MM-kisat, Saksa 2010: Suomen kokoonpano

[Tuljakov]

Nyt on epäilemättä jonkin aikaa hiljaista Jalosen pelaajavalintojen arvostelijoiden taholta, mutta kisathan ovat vasta alussa. On kuitenkin annettava tunnustus näille kolmella NHL-pelaajalle ja Nummelinille sekä Kapaselle, jotka eivät ole itkemässä iltapäivälehtien jääkiekkotoimittajille Jalosen kyvyttömyyttä toimia heidän valmentajanaan. Päinvastoin, Kapanen kiitti joukkueen pysymistä valmentajien pelisuunnitelmassa, jonka toteuttamisessa ei näyttänyt olevan mitään ongelmaa yhdelläkään pelaajalla.

Varmasti joo, mutta ottaen huomioon tämän osion provoherkkyyden, niin en tiedä kannattaako lähteä hirveästi rilluttelemaan. Se on yks tappio ja näitä juttuja ei taas pysty selaamaan tervein mielin. Katsotaan nyt ihan rauhassa edelleen. Katastrofi on onneksi vältetty, mikä on todella loistava asia ottaen huomioon, että joukkuetta kuitenkin pistettiin uusiksi isolla kädellä.

 

[Knatterton]

Mielenkiintosta olis koittaa Osalaa siinä Miettisen paikalla. Immonen ja Jokinen pelas kivasti yhteen ja maukkaita passeja oli Jokiselta. Osala sinne rouhimaan ja silloin tällöin pistämään kiekkoa häkkiin!

Voimalaituria tuo ketju todellakin kaipaisi eli käytännössä joko Osala tai Korpikoski. Oma valinta kohdistuisi tällä hetkellä jälkimmäiseen. Santala oli Miettisen ohella hyökkäyksen heikoimpia linkkejä ja kiitos vallinneen tuomarilinjan ei Tommi istunut jäähyllä toistuvasti. Lehterä taas menee hukkaan nelosketjun laiturina(!?!?!). Hyökkäysketjut siis tämän suuntaiseen muotoon, kiitos:

Jokinen - Immonen - Korpikoski/Osala
Kapanen - Kontiola - Aaltonen
Osala/Korpikoski - Lehterä - Miettinen
Komarov - Hytönen/Hahl/Santala - Pihlström

Tämän päiväinen ottelu oli itsessään vihdoin sellainen, kuin Leijonien pelin kuuluukin olla: tunnetta, sykettä, taklauksia, uhrautumista, itsensä likoon laittamista. Monen monta ottelua tässä ehti ollakin (aina Vancouverista saakka) ja edelleen olen useissa asioissa eri mieltä Jalosen kanssa. Toivottavasti tämän voiton myötä saataisiin pyörät pyörimään ja kyettäisiin menemään vielä pitkälle. Olen ollut Leijonien takana koko turnauksen ajan, vaikka kritiikkiä, mielestäni aiheesta, tuo joukkue on viime aikoina ansaitusti kritiikin kohteena ollutkin. Maalivahtitilanteesta sen verran, että toivottavasti Rinne ja Vehanen vuorottelevat välisarjan otteluissa ja tämän jälkeen paremmin pelannut jatkaa loput.

 

[InfernalDark]

Hytönen ja Pihlström samaan kenttään kiitos.

Ja laitaan joku "Louhivaaran" korvike.

Takaan että toimii.

 

[Sateentekijä]

Sami Kapanen pelaa edelleen kehnosti, voittomaali ei muuta sitä faktaa. Sami voisi jättää nyt saman tien kisat väliin ajatellen joukkueen parasta. Oletko loukkaantunut? Aika surullista katsella maajoukkueen Kapteenin vaisuja otteita. Krediittiä v-maalista, mutta itse peli oli taas liisterissä hiihtelyä Kapaselta, kuten koko joukkueelta.

C-luokan kokoonpanolla ei pitkälle pötkitä. Eniten kritisoisin silti Jalosta, hän ei osaa johtaa tuota porukkaa, ketjut pyörivät enemmän kuin ruletissa. Vituttaa tämä Jalosen tunteeton hiihtelykiekkoa.

Eilisestä ainoastaan Nummelinille ja Vehaselle puhtaat paperit.

