Tyvestä puuhun noustaan, niinku Tami sanos.
USA:n nopean johtomaalin oltiin aikamme tainnoksissa, sitten päästiin jaloillemme ja alettiin jauhaa. Perinteiseen tapaan uskohan siinä meinas mennä kun 30 kutia maalille asti+lukuisia blokattuja tokan erän jälkeen ja vasta erän lopulla Narvan agitaattori päästi meidät osin pinteestä. Sitte se peli pysy kuitenkin suht hyvin hallussa, paikkoja luotiin ja kolmannen erän alun yv-maali toimi kirsikkana kakun päällä. Pientä jarruttelua sen jälkeen, mutta kuitenkin saatiin oma kiekollinen peli taas käyntiin eikä annettu jenkeille liikaa saumaa.
Joka pelissä vähän parannettu ja nyt parannettiin pelin sisälläkin. Kunniamaininta puolustustyöskentelylle: muutaman pahan Vehanen joutu ottamaan, mutta jalalla ja joukkuepuolustuksella tukittiin keskusta. Mikki Hiiri -pakit oli ajoitellen liemessä, mutta pärjäs loppu viimeksi hyvin päätymyllyissä. Jokunen kerta keskustaan tuli vetopaikka, jokunen ripari pomppi, mutta ei hävitty liikaa omassa päässä ja maalinedustalla.
Roolien sisään kasvaminen, itseluottamus. Kuhan nää asiat osuu niin päästään vyöryttämään. Korpikoski esim. väläytteli jo vähän päätypelissä, ykköskenttä loi paikkoja, muumiot Kapanen ja Nummelin oli ratkomassa ottelua. Ei silti, etteikö parantaakin voi, mutta sitähän tää turnauksen kasvutarina tässä tapauksessa on. Jatkolohkossa esim. Venäjää vastaan testataan sitten toden teolla joukkuepuolustus ja kuinka hyökkäyskonsepteissa pysytään. Toivoa sopii että tämä parantamisen trendi säilyy Valko-Venäjää vastaan, ja läpi jatkosarjan, jotta päästään ehyellä pelillä sitten siihen isoon otteluun. Vähän vähemmillä laatupaikkojen tuhlailuilla sais tietysti onnistua.
Voitetun pelin jälkeen on helppo olla tyytyväinen. Ykkösketju otti askeleen eteenpäin, kakkosketjulla meni vähän tehottomaksi pörräämiseksi mutta eipä otettu pahemmin takkiinkaan. Lehterän rooli nelosessa on mielenkiintonen, hoitivat kuitenkin homman kotiin. Jotenkin Santalan roolikin puolustavana sentterinä alkaa aukeemaan. Numpalta vähän epätasanen ottelu mutta loppua kohti paineiden kasautuessa oli mies paikallaan, Vatanen oli huikea, Puistola pelaa omassa päässä paremmin kuin osasi odottaa...ja liirum laarum.