Mediaketjusta tänne
Tuntuu että suurin lieveilmiö on puoli Suomen kansaa joka puukottaa joukkuetta selkään kun hävitään ja jonka mielestä "me voitettiin" kun joukkue voittaa.
Puhumattakaan kaikista niistä todellisista sankareista ja urpoista jotka olivat tässäkin turnauksessa lähettämässä leijonat ja Jalosen ja koko suomalaisen kiekkoilun romukoppaan esim. siinä vaiheessa, kun oltiin
pelin ollessa vielä kesken tappiolla mm. Latviaa tai Saksaa vastaan alkusarjassa vai oltiinko jo toisessa noista peräti välisarjassa.. Armotonta vittuilua, haukkumista ja jopa tappion toivomista ja todennäköisesti matsin tauottua oli kova pettymys kun Suomen jengi ei ollutkaan samanlainen paskahousu vaan nousivatkin vielä voittoon.
Uskomatonta paskanjauhamista täälläkin sivutolkulla jos sattui matsin aikana olemaan vaikeampia jaksoja ja nämä ovat juuri niitä faneja jotka eivät mielestäni ansaitsisi mestaruutta edes juhlia. Miten voi olla niin lyhytnäköistä ja negatiivista paskaa pää täynnä että kesken jonkun alkusarjan matsin ollaan aina hirttosilmukkaa virittämässä ja kas kummaa, jengin noustessa lopussa ohi ollaankin joko ihan hiljaa tai vaihtoehtoisesti jatketaan edelleen sitä säälittävää lässytystä sillä, että kyllähän tuokin vastustaja olisi pitänyt voittaa 8-0 eikä noin niukasti kuin nyt tapahtui. Pelkkää pahaa ja huonoa sanottavaa kaikista: Tuomo Ruutu kotiin, kaikki pakit ja Jarkko Immonen kotiin ja Jukka Jalonenkin ihan mihin tahansa kunhan ei enää suomalaista jääkiekkoa pilaa.
No, mestaruus tuli ja toivottavasti nämäkin tosifanit muistavat jatkossa niin MM-kisoissa kuin olympialaisissakin, että niillä alkusarjan matsin ekan erän tapahtumilla ei vielä välttämättä koko turnausta hävitty, ja onneksi se jengi siellä jäällä on tosiaan täysin eri puusta veistetty kun tämä luovuttamaan ilmeisesti syntynyt surkein joukko "faneja." Tosiaan faneja, joiden suurin ilo tuntuu olevan jengin lyttääminen aina kun näyttää vaikealta ja sitten tosiaan hiljennytään kun homma onkin kääntynyt päälaelleen ja lopussa kuitenkin varmaan ollaankin jo muiden seassa juhlimassa torilla mestaruutta. "Tiesin alusta asti että nyt mennään pitkälle.."
Aina tulee mieleen, että mahtaako nämä tyypit itse pelata ja harrastaa jotain joukkuelajeja ja mitä heillä pääkopassa tapahtuu jos oma jengi jää tappiolle. Onko tosiaan sama meno kuin tuossa harrastamansa "fanittamisen" irvikuvassa eli ei muuta kuin pillit pussiin ja hanskat tiskiin heti kun homma näyttää vaikealta ja samahan se on laittaa matsi poikki ja mennä himaan itkemään kun ollaan jo 1-0 -tappiolla. Tai no, sitä ennen vaihtopenkin puolelle hetkeksi haukkumaan ja naureskelemaan jengikavereiden huonoudelle. Lopussa sitten rinkiin mukaan juhlimaan voittoa kun kaverit painoivatkin ohi.
En vaan itse tajua tuota järjetöntä tapaa laittaa ja tuomita homma täydeksi paskaksi koko touhun ollessa vielä täysin kesken. Itse ei tule tuota harrastettua missään muodossa ja mielestäni tämä turnaus oli siitä mitä parhain esimerkki, että vaikeuksien kautta todellakin voidaan nousta voittoon niin yksittäisissä matseissa kun sitten isommassakin kuvassa eli koko turnauksen muodossa.
Eikä tuo tyyli tietenkään jää maajoukkueeseen, vaan täysin sama ilmiö oli keväällä mm. IFK:n kohdalla. Olihan tälläkin palstalla narrisarjan ollessa 0-2 porukkaa jotka haukkuivat jengin ja organisaation samaksi luuseriksi kuin aina ja muistaakseni vannoivat että siihen loppui seuraaminen ja katsellaan jos ensi kaudella ollaan enää mukana tuon skeidan tukemisessa. Hyvästeltiin jo ikuinen häviäjä ja haistatettiin paskat koko seuralle ja laumalle lampaita. Kuukautta myöhemmin nakkikattila hallussa ja samat nimimerkit onnensa kukkuloilla, eikä enää tietoakaan siitä että piti jättää koko IFK:n kannattaminen sikseen.
Ihme touhua.
Lisättäköön se jälkiviisautta mahdollisesti huutaville, että siitä ei ole kyse. En minäkään suinkaan mistään mestaruudesta etukäteen tiennyt ja siihen välttämättä uskonutkaan kummassakaan tapauksessa tänä keväänä, mutta enpä ole siitä toivosta kesken leikin ja kesken yksittäisten matsien luopunut ja haistattanut kaikille pitkät kun ei tosta kuitenkaan mitään tule.
Tämän kevään jälkeen entistä enemmän uskoa omiin vaikeillakin hetkillä, kaksi huikeata jengiä ja mestaruutta on tullut nyt seurattua aika läheltä ja kummastakaan ei olisi tullut mitään jos ennen kaikkea joukkue ei olisi tappiin asti uskonut omaan tekemiseensä ja kykyyn nousta kuilun partaalta. Siinä rinnalla kun "fanit" ilkkuvat, luovuttavat, vittuilevat ja nauravat matkan varrella niin onhan se aika hanurista.