kokemiinsa ihmisiin: ystäviä kohtaan tunnetaan myötätuntoa, vihollisia syrjitään.
- Vauvat joko tuntevat jo yhdeksän kuukauden iässä vahingoniloa tai ymmärtävät monimutkaisia sosiaalisia suhteita, joissa vihollisen vihollinen on ystävä, sanoo professori Kiley Hamlin.
Hamlinin mukaan vauvojen käyttäytyminen heijastaa monen aikuisen syvälle juurtunutta tapaa suosia ihmisiä, joilla on samanlainen tausta ja mieltymykset.
Ihmiselle on lajina luontaista samaistua ns. omaan heimon/yhteisöön/ryhmää ja suhtautua samalla karsaasti toisiin vastaaviin ryhmiin. Tämä ominaispiirre näyttää kehittyvän jo vauvaiässä. Toisin sanoen on täysin luonnollista ja normaalia, että eri ihmisryhmät viihtyvät keskimääräisesti paremmin omiensa parissa kuin muiden parissa.
Kantaväestön (valkoisia) ihmisiähän monesti syyllistetään siitä, kuinka he eivät ota vieraan kulttuurin ja etnisen ryhmän edustajia niin helpolla omakseen eivätkä ole soittamassa somalin ovikelloa ja pyytämässä tätä yhteisiin rientoihin. Sitä somalia tosin ei kukaan syyllistä siitä, että tämä ei välttämättä viitsi edes opetella suomen kieltä 20 vuoden maassa olonsa aikana eikä siitä, että tämä ei mene soittamaan suomalaisen ovikelloa ja pyydä lähtemään lätkämatsiin vaan mieluummin jumittuu toisten somalien klaaneihin ja lähiöghettoihin.
Tämä käytös on kuitenkin täysin luontaista, jos kerran vauvatkin tätä käytösmallia toteuttavat. Tästä voi minusta vetää sen johtopäätöksen, että ei täysin erilaisten kulttuuristen ryhmien kannata olettaakaan integroituvan ja sopeutuvan toisiinsa, vaikka miten kauan samassa maassa olisivat (vrt. mustalaiset ja 500 vuotta aikaa sopeutua), ja näin ollen "monikulttuurisuus" on puhdas ideologinen fantasia, jolla ei ole realistisia mahdollisuuksia toteutua jos kulttuurit ovat liian erilaisia ja kaukaisia toisilleen.
Tästä syystä mitään "monikulttuurisuutta" ei tulisi yrittääkään väkipakolla lanseerata eikä pyrkiä muihin ratkaisuihin kuin ns. maassa maan tavalla -ratkaisuihin tai sitten siihen, että hädänalaisia ihmisiä pyritään auttamaan heidän omassa maassaan tai sellaisessa lähiseudun maassa, joka vastaa parhaiten heidän omaa kulttuuriaan. Töihin ja opiskelemaan tulevat ovat oma lukunsa, mutta on heidän tehtävänsä sopeutua tulomaahan, ei toisin päin.