Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 152 076
  • 24 186

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa poliittisten syiden taikka humanitääristen syiden vuoksi hengevaaraan joutunut pakolainen saa Suomesta turvapaikan. Turvapaikan saatuaan hän on normi 3 vuotta ulkomaalaistoimiston asiakkaana ja osana kotoutumisohjelmaa. Aloitettaisiinko nämä testit tämän 3 vuoden jälkeen? Palautettaisiinko turvapaikan saanut takaisin mikäli työpaikkaa ei olisi löytynyt Suomen kielen opinnoista huolimatta? Otettaisiinko yksilölliset asiat huomioon, kuten perheen läsnäolo Suomessa? Olisiko luki- ja kirjoitustaidottomille eri testit?

Älä nyt sekoita työperäistä maahanmuuttoa ja turvapaikkakiintiöiden mukaan tapahtuvaa. Turvapaikanhakijoiden osalta tilanne voisi mennä siten, että ensisijaisesti tilanteen rauhoituttua lähtömaasta, olija sinne palautetaan. Kuitenkin, jos tulija on osoittautunut kyvykkääksi, voisi hän ehdot täyttyään jäädä. Tietenkin yksilölliset asiat otettaisiin huomioon perheasiat mukaanlukien. Tämä olisi hyvinkin mahdollista kun vuosivolyymi pidettäisiin hyvin maltillisena tulijoiden suhteen.

Se on totta, että turvapaikanhaku systeemiä käytetään myös väärin ja "sisään" tulee väärinperustein ihmisiä. Ulkomaalaisvirasto pystyy aika hyvin selvät tapaukset karsimaan, mutta suuret turvapaikanhakupäätösten odotus ajat jo itsessään mahdollistavat esim. rikollisliigojen toiminnan.

Nuo odotusajat ovat juurikin se porsaanreikä perheenyhdistämis yms. asioiden kanssa, jotka mahdollistava "väärän" porukan sisääntulon. Byrokraattiset koukerot yms. mahdollistavat tämän ja ottamalla tiukempi linja, näistä päästäisiin paremmin eroon. Ensinnäkin onnenonkijoiden määrä vähenisi jne.

Tämä koko asia on hyvin tiedostettua poliittisen eliitin osalta. Astrid Thorsin asettaminen maahanmuuttoministeriksi, Cronbergin asettaminen työministeriksi. Tämä sitten on johtanut kaikenmoisiin Thorsin lakiesityksiin yms.

Katsopas missä maissa on lähivuosina ollut aseellisia konflikteja ja tarkasta sen jälkeen näiden maiden valtauskonto.

En tiedä mitä tällä haet. Totesin jo aikaisemmin, että "ei toivotuilta" alueilta tulee hyvin paljon enemmän porukkaa kuin kiintiöt edes sallivat.

Edit. Tällaista toimintaa tarkoitan. Onneksi kaikki eivät ylhäällä sentää ole sokeita.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Rajamäki+ruttasi+Thorsin+lain/1135233862452?ref=rss
 
Viimeksi muokattu:

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Älä nyt sekoita työperäistä maahanmuuttoa ja turvapaikkakiintiöiden mukaan tapahtuvaa. Turvapaikanhakijoiden osalta tilanne voisi mennä siten, että ensisijaisesti tilanteen rauhoituttua lähtömaasta, olija sinne palautetaan. Kuitenkin, jos tulija on osoittautunut kyvykkääksi, voisi hän ehdot täyttyään jäädä. Tietenkin yksilölliset asiat otettaisiin huomioon perheasiat mukaanlukien. Tämä olisi hyvinkin mahdollista kun vuosivolyymi pidettäisiin hyvin maltillisena tulijoiden suhteen.

Nyt taidat sinä sekoittaa asiat. En puhunut mitään työpaikkaperäisestä maahanmuutosta ja toiseksi turvapaikanhakijoilla ei ole mitään kiintiöitä. Kiintiöpakolaisina tulevilla on. Esimerkiksi viime vuonna suurin osa (oli peräti kaikki?) kiintiöpakolaisista oli Thaimaasta, eli jotain muuta kuin muslimeja.

Aika raflaava tuo ehdotuksesi, huomaa ettei sinulla ole käytännön kokemusta turvapaikka-asioiden kanssa ollenkaan. Meinaatko, että se on hyvää politiikkaa palauttaa henkilö a takaisin kotimaahan 10 vuoden kuluttua, kun tappouhkaa ei välttämättä ole enää päällä? Onneksi turvapaikanhakuprosessi ei ole mikään talent-show, jossa kyvyikkämmät saavat maahan jäädä, vaan maahan jäävät (ideaalitilanteessa) ne kenellä suurin hätä on.

Vuosivolyymia ei oikein voi pitää matalana, vaan se on täysin suhdanteista riippuvaista. Konflikteja ja ihmismassojen liikkumista on vaikea ennustaa. Kiintiöpakolaisten kohdalla taas voidaan helpostikin rajata vuosittaista määrää, kuten esimerkiksi viime vuonna kiintiö ei edes täyttynyt.