 

[siffa]

Varmasti joo, mutta ottaen huomioon tämän osion provoherkkyyden, niin en tiedä kannattaako lähteä hirveästi rilluttelemaan. Se on yks tappio ja näitä juttuja ei taas pysty selaamaan tervein mielin. Katsotaan nyt ihan rauhassa edelleen. Katastrofi on onneksi vältetty, mikä on todella loistava asia ottaen huomioon, että joukkuetta kuitenkin pistettiin uusiksi isolla kädellä.

USA-ottelun suhteen nyt on suden hetki. Olympiakisojen USA-tappiosta muistutetaan jatkuvasti ja yritetään himmentää kaikkien aikojen kovimman jääkiekkoturnauksen Euroopan parhaan joukkueen, Suomen, saavuttamaa pronssimitalia. Suomen valmentajakolmikko on saanut jatkuvaa, kovaa arvostelua Vancouverin tapahtumista.

USA oli kokoonpantu kokonaan NHL-pelaajista (yhtä lukuunottamatta) ja valmentajina toimivat NHL-joukkueiden päävalmentajat. Jalonen kokosi eurooppalaisen joukkueen, jossa eilen pelasi kolme NHL-pelaajaa. Noille kokoonpanoon lähteneille NHL-pelaajille on annettava täysi tunnustus. Voitto eurooppalaisella joukkueella täysverisestä NHL-joukkueesta on muistettava yhtä pitkään kuin on muisteltu ja muistellaan yhä tappiota USA:lle olympiakisoista. Hyvän ja taistelevan sekä pelisuunnitelmasta kiinnipitävän kokoonpanon on Jalonen kisoihin valinnut. Siellä ovat vielä valttikortteina Pohjanmaan iso poika Oskar Osala sekä Hämeestä lähtöisin oleva Juuso Hietanen. Neljäskin NHL-pelaaja, Pekka Rinne, pääsee myös näyttämään sen taitonsa, millä hän nousi NHL-joukkueen ykkösmaalivahdiksi.

Kisat ovat vasta alussa, joten ketjukoostumukset hakevat vielä muotojaan. Osala on kokeiltava ehdottomasti. En vain osaa sanoa eilisen hyvän pelin jälkeen, kenen tilalle hänet laittaisi. Uskon, että Jokisen ja Miettisen pelit loksahtavat vielä kohdilleen ja toivottuja maaleja alkaa tulla jo V-Venäjää ja Slovakiaa vastaan.

 

[Evil]

kaikkien aikojen kovimman

Tästä objektiivista faktaa pöytään, kiitos.

 

[Wäinö#16]

USA-ottelun suhteen nyt on suden hetki. Olympiakisojen USA-tappiosta muistutetaan jatkuvasti ja yritetään himmentää kaikkien aikojen kovimman jääkiekkoturnauksen Euroopan parhaan joukkueen, Suomen, saavuttamaa pronssimitalia. Suomen valmentajakolmikko on saanut jatkuvaa, kovaa arvostelua Vancouverin tapahtumista.

Etkö pysty katsomaan otteluita objektiivisesti, ilman mitään ennakkoasenteita? Jatkuvasti pitää jauhaa samaa vanhaa levyä ja kompata Petteri Sihvosta.

Vancouverin olympialaisissa ei nähty Suomelta yhtään niin hyvää peliä mitä eilinen USA-ottelu oli näissä kisoissa. Vancouverissa Suomi sai aivan minimiefortilla ja hyvällä tuurilla pronssin, yhtään tasapainoista 60 minuutin esitystä ei nähty ja tämä menee ilman muuta valmennusjohdon piikkiin.

Ja aivan samoin menee eilinen loistava ottelu. Suomi on onnistunut kiinnittämään huomionsa oikeisiin asioihin ja korjaamaan aiempia virheitä, esim. Tanska pelin liiallinen varmistelu, pitkät syötöt ja pelin hidas kääntäminen ja sitten Saksa-pelin kolmannen erän peruuttelu. Kaikki nämä oli korjattu eiliseen peliin ja tuloksena oli yksi kaikkien aikojen parhaista MM-otteluista Suomelta.

Se minua ihmetyttää, että miksi moni, sinä etunenässä et kykene katsomaan peliä objektiivisesti eli myöntämään tosiasioita jos peli ei kulje? Ainoa johtopäätös tästä on, että jostain syystä sinullakin on jotain paineita Jalosen onnistumisen suhteen ja huonotkin esitykset pyritään laittamaan jonkun muun kuin Jalosen piikkiin. Kummola, Koivu, Selänne, NHL, Shedden... Jääkiekko on miesten peli ja vastuu pitää pystyä kantamaan oli tulos mikä hyvänsä.

Nyt tulos oli loistava ja esitys samoin erittäin hyvä ja kaiken kaikkiaan ottelu erittäin tasokas ja viihdyttävä. Tästä spektaakkelista menevät propsit niin valmennukselle kuin pelaajillekin. Erityisesti Kapanen ja Nummelin tekivät tärkeät maalit ja muutenkin nostivat tasoaan ratkaisevasti aivan viime hetkillä. Siitä samaa mieltä, että Miettinen oli surkea, Osalaa rohkeasti tilalle. Korpikoski oli myös erittäin hyvä, samoin moni muu. Tästä voi tulla vielä loistava buusti Suomen joukkueelle.

 

[Ottomaani]

USA oli kokoonpantu kokonaan NHL-pelaajista (yhtä lukuunottamatta) ja valmentajina toimivat NHL-joukkueiden päävalmentajat. Jalonen kokosi eurooppalaisen joukkueen, jossa eilen pelasi kolme NHL-pelaajaa. Noille kokoonpanoon lähteneille NHL-pelaajille on annettava täysi tunnustus. Voitto eurooppalaisella joukkueella täysverisestä NHL-joukkueesta on muistettava yhtä pitkään kuin on muisteltu ja muistellaan yhä tappiota USA:lle olympiakisoista.

Sä olet kyllä aika vitsikäs kaveri :) Jatkat samaa huumorilinjaa yhdessä P. Sihvosen (itsesi?) kanssa :) Olihan USA:lla toki NHL-pelaajia mutta aikalailla jämäsellaisia. Ei se, että pelaa NHL:ssä tee pelaajasta mitään huippua. Eihän Jalonenkaan valinnut kaikkia Suomen NHL-pelaajia joukkueseen vaikka mahdollisuus olisi ollut eli sinun mielestäsi Jalonen teki siinä väärin, koska NHL-miehet ovat mielstäsi huippuja?

USA olisikin tosi huippu kun hävisi sellaisille huippumaille kuin Tanska ja Saksa :) Kyllä tulokset osoittavat aivan jotain muuta. Liskäksi jämämiesten hyppääminen isoon kaukaloon ei todellakaan ole mitään helppoa ja antaa AINA edun Euroopassa pelaaville pelaajille.

Suomen c-maajoukkueen voitto USA:n f-joukkueesta ei paljon historian siipiä havisututa, sillä Suomi teki vain sen mikä sen kuuluikin tehdä. Tappio olisi ollut noilla miehillä katastrofi.

 

[PJx]

Kun katsoo näiden kolmen ottelun satoa, niin ei voi kuin todeta, että vielä on paljon töitä tehtävä, että joukkue olisi valmis. Puolustus on kevyt monessa mielessä, eikä siihen ole muutosta luvassa.

Kaksi kärkikenttää ovat tehottomia. Jopa JMA katosi kuvasta eilisen pelin loppua kohden. Kun hyökkäysvelvoite näkyy vielä oman pään pelaamisessa, niin parannettavaa on. Isossa kuvassa hyökkäyspeliä vaivaa kärkiosaamisen puute.

3-4 kentät, joiden pelaajista on eniten puhuttu, hoitavat ruutunsa odotetusti, välillä jopa hyvin. Samoin maalivahtipeli toimii.

No onpahan ainakin selvää, mihin osastoon huomio tulee kiinnittää. Pitäisiköhän tämän tärkeän kuusikon sisällä tehdä uudet jaot vai odottaa, että kaverit alkavat löytämään toisensa?

 

[siffa]

Etkö pysty katsomaan otteluita objektiivisesti, ilman mitään ennakkoasenteita? Jatkuvasti pitää jauhaa samaa vanhaa levyä ja kompata Petteri Sihvosta.

Väärin. Minä jauhan samaa nauhaa Jukka Jalosen kanssa. Petteri Sihvoselta en ole vielä nähnyt kirjoitusta eilisestä pelistä. Eilen ottelun loputtua tv-studion lopussa pääsivät Jukka Jalonen ja Timo Lehkonen näpäyttämään arvostelijoitaan. Molempien puhe oli suunnattu näille viisastelijoille, jotka ovat jopa olleet erottamassa valmennuskolmikkoa Vancouverin pronssin jälkeen. Jalosen eiliset puheet ovat tulleet tänä aamuna jokaisessa uutislähetyksesssä ulos. Samoja asioita olen minäkin nyt jauhanut, mitä Jukka Jalonen ja Timo Lehkonen arvostelijoilleen lähettivät tv:n välityksellä.

Vancouverin olympialaisissa ei nähty Suomelta yhtään niin hyvää peliä mitä eilinen USA-ottelu oli näissä kisoissa. Vancouverissa Suomi sai aivan minimiefortilla ja hyvällä tuurilla pronssin, yhtään tasapainoista 60 minuutin esitystä ei nähty ja tämä menee ilman muuta valmennusjohdon piikkiin.

Yllä osoitat oman asenteesi Jukka Jaloseen ja muuhun Suomen valmennusryhmään. Et ymmärrä sitä, että kaikkien aikojen kovimman jääkiekkoturnauksen pronssimitali ja parhaan Eurooppalaisen joukkueen sijoitus sekä nousu maailman kolmanneksi parhaaksi jääkiekkojoukkueeksi ei voi tulla muuta kuin hyvillä peliesityksillä. Rökäletappio USA:lle oli Suomelta erittäin heikko esitys, mutta niitä tulee jokaiselle joukkueelle pitkässä juoksussa.

 

[Mängimies]

Mielestäni Miettinen oli joukkueen heikoin lenkki. Taas niitä vetoja päin vastustajan luistimia/polvisuojia. Ei saat... Sori, mieshän pelaa NHL:ssä kuten Jokinen ja Korpikoski. Heidänhän täytyy olla joukkueen parhaimmistoa...

Toisin kuin sinusta, minusta Jokinen ja Korpikoski ovat olleet joukkueen parhaimmistoa. Jokisesta huomaa, että tekee jatkuvasti todella fiksuja ratkaisuja kiekon kanssa. Ei hätäile eikä roiski kiekkoa mihin sattuu. Vaikka hän ei omaa mitään erityisominaisuutta, jolla erottuisi, on hän kuitenkin osoittanut kykynsä maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Tietysti hän tarvitsee rinnalleen myös sitä erityisosaamista, mutta jo nykyisellään olen ollut varsin tyytyväinen Jokisen esityksiin. Jatkossa vaan enemmän terävyyttä maalipaikoissa niin hyvä tulee.

Korpikoski taas on ollut juuri niin hyvä kuin odotin. Samanlaista peliä mitä häneltä on nähty NHL:ssäkin. Hyvää ja vahvaa luistelua, vahvaa kulmapeliä ja rynnimistä maalille. Korpikoskea on vaikea voittaa kaksinkamppailussa tai hankala saada kiekkoa pois kulmassa.

Jos muita hyökkääjiä pitää nostaa esiin, niin Aaltonen, Immonen, Kontiola, Komarov ja Hytönen saavat maininnan. Jokainen pelannut vähintäänkin odotusten mukaan. Myös Lehterä pelaa siihen nähden mallikkaasti, että joutuu pelaamaan vieraalla laiturin tontilla.

 

[Mängimies]

Tästä objektiivista faktaa pöytään, kiitos.

Vaikea tuohon vastaankaan väittää. Vai keksitkö itse tasoltaan kovemman turnauksen lähihistoriasta? Tai ylipäätään historiasta?

 

[Musta Nuoli]

Vaikea tuohon vastaankaan väittää. Vai keksitkö itse tasoltaan kovemman turnauksen lähihistoriasta? Tai ylipäätään historiasta?

Kuka määrittää "kovimman" turnauksen vaikkapa niistä olympialaisista, joissa parhaat pelaajat NHL:stä ovat olleet mukana? Millähän perusteella Vancouver 2010 on nimenomaan se kaikkien aikojen kovin, miksei sitä ole Torino 2006, Salt Lake City 2002 tai Nagano 1998, jossa NHL-tähdet olivat ensimmäistä kertaa mukana? Halutessaan joku voi ottaa perustellusti esille vielä 2004 World Cupinkin (itse en ottaisi, sillä olympialaiset ovat aina olympialaiset).

Vaikuttaakohan siihen vain se, että nyt finaalissa olivat pohjoisamerikkalaiset joukkueet, Torinossa "vain" pohjoismaalaiset joukkueet? Toisaalta Salt Lake Cityssäkin olivat pohjoisamerikkalaiset joukkueet vastakkain, jos se nyt on mikään meriitti "kaikkien aikojen kovimmasta" turnauksesta.

Naganossakin olivat ne kovimmat, mm. kaikkien aikojen kiekkolegenda Wayne Gretzky sekä kaikkien aikojen kovin suomalaispelaaja Jari Kurri. Naganon kiekkopronssi on Suomelta vähintään yhtä kova saavutus kuin Vancouverinkin olympiapronssi, ellei suurempikin. Itse pidän sitä suurempana, sillä pronssipelissä nuijittiin Gretzkyn Kanada.

Torinon kisat olivat myös yhtä nimekkäät ja kovat. Se ei tee ainakaan minun silmissäni olympiakisoista vähäarvoisempaa, että Suomi pelaa hyvin - ilmeisesti Suomen olisi pitänyt monen arvostelijan mielestä olla sijalla perse, jotta Torinon kisat olisivat olleet "kaikkein kovimmat"?

Torinon olympiahopea on Suomen toiseksi kirkkain saavutus olympiatasolla, ja himmenee saavutuksena ainoastaan Calgaryn olympiahopealle 1988, joka oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali koskaan. Silloin ei mukana ollut NHL-miehiä, mutta silloin oli vastassa aiemmin täysin voittamaton Neuvostoliitto, jonka Suomi voitti ensimmäistä kertaa arvokisatasolla, repien itselleen hopean.

Jos kuitenkin rajoitetaan keskustelu "kovimmasta turnauksesta" (varsin absurdi keskustelu sinänsä, koska tähän ei oikeaa totuutta tai ns. faktaa ole olemassa) NHL-miehitettyihin olympialaisiin, niin minun omana mielipiteenäni on, että Torinon ja Naganon kisat jakavat yksissä tuumin kärkipallin kovimpina turnauksina.

 

[Mordjinn]

Kuka määrittää "kovimman" turnauksen vaikkapa niistä olympialaisista, joissa parhaat pelaajat NHL:stä ovat olleet mukana?

Ainakin itse perustan vuoden 2010 Olympialaisten "kovimmuudesta" siihen että siellä olivat kutakuinkin kaikki parhaat pelaajat maailmassa. Lisäksi jääkiekko on mennyt taktisesti eteenpäin huimasti viimeisten vuosien aikana, jonka lisäksi vielä pelaajien nopeus ja kovuus on aivan eri luokkaa kuin esim. Gretzkyn ja Kurrin aikana. Lisäksi vielä kun varusteetkin ovat kehittyneet niin kyllä nykykiekko on eri peli kuin aikaisemmin.

Väitän kirkkain silmin että mikä tahansa tämän hetken NHLlässä vielä pudotuspeleissä pelaavista joukkueista voittaisi neljällä voitolla jatkoon - sarjan kulta-ajan silloin täysin ylivoimaista Oilersia vastaan.

Tämä ei ole ollenkaan pois vanhoilta ylivoimaisilta legendoilta. Lisäksi se että peli on nopeampaa ja miehet isompia ja vahvempia, kenties taitavampiakin, ei välttämättä johda parempaan viihteeseen. Välillä totaalikiekko on tappavan tylsää katsottavaa. Lätkä nyt kun vaan on kilpavarustelua parhaimmillaan ja sitä kautta se kehittyy kokoajan.

 

[choose_life]

Miettinen pelas kyllä mielestäni tosi huonosti tänään. Eipä tainnut tulla yhtään syöttöä kaverilta ja lisäksi ne laukaukset lähtivät ihan mihin sattuu. 3vs1-tilanteessa päätti vetää itse - ohi. Mielenkiintosta olis koittaa Osalaa siinä Miettisen paikalla. Immonen ja Jokinen pelas kivasti yhteen ja maukkaita passeja oli Jokiselta.

Miettinen on omassa roolissaan luotettava Leijona-tason pelaaja (ja mukava kaveri, sitäkin:), mutta kun se rooli ei ole ykköskentän laituri. Todennäköisesti olisi itselleenkin helpotus, jos kokeiltaisiin muualla, kun ei liioin ole varsinainen "tappajaluonne" - ei hyvässä eikä pahassa. Osalaa kehiin vaan, pojalla riittävät sekä raamit että kantti. Ja vaikka ei heti natsaisi, nyt on taas treenejä ja pelejäkin aikaa hieroa, toisin kuin Vancouverissa.

Ykkösen peliä on vaikeuttanut myös se, että Jokinen ja Immonen eivät oikein löytäneet toisiaan - osin keskinäisen vauhtieron, osin aiemman epäonnistuneen taktiikan vuoksi. Kun lopetettiin se (turha) omissa seisoskelu, pään lyöminen seinään=keskialueen ja maalintekosektorin sumppuun, yksinkertaistettiin avauksia ja päästiin samalla lisäämään tempoa, johan alkoi toimia. Immosella on tietystä hitaudestaan huolimatta niin hyvä pelisilmä ja -käsitys, että kun ei tarvitse kuluttaa aikaa turhaan ihmettelyyn, pakista löytyy isossa kaukalossa ja tämän tason kisoissa vaikka mitä kivaa; Jokinen taas on parhaimmillaan ruokkivan, fiksun sentterin ja täyteen vauhtiin annettujen passien kanssa.

Yksi voitto tai tappio ei yhäkään ole hirveän tärkeä (paitsi eilen sikäli, että muuten olisi tullut lähtö karsintasarjaan... kaikkea sitä näkee:), mutta tapa, millä se tulee, voi olla. Nyt meni vähän överiksi nopean ylöspäin pelaamisen, kaahaamisen, räiskimisen ja pommittamisen kanssa - josta hlökoht. virheetkin osin juontuivat - mutta so what, kunhan nysväily loppui.
Kun vielä loppuu se selittely ja median juttuihin yms. epäoleellisuuksiin takertuminen (kesken kisojen ei jumalauta pitäisi olla aikaa, saati kiinnostusta, kiinnittää jatkuvaa huomiota moiseen...), valmennuskin alkaa olla oikealla tiellä. Duffmanin poistumista kisojen jälkeen voi silti tervehtiä ilolla, eikä vähiten edellisen kohdan vuoksi. Vähän samat kuin Miettisestä, eri tavoin vaan: osaa hommansa, mutta tuo paikka on liikaa.

Allaolevaan edit: otteluketjussa moni kyllä viittasi asiaan, mutta joo, vielä propsit Lehterälle ja Vataselle. Kaksi nuorta ensikertalaista, joista toinen selvisi kuivin jaloin itselleen mahdollisimman hankalassa roolissa eli nelosen laiturina (aivan, miksi helvetissä on siellä??) ja toisella on fyysisestä keskeneräisyydestä ja kämmeistä huolimatta enemmän kiekollista rohkeutta ja näkemystä kuin monella aikamiehellä yhteensä.

 

[L. Paraske]

Ihan kiva näitä Suomen pelejä on ollut katsoa (varmaankin enimmäkseen siksi, ettei näistä osaa enää paineita juuri ottaa vrt. olympialaiset) ja mukava on ollut nähdä paljonkin positiivisia asioita Suomen pelaamisessa ja yksilöissä.

Pureudun nyt jälkimmäisiin ja nostan esiin esim. vähemmän muiden kirjoituksissa näkyneen Lehterän, joka on mielestäni osoittanut pärjäävänsä varsin erinomaisesti myös näissä karkeloissa ja kykenee tekemään kiekolla oivaltavia ratkaisuja jokaisessa pelissä. samoin Vatanen Tanska-pelin virhettä lukuunottamatta on ollut sulavaliikkeisenä oikein piristävä ilmestys Suomen puolustuksessa. Selkeitä pettymyksiä Suomen joukkueessa on ollut toistaiseksi kaksi; Antti Miettinen ja Janne Niskala. Ensimmäisen osalta on turhauttavaa nähdä lähes joka vaihdossa huonoja ratkaisuja, itsekkyyttä ja puukätisