Se on se helvetin kulta täällä taas, 16 vuoden tauko, ja nyt se on taas täällä!! Mä kyllä vielä vähän odottelen, että milloin tajuan ihan oikeasti, mitä eilen tapahtui, sillä kyyneleet oli jo silmissä ja sydän hakkasi, mutta tietoisuus katosi jonnekin kauas, kuuluu ehkä asiaan?? Kai se sitten illalla torijuhlaa telkun äärestä seuraten tulee sekin, paikalle kun en pääse, ottaako edes päähän?
Ja kyllä Porissakin torilla sitä kultaa osattiin juhlia, käväisin huutamassa muutamat heja Finlandit ja Ruotsin kaatumiset.
Täytyy kyllä myöntää, että vaikka olin koko turnauksen ajan sitä mieltä, että Suomi pärjää, niin kun loppuottelun vastustajaksi selvisi Ruotsi, kylmäsi hieman. Ei siksi, ettenkö olisi uskonut Leijoniin, vaan siksi, että JOS olisi käynyt toisin, sillä sen kauhuskenaarion pystyy päänsä sisällä kuvittelemaan niin hyvin. Varsinkin Pääjärven 1-0 maali tuotti hetkellisen välikuoleman, mutta sitten. Se vaan lähti! Mitä muuta tässä voi sanoa, kuin että: Ihanaa, Leijonat, ihanaa!
Kiitos Leijonat! Helvetin hienosti pelattu turnaus, tasainen joukkue ja varsinkin, kun ennen kisoja parjattiin joukkueen huonoutta joka suuttimesta. Hah, näyttivätpähän pojat, miten Leijona karjuu.
Koivu, Ruutu saivat viimein ne kirkkaimmat mitalit. Komarovin kannattajana tuli turnauksen alussa kohtaus, jos viilto kädessä olisikin ollut pahempi, mutta onneksi pääsi hetipian takaisin kaukaloon juttelemaan vastustajille äideistä ja siskoista. Ja Mikke, ei juma, oliko edes hieno kruunaus kaudelle? Ensin HIFK:ssä mestaruus ja sitten vielä maailmanmestaruus!
Ja pukukopissa oli kyllä menoa! Ääntä lähti ja Salmela otti ohjat! Hyvää läppää lensi joka suunnalta.
Se on se JYTKY! On se hienoa olla suomalainen. Ensi vuonna sitten taas, jookos?
Ja kyllä Porissakin torilla sitä kultaa osattiin juhlia, käväisin huutamassa muutamat heja Finlandit ja Ruotsin kaatumiset.
Täytyy kyllä myöntää, että vaikka olin koko turnauksen ajan sitä mieltä, että Suomi pärjää, niin kun loppuottelun vastustajaksi selvisi Ruotsi, kylmäsi hieman. Ei siksi, ettenkö olisi uskonut Leijoniin, vaan siksi, että JOS olisi käynyt toisin, sillä sen kauhuskenaarion pystyy päänsä sisällä kuvittelemaan niin hyvin. Varsinkin Pääjärven 1-0 maali tuotti hetkellisen välikuoleman, mutta sitten. Se vaan lähti! Mitä muuta tässä voi sanoa, kuin että: Ihanaa, Leijonat, ihanaa!
Kiitos Leijonat! Helvetin hienosti pelattu turnaus, tasainen joukkue ja varsinkin, kun ennen kisoja parjattiin joukkueen huonoutta joka suuttimesta. Hah, näyttivätpähän pojat, miten Leijona karjuu.
Koivu, Ruutu saivat viimein ne kirkkaimmat mitalit. Komarovin kannattajana tuli turnauksen alussa kohtaus, jos viilto kädessä olisikin ollut pahempi, mutta onneksi pääsi hetipian takaisin kaukaloon juttelemaan vastustajille äideistä ja siskoista. Ja Mikke, ei juma, oliko edes hieno kruunaus kaudelle? Ensin HIFK:ssä mestaruus ja sitten vielä maailmanmestaruus!
Ja pukukopissa oli kyllä menoa! Ääntä lähti ja Salmela otti ohjat! Hyvää läppää lensi joka suunnalta.
Se on se JYTKY! On se hienoa olla suomalainen. Ensi vuonna sitten taas, jookos?