Nuo odotusajat ovat juurikin se porsaanreikä perheenyhdistämis yms. asioiden kanssa, jotka mahdollistava "väärän" porukan sisääntulon. Byrokraattiset koukerot yms. mahdollistavat tämän ja ottamalla tiukempi linja, näistä päästäisiin paremmin eroon. Ensinnäkin onnenonkijoiden määrä vähenisi jne.

Ei pidä paikkaansa. Perheenyhdistämistä voi vaatia alaikäinen, positiivisen päätöksen saanut henkilö. Pitkät odotusajat mahdollistavat esimerkiksi pikkurikollisten toiminnan: käännytys on jo tulossa ja samaan aikaan toimeentulotuki juoksee. Tehdään pieniä rikoksia sinä aikana eikä haittaa vaikka jäisi kiinni. Rikoksentekijä olisi jo käännytetty maasta ennen kuin juttu oikeuteen ehtisi. Pitkät odotusajat hidastavat myös turvapaikanhakijoiden sopeutumista Suomeen. Asut parhaimmillaan 3 vuotta vastaanottokeskuksessa vailla työ- ja opiskelumahdollisuutta (huom! ulkomaalaisviraston eväämänä), niin jokainen voi kuvitella miten integroituminen siinä vaiheessa onnistuu.


En tiedä mitä tällä haet. Totesin jo aikaisemmin, että "ei toivotuilta" alueilta tulee hyvin paljon enemmän porukkaa kuin kiintiöt edes sallivat.

Kysyit itse, että miksi hakijoista suurin osa on muslimeja. Vastasin. Nyt sulla on käsitteet kyllä aivan sekaisin. Yllä puhut ilmeisesti kiintiöpakolaisista. Viime vuonna kiintiöpakolaisista miltei kaikki Thaimaasta, onko tämä ei-toivottu alue? Mitä tarkoitat ei-toivotulla alueelle? Eikö pakolaisia olisi hyvä ottaa sieltä missä suurin hätä on? Turvapaikanhakijoita tulee luonnollisesti niistä maissa, joissa suurin kaaos on. Lähivuosina nämä maat ovat olleet maita, joissa islam on ollut valtauskontona.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Eikö pakolaisia olisi hyvä ottaa sieltä missä suurin hätä on?

Jos pohditaan resurssien suuntaamista ihmisten auttamiseen, niin onko pakolaisten ottaminen tehokasta auttamista? Eikö samalla rahalla toisella tapaa toimien voitaisi auttaa useampia?

Miksi pakolaisia ei jätettäisi kuolemaan konfliktien keskelle, kun niin monet muutkin jätetään oman onnensa nojaan? Eikö hädänalaisten auttamiseen käytetty raha kannattaisi suunnata tehokkaasti?

En tiedä, onko pakolaisten auttaminen tehokasta auttamista vai ei, mutta tuntuu siltä, että siinä autetaan eniten apua huutavia.
 

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Jos pohditaan resurssien suuntaamista ihmisten auttamiseen, niin onko pakolaisten ottaminen tehokasta auttamista? Eikö samalla rahalla toisella tapaa toimien voitaisi auttaa useampia?

Miksi pakolaisia ei jätettäisi kuolemaan konfliktien keskelle, kun niin monet muutkin jätetään oman onnensa nojaan? Eikö hädänalaisten auttamiseen käytetty raha kannattaisi suunnata tehokkaasti?

En tiedä, onko pakolaisten auttaminen tehokasta auttamista vai ei, mutta tuntuu siltä, että siinä autetaan eniten apua huutavia.

Niin, hyvä kysymys. Sanotaanko nyt näin, että niillä rahoilla mitä Suomessa liikkuu pakolaistenvastaanotossa, ylläpidossa jne, niin ei hirveästi tehdä mitään hyvää sotatilanteessa olevassa valtiossa (vrt Irak ja USA:n panostus sodan jälkeen).

Toiseen kysymykseesi olen sitä mieltä, että meillä on velvollisuus ns hyvinvointivaltiona auttaa hädässä olevia, myös rajojemme ulkopuolella.

Kyllä Suomessakin ollaan pakolaisia vastaanottamalla tehty paljon hyvää ja tarjolla on siitä kirjallisuuttakin. Kehoitan lukemaan. Se on tietysti helvetin ikävä asia, että hyvän asian siivellä tulee aina järjestelmänhyväksikäyttäjiä (esim. vrt toimeentulotuki Suomessa).

Eihän pakolaisten vastaanotto ole mikään ratkaisu konfliktivaltion tilanteeseen, mutta eihän sen pitäisikään olla. Se on akuuttiin hätään tarjottu ratkaisu. Siitä olen samaa mieltä, että jälleenrakentamiseen yms voisi kohdentaa järkevämmin varoja.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Monikulttuurisuudessa on niin paljon nyansseja, että eihän niitä voi millään pistää yhteen koriin. Länsimaisissa demokratioissa nyt vaan on se sisäänrakennettu ongelma, että ne ovat vähemmistöjä, eivät enemmistöä varten. Pseudodemokratiaa.

Mutta ei muslimitkaan nyt joka paikassa sotaa lietso. Yksi todella erikoinen maa monessakin suhteessa on Kiina, jossa esimerkiksi Xianissa näkee todella paljon muslimeita, jotka ovat siis etnisesti kiinalaisia. Ainoat ongelmat tulevat paikallisessa lääkiksessä opiskelevista pakistanilaisista, tosin itse jouduin heidän "amerikkalaistamaksi" 9/11-episodin jälkeen; joka tapauksessa moukkia koko porukka. Kiinalaiset sen sijaan ovat sangen ystävällisiä ja osaavat jo historiansa takia integroida eri kulttuurit ja kielet osaksi omaa systeemiään. Vaikka monien järjestöjen mukaan Kiina raiskaa vähemmistöjen etuja, mitä se toki jossain määrin tekeekin, niin aasialaiset noin yleensäkin ovat paljon "helpompaa" kansaa kuin vaikka ne tietyt tahot, jotka meuhkaavat vähemmistönä diversiteetin tärkeydestä, mutta enemmistönä perustaisivat välittömästi oman tiukan moraalikoodiston, johon joko kuulut uskosi takia tai sinut pakotetaan.

Mutta olipahan sekava ajatusmaailmani; paha krapula/aamuhumala.
Viitateen omaan aiempaan mielipiteeseen täytyy todeta erbaa peesaillen, että aasialaisten kanssa mitä olen ollut tekemisissä, niin olen alkanut miettimään, että mikä on mennyt vikaan Lähi-Idässä ja Afrikassa?

Aasialaisilla tarkoitan nyt japanilaisia, kiinalaisia, korealaisia, intialaisia ja thaimaalaisia (näistä kokemusta). Ovat työteliästä porukkaa, tuovat oman kulttuurinsa mukanaan, mutta silti sulautuvat yhteiskuntaan ilman sen suurempaa säklätystä. Toisin on näiden ns. mokkakorvien kanssa. Valitusta valituksen perään piisaa eikä viinaakaan osata juoda kuten kunnon Pohjois-Eurooppalaiset (vitsi vitsi). Eihän muinaisen Persian alueen pitäisi olla sivistymätöntä? Toisaalta olen nähnyt tulevassa EU-maa Turkissa kuinka maaseudulla normaalit perheet asuvat maalattiaisissa taloissa eläinten kera ja lukutaidottomuuskin on vielä yleistä. Olisi mielenkiintoista asua jonkin aikaa ns. pimeässä Afrikassa. Olisiko tällaisella kalkkilaivan kapteenilla vaikeuksia integroitua valtaväestöön jossain Kongossa? Ehkä se byrokratian toimimattomuus alkais sitten eniten rassaamaan. Tiedä häntä?
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Nyt taidat sinä sekoittaa asiat. En puhunut mitään työpaikkaperäisestä maahanmuutosta ja toiseksi turvapaikanhakijoilla ei ole mitään kiintiöitä. Kiintiöpakolaisina tulevilla on. Esimerkiksi viime vuonna suurin osa (oli peräti kaikki?) kiintiöpakolaisista oli Thaimaasta, eli jotain muuta kuin muslimeja.

Olet oikeassa, että itse sekoitin vellit ja puurot. My bad. Se ei kuitenkaan muuta sitä periaatetta, jota tarkoitin.

Aika raflaava tuo ehdotuksesi, huomaa ettei sinulla ole käytännön kokemusta turvapaikka-asioiden kanssa ollenkaan. Meinaatko, että se on hyvää politiikkaa palauttaa henkilö a takaisin kotimaahan 10 vuoden kuluttua, kun tappouhkaa ei välttämättä ole enää päällä? Onneksi turvapaikanhakuprosessi ei ole mikään talent-show, jossa kyvyikkämmät saavat maahan jäädä, vaan maahan jäävät (ideaalitilanteessa) ne kenellä suurin hätä on.


On myös totta, että en omaa käytännön kokemusta noista asioista, sen takia juuri halusinkin kuulla erilaisia esityksiä

Nykyinen politiikkakaan ei toimi. Jotain muutosta olisi hyvä saada.

Kuitenkin tilanteessa, jossa henkilö ei ole 10 vuoden aikana täyttänyt ehtoja, on jossain mennyt pahasti pieleen. Tällöin henkilö tuskin on hirveän yhteiskuntakelpoinen, ja täten saisi luvan poistua. Eikä kyse ole mistään talent-showsta vaan ihan yhteiskuntaan integroitumisesta. Tällä hetkellä tuota "suurta hätää" todellisuudessa monellakaan ei ole.


Vuosivolyymia ei oikein voi pitää matalana, vaan se on täysin suhdanteista riippuvaista. Konflikteja ja ihmismassojen liikkumista on vaikea ennustaa. Kiintiöpakolaisten kohdalla taas voidaan helpostikin rajata vuosittaista määrää, kuten esimerkiksi viime vuonna kiintiö ei edes täyttynyt.

Liikettä on vaikea ennustaa, mutta jostain syystä Ruotsiin massoja ilmenee monta kertaa enemmän kuin Suomeen. Mistäköhän voisi johtua. Liikettä ei pysty kontrolloimaan, mutta sitä liikettä pystytään ohjaamaan sellaiseksi, että tänne eivät kaikki lyöttäänny. Ja lähinnä tarkoitin sitä, että kintiöiden mukaan pääosin suoritettaisiin humanitaarista maahanmuuttoa.


Ei pidä paikkaansa. Perheenyhdistämistä voi vaatia alaikäinen, positiivisen päätöksen saanut henkilö. Pitkät odotusajat mahdollistavat esimerkiksi pikkurikollisten toiminnan: käännytys on jo tulossa ja samaan aikaan toimeentulotuki juoksee. Tehdään pieniä rikoksia sinä aikana eikä haittaa vaikka jäisi kiinni. Rikoksentekijä olisi jo käännytetty maasta ennen kuin juttu oikeuteen ehtisi. Pitkät odotusajat hidastavat myös turvapaikanhakijoiden sopeutumista Suomeen. Asut parhaimmillaan 3 vuotta vastaanottokeskuksessa vailla työ- ja opiskelumahdollisuutta (huom! ulkomaalaisviraston eväämänä), niin jokainen voi kuvitella miten integroituminen siinä vaiheessa onnistuu.

Kyllä on paljon tapauksia, joissa ollaan vaimoa ja koko sukua kärräämässä mukaan, sillä verukkeilla, että yksi on saanut puoltavan päätöksen.

Ja tuota prosessia pitäisi nopeuttaa todellakin. Yksinkertaisinta se olisi tekemällä tiukat ja selvät rajat, jolloin jonot lyhenisi ja homma selkeentyisi.


Kysyit itse, että miksi hakijoista suurin osa on muslimeja. Vastasin. Nyt sulla on käsitteet kyllä aivan sekaisin. Yllä puhut ilmeisesti kiintiöpakolaisista. Viime vuonna kiintiöpakolaisista miltei kaikki Thaimaasta, onko tämä ei-toivottu alue? Mitä tarkoitat ei-toivotulla alueelle? Eikö pakolaisia olisi hyvä ottaa sieltä missä suurin hätä on? Turvapaikanhakijoita tulee luonnollisesti niistä maissa, joissa suurin kaaos on. Lähivuosina nämä maat ovat olleet maita, joissa islam on ollut valtauskontona.

Jep, kuten totesin aikaisemmin niin my bad.


Oli kyse sitten kiintiöpakolaisista tai turvapaikanhakijoista, niin ainoa kriteeri ei voi olla se, että on suurin hätä. On otettava huomioon se sopetuminen yhteiskuntaan. Julmaa peliä, mutta nykyinen käytäntö ei toimi missään päin maailmaa. Ei-toivotuilla tarkoitin muslimimaita.

Lyhykäisyydessään kriteereitä pitäisi tiukentaa niin paljon, että tänne yrittäisivät vain sellaiset tapaukset, jotka todennäköisesti integroitumaan onnistuisivat. Onnenonkijoiden määrä laskisi selvästi, kun huomattaisiin, että tänne ei vaan kävellä ja se on siinä.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Toiseen kysymykseesi olen sitä mieltä, että meillä on velvollisuus ns hyvinvointivaltiona auttaa hädässä olevia, myös rajojemme ulkopuolella.


Tässä se taas tuli. Mikä kollektiivinen velvollisuus meillä siihen on? Kuitenkin kun mietimme mikä sen hinta on.

Ruotsi joutuu kohta ajamaan alas hyvinvointivaltio-mallin, koska huoltosuhde menee miinusmerkkiseksi pahasti. Olemmeko niin pahasti velvollisia siihen, että meidän täytyy suvaita islamilaistakulttuuria, joka johtaa konflikteihin omassa maassamme?

Kaiken lisäksi vielä nämä autettavat eivät tunnu arvostavan senkään vertaa apua vaan elävät yhteiskunnanvastaisesti.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Viitateen omaan aiempaan mielipiteeseen täytyy todeta erbaa peesaillen, että aasialaisten kanssa mitä olen ollut tekemisissä, niin olen alkanut miettimään, että mikä on mennyt vikaan Lähi-Idässä ja Afrikassa?



Lähi-itää ja Afrikkaa yhdistää nykyään sama uskonto eli islam. Kristinusko ja itämaiset uskonnot ovat hyvin yksilöllisiä. Niihin ei siis itsessään sisälly mitään poliittistasanomaa, kuten islamissa. Itämainen filosofiakin on arvoiltaan samansuuntaista kuin länsimainenkin. (ei siis uskontoon sidottuja). Islamissa taas ajattelun määrää yksinomaan Koraani ja islam.

Tämän takia ottaisin aasialaisia tänne. Heillä on työmoraalia, integroituvat hyvin, koska heidän arvomaailmansa on samankaltainen länsimaalaisten kanssa, vaikka tavat poikkeavatkin.
 
Viimeksi muokattu:

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Tällä hetkellä tuota "suurta hätää" todellisuudessa monellakaan ei ole.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mihin tämän olettamuksen perustat?

Liikettä on vaikea ennustaa, mutta jostain syystä Ruotsiin massoja ilmenee monta kertaa enemmän kuin Suomeen.

Johtunee siitä, että Ruotsissa on maahanmuuttoon liittyen paljon pitempi historia mitä Suomella. Ruotsissa maahanmuuttajat ovat myös työllistyneet paljon Suomea paremmin. Nämä asiat vetävät turvapaikanhakijoita Ruotsiin. Ruotsissakin romahti turvapaikanhakijoiden lukumäärä maahanmuuttokriteerien tiukentuessa. Tällä tavoin voidaan kyllä vaikuttaa hakijoiden määrään välillisesti. Tämä kuulostaa siltä, että suurin osa turvapaikanhakijoista olisi ns. elintasopakolaisia, mutta salakuljetuksen (suurin osa) avulla tulevat eivät aina itse edes päätä maata johon tulevat.

Kyllä on paljon tapauksia, joissa ollaan vaimoa ja koko sukua kärräämässä mukaan, sillä verukkeilla, että yksi on saanut puoltavan päätöksen.

Kärrätä voi ja yrittää, mutta ne eivät täytä ulkomaalaisviraston kriteerejä eikä odotteluaika ole missään tekemisissä tuon asian kanssa, vaan päätös.


Ja tuota prosessia pitäisi nopeuttaa todellakin. Yksinkertaisinta se olisi tekemällä tiukat ja selvät rajat, jolloin jonot lyhenisi ja homma selkeentyisi.

Mitä tarkoitat tiukilla ja selkeillä rajoilla? Ulkomaalaisvirastossa ollaan mietitty paljon odottamisaikojen pituuksia. Yksi puute on selkeästi resurssien (lue tph-käsittelijöiden) puute ja toinen on uudestaan toisesta EU-maasta turvapaikkaahakevat henkilöt. Näille on luotu ns. pikamenettely käännytyksineen, mutta käytännössä resurssit eivät riitä toteutukseen.


Oli kyse sitten kiintiöpakolaisista tai turvapaikanhakijoista, niin ainoa kriteeri ei voi olla se, että on suurin hätä. On otettava huomioon se sopetuminen yhteiskuntaan. Julmaa peliä, mutta nykyinen käytäntö ei toimi missään päin maailmaa. Ei-toivotuilla tarkoitin muslimimaita.

Kiintiöpakolaisten kohdalla, kun ryhmää lähdetään suojelupoliisin ja delegaation kanssa valitsemaan UNHCR:n valitsemista ihmisistä, niin kriteereinä ovat heikoimmassa asemassa olevat (vanhukset, lapset) pakolaiset ensin. Kuitenkin heidän lisäksi valitaan kohdemaasta "pärjääviä" ihmisiä, jotta Suomessa elämiseen olisi paremmat edellytykset.

Turvapaikanhakijoiden kohdalta voi tietysti päätöksiä tehdessä miettiä miten henkilö tulee Suomeen sopeutumaan, mutta siltikin inhimillisyys menee edeltä. Ei ketään voi palauttaa kotimaahansa (mikäli avun tarve on ilmeinen) sen perusteella, että henkilö saattaisi sopeutua huonosti Suomeen.


Lyhykäisyydessään kriteereitä pitäisi tiukentaa niin paljon, että tänne yrittäisivät vain sellaiset tapaukset, jotka todennäköisesti integroitumaan onnistuisivat. Onnenonkijoiden määrä laskisi selvästi, kun huomattaisiin, että tänne ei vaan kävellä ja se on siinä.

Ei tänne nytkään vain kävellä, katso vaikka tph-päätösten määrää kontra hakijat. Kyllä kriteereiden pitää täyttyä ja näyttöä pitäisi turvapaikanhakijalla olla. Itse en osaa arvioida kumpi integroituisi yhteiskuntaan paremmin, vanhempansa klaanien välisessä sodassa menettänyt 18-vuotias somalipoika vaiko parempaa elintasoa Suomesta hakemaan lähtenyt 25-vuotias mies Albaniasta? Kummalla on on peruste turvapaikalle?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Se että meidän kulttuurissamme esiintyy pyrkimystä tiettyyn suvaitsevaisuuteen ja pluralismiin juuri johtaa ongelmiin kohdatessamme kulttuureita, joissa moniin asioihin suhtaudutaan huomattavasti perinteisemmin ja konservatiivisemmin. Esimerkiksi ongelmia on vaikka sukupuolten tasa-arvon ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien suhteen. Kuitenkin monesti ne jotka vastustavat "monikulttuurisuutta" (useinhan tämä tosin tarkoittaa sitä, että hyvin spesifisti vastustetaan tiettyjä kulttuureita ja tiettyjä rotuja), eivät välttämättä ole niitä aivan suurimpia feministejä tai homo-adoptioiden puolustajia. Samoin tietysti on äärimmäisellä poliittisella korrektiudella hyvin outoja äärimmäisen suvaitsemattomia ja aggressiivisia monokulttuureita liittolaisinaan. Ei tässä oikein tunne kumpaakaan lähestymistapaa kovin järkeväksi: kuten monessa yhteiskunnallisessa kiistakysymyksessä niin tässäkin järkevimmät asenteet löytyvät ääripäiden väliltä. Toki täytyy ymmärtää vieraita ajatustapoja myös niiden omista lähtökohdista käsin eikä rakentaa omalaatuisia monoliittisiä viholliskuvia (näitä virtauksia siten suorastaan luoden ja lietsoen), mutta ei ole myöskään syytä pyytää anteeksi omaa olemassaoloamme ja omia - leimallisesti liberaaleja - käsityksiämme. Suorastaan sitä epäilee, että näin tässä kysymyksessä käytännössä yhteiskunta tällä hetkellä toimiikin, järkevää tasapainoa etsien.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Onneksi esim. Ruotsissa ei aikanaan ajateltu näin, kun Suomesta sotapakolaisia sinne lähetettiin.
Miten niin onneksi? Suomeahan ei koskaan miehitetty! "Ei tarvii auttaa!"
 

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Niihin ei siis itsessään sisälly mitään poliittistasanomaa, kuten islamissa. Itämainen filosofiakin on arvoiltaan samansuuntaista kuin länsimainenkin. (ei siis uskontoon sidottuja). Islamissa taas ajattelun määrää yksinomaan Koraani ja islam.

Voisit yllättyä, mutta tutustu islaminuskoisiin ihmisiin ja huomaat varmasti, että heistä löytyy samanlaisia "perususkovaisia" kuin meistäkin. Kirkoissa ja moskeijoissa käydään hautajaisissa ja häissä, mutta muuten uskonta ei näyttele suurta roolia elämässä.

Taitaa pieni fundamentalistien ryhmä vääristänyt käsityksesi.
 

julle-jr

Jäsen
Onneksi esim. Ruotsissa ei aikanaan ajateltu näin, kun Suomesta sotapakolaisia sinne lähetettiin.
No Ruotsin ja Suomen välillä nyt on muutenkin ollut melko paljon yhteistyötä historian aikana ja jos tarkoitat toista maailmansotaa, niin eiköhän Suomen taistelu ollut myös Ruotsin etujen välillistä puolustamista. Kyllähän näiden kahden maan välillä on autettu puolin ja toisin. Tilanne oli vähän sama kuin karjalaisten asuttaminen muualle Suomeen sodan jälkeen, vaikka Karjala nyt ei tietenkään erillinen valtio olekaan, mutta Suomen ja Ruotsin välit ja yhteiset edut ovat hieman eri tasoa kuin vaikkapa Suomen ja Somalian.
 
Viimeksi muokattu:

laredo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sipoon Wolf, Malaga, Barcelona, työväen ampujat
Minä en pidä siitä, että joka suurkaupunki alkaa olla samanlainen. Samat kaupat, samat säännöt, samat ravintolat, samat hinnat, sama kirjava ihmisbiomassa...


Huom. pidän kaikkia ihmisiä samanarvoisena (arvottomina), huolimatta ihonväristä, poliittisesta suuntautumisesta tms. mutta en pidä siitä että kulttuurit ja eri etnistä alkuperää olevat ryhmät sekoittuvat. Vielä vähemmän pidän siitä, että niitä tarkoituksellisesti pyritään sekoittamaan. Itsekin asun ulkomailla, mutta olisin valmis hyväksymään oman kohtaloni ja paluuni Suomeen, mikäli saataisiin maailma, missä kaikki ovat "siellä missä kuuluu", omilla juurillansa. Mulle ihan sama, onko sitten siellä tai täällä minkälaista "vainoamista". Ihmisarvo my ass, kun meitä on 4 miljardia maapallolla muutenkin liikaa. Viimeistään Peak Oil -ilmiö aiheuttaa aivan lähitulevaisuudessa sellaisen pakolaisvyöryn, että loppuupahan nämäkin piipitykset kaikenmaailman "poliittisista pakolaisista".

Lautasellakin vihannekset erikseen, perunat erikseen, kastike erikseen, liha erikseen kiitos.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mihin tämän olettamuksen perustat?

Siihen, että hakijoista noin 1,5% saa pakolaisstatuksen. Mutta n. 27% hakijoista saa statuksen "muista syistä" B-luvat yms.


Johtunee siitä, että Ruotsissa on maahanmuuttoon liittyen paljon pitempi historia mitä Suomella. Ruotsissa maahanmuuttajat ovat myös työllistyneet paljon Suomea paremmin. Nämä asiat vetävät turvapaikanhakijoita Ruotsiin. Ruotsissakin romahti turvapaikanhakijoiden lukumäärä maahanmuuttokriteerien tiukentuessa. Tällä tavoin voidaan kyllä vaikuttaa hakijoiden määrään välillisesti. Tämä kuulostaa siltä, että suurin osa turvapaikanhakijoista olisi ns. elintasopakolaisia, mutta salakuljetuksen (suurin osa) avulla tulevat eivät aina itse edes päätä maata johon tulevat.

Ruotsi on ottanut avosylin vastaan porukkaa ja sen takia sinne hakee porukkaa. Eiköhän jokainen hae sinne minne varmemmin pääsee? Vaikka Ruotsissa työllisyys saattaa olla korkeampi Suomeen verrattuna, niin ongelmat ylipäänsä siellä ovat maahanmuuton johdosta kasvaneet todella isoihin mittoihin.

http://www.halla-aho.com/scripta/ruotsalaisia_madonlukuja.html
http://www.halla-aho.com/scripta/ruotsalaisia_madonlukuja_osa2.html

Kärrätä voi ja yrittää, mutta ne eivät täytä ulkomaalaisviraston kriteerejä eikä odotteluaika ole missään tekemisissä tuon asian kanssa, vaan päätös.

Esim. Thorsin lakiehdotus on löysentämässä kriteerejä tuonkin osalta.


Mitä tarkoitat tiukilla ja selkeillä rajoilla? Ulkomaalaisvirastossa ollaan mietitty paljon odottamisaikojen pituuksia. Yksi puute on selkeästi resurssien (lue tph-käsittelijöiden) puute ja toinen on uudestaan toisesta EU-maasta turvapaikkaahakevat henkilöt. Näille on luotu ns. pikamenettely käännytyksineen, mutta käytännössä resurssit eivät riitä toteutukseen.

En pysty pistämään tähän tarkkaa lähdettä, koska en sitä muista. Kuitenkin on monesti tulut esille sisäministeriön suusta (johtuen maahanmuutto- vs sisäministeri- asetelmasta), että prosesseja hidastaa byrokratian rattaat hyvin paljon, ja asiaan pystyttäisiin puuttumaan. Se vaatisi kovempia ratkaisuja, ja sen takia poliittiselta johdolta puuttuu halu siihen.


Kiintiöpakolaisten kohdalla, kun ryhmää lähdetään suojelupoliisin ja delegaation kanssa valitsemaan UNHCR:n valitsemista ihmisistä, niin kriteereinä ovat heikoimmassa asemassa olevat (vanhukset, lapset) pakolaiset ensin. Kuitenkin heidän lisäksi valitaan kohdemaasta "pärjääviä" ihmisiä, jotta Suomessa elämiseen olisi paremmat edellytykset.

Kiintiöpakolaisia (määrän pysyessä kohtuullisena) voitaisiinkin ottaa "puhtaammin" vain humanitaarisista syistä ja juuri tuosta kohderyhmästä.

Turvapaikanhakijoiden kohdalta voi tietysti päätöksiä tehdessä miettiä miten henkilö tulee Suomeen sopeutumaan, mutta siltikin inhimillisyys menee edeltä. Ei ketään voi palauttaa kotimaahansa (mikäli avun tarve on ilmeinen) sen perusteella, että henkilö saattaisi sopeutua huonosti Suomeen.

Mihin vedetään se raja, jonka edelle humanitaarisyys/monikulttuurillisuus/inhimmillisyys menee? Nykyinen suuntaus on kestämätön koko Euroopassa, joten jotain on tehtävä.

Maailmaa ei pysty Suomen valtio pelastaan. Vaikutukset kuitenkin tällä menolla on Suomelle samanlaiset mitkä muulle Euroopalle eli huonot. Toimintaa ei pysty perustelemaan pelkällä humanitaarisella tahdolla.


Ei tänne nytkään vain kävellä, katso vaikka tph-päätösten määrää kontra hakijat. Kyllä kriteereiden pitää täyttyä ja näyttöä pitäisi turvapaikanhakijalla olla. Itse en osaa arvioida kumpi integroituisi yhteiskuntaan paremmin, vanhempansa klaanien välisessä sodassa menettänyt 18-vuotias somalipoika vaiko parempaa elintasoa Suomesta hakemaan lähtenyt 25-vuotias mies Albaniasta? Kummalla on on peruste turvapaikalle?

Se on hyvä, ettei kävellä. Thors tosin on muuttamassa asiaa. Ja tuohon ilmeisesti retorisee kysymykseen haluan kuitenkin vastata. Kyse on mielestäni hyvin paljon kulttuurista. Olen vahvasti sitä mieltä, että islamilainen kulttuuri ei integroidu tänne mitenkään. Kaikki merkit viittavast siihen.

PS. Otin nuo Halla-ahon artikkelit esille, koska niissä on hyvin perusteltu asiat tästä teemasta lähteineen. Kuitenkin kritiikkiä kannattaa esittää, jos sellaista löytää.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Onneksi esim. Ruotsissa ei aikanaan ajateltu näin, kun Suomesta sotapakolaisia sinne lähetettiin.
No mikä se hinta oli minkä Ruotsalaiset joutuivat maksamaan näistä sotalapsista?
Montako raiskausta tai väkivaltarikosta nämä Suomalaiset sotalapset tekivät?
Todella onneton yritys samaistaa rajanaapurin sotalapsien ja toiselta puolelta maapalloa tulevien onnenonkijoiden pakolaisuudet. Oletko Vihreä?
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Onneksi esim. Ruotsissa ei aikanaan ajateltu näin, kun Suomesta sotapakolaisia sinne lähetettiin.

Tämä on valitettavan yleinen lause.

Ei tilannetta voi verrata oikeastaan mitenkään. Onko suomalaisten integroitumisesta Ruotsiin ollut suurta ongelmaa? Jos nyt vaikka verrataan muslimeihin. Historialliset seikatkin vaikuttavat tietenkin. Kuten myös Diplomatia. Heittosi oli ylipäänsä hyvin huono.
 

Groove Armada

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Starkin noutopihan parakki
+ työvoimaa

Kuinka moni näistä, integraatioon haluttomista elintasopakolaisista, tosiasiassa työskentelee? Työttömyys on muistaakseni aikalailla huippuluokkaa, tilastoja en tähän nyt löydä. Nekin jotka työllistyvät, työllistyvät lähes poikkeuksetta itse maahanmuuttoa tai siihen liittyviä ongelmia työstäviin ammatteihin. Eli toisinsanoen se suurensuuri porukka joka ongelmia aiheuttaa, työllistää tämän pienen osan joiden mukamas kerrotaan integroituneen suomalaiseen kulttuuriin.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Voisit yllättyä, mutta tutustu islaminuskoisiin ihmisiin ja huomaat varmasti, että heistä löytyy samanlaisia "perususkovaisia" kuin meistäkin. Kirkoissa ja moskeijoissa käydään hautajaisissa ja häissä, mutta muuten uskonta ei näyttele suurta roolia elämässä.

Taitaa pieni fundamentalistien ryhmä vääristänyt käsityksesi.

Onhan varmasti näitä perususkovaisia. Vähemmissä määrin suhteutettuna siihen toiseen ryhmään.

Kuten olen todennut, niin islam on hyvin erilainen uskonto verrattuna muihin. Se, että uskontoon liittyy oma yhteiskuntajärjestyksen malli (sharia-laki) kertoo jo jotakin. Muutenkin kyseessä on vahvasti poliittinen uskonto.

Olen koittanut ottaa Islamista selvää monesta lähteestä ja aina päätynyt siihen, että se on uskontona sellainen kun sen kuvailin.

http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU

Dokumenttiin on syytä suhtautua varauksella, mutta se on viestiltään samansuuntainen kuin muuallakin Toisenlaista käsitystä islamista en ole saanut. Haluaisin siis tietää, mitä on se "normaali"islam?

Mitä ylipäänsä on tämä "normaali"-islam, jos se ei ole elämistä Koraanini mukaan jne?

Ovatko he "normaaleja"uskovaisia? Fundamentalisteja? Mitä oikein?

http://www.hs.fi/politiikka/artikke...aisi+seksivalistuksen+kouluissa/1135233886144

Pieni ryhmä vääristänyt? Suuntaus on samanlainen koko Euroopassa.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/8538-nuorten-muslimien-asenteet-pelottavat-saksassa
 

Kaivanto

Jäsen
Ei tilannetta voi verrata oikeastaan mitenkään. Onko suomalaisten integroitumisesta Ruotsiin ollut suurta ongelmaa?

Jaa-a. Koita laittaa googleen vaikka finnjävel tai en finne igen.

Suomessahan huudahdetaan nykyään raiskausuutisten kohdalla "taas somali!"
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Ei miehitetty Somaliatakaan, mutta sehän ei se pointti tässä ollutkaan.
Niin, että mikä se pointti sitten oli? Tuliko Ruotsiin lasten perässä koko perhe lapsen adoptoineen perheen ja yhteiskunnan riesaksi? Entä 60-luvun muuttoaalto? Mentiinkö sinne elämään yhteiskunnan siivellä vai painamaan duunia niska limassa? Aika mielenkiintoisia kokemuksia olen kuullut Ruotsiin lähteneiltä siitä millaista oli 60-luvulla asua turkkilaisten kanssa samassa lähiössä. Kokemukset eivät poikkea siitä mitä touhu on nykyään mm. Suomessa lähiöissä, joissa puolet asukkaista on heikommin työllistyvien pakolaisryhmien kansallisuuksista. Eletään kuin pellossa... Integroitumisesta on hyviäkin esimerkkejä maailmalla. Suomalaiset Ruotsissa 60-70 luvulla. Italialaiset Saksassa 60-70 luvulla. Mutta eräiden aikaisemmissa kirjoituksissa mainituilta maantieteellisiltä alueilta kotoisin olevien kanssa homma ei ole aivan niin hyvin sujunut enkä syyttäisi huonosta integroitumisesta vastaanottajia.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Jaa-a. Koita laittaa googleen vaikka finnjävel tai en finne igen.

Kun kerran tiedät asiasta enemmän, niin miksi et kertoisi tarkemmin?

Integroitumisongelmat ovat siis samaa luokkaa kuin muslimien osalta?

Suomessahan huudahdetaan nykyään raiskausuutisten kohdalla "taas somali!"

Jostain syystä tilastot tukevat tuota oletusta, suurkaupunkien osalta. Ei tämä poista tosiasiaa, että suomalaiset syyllistyvät yhtälailla tuohon raukkamaiseen rikokseen, mutta tilastoja on mahdoton sivuuttaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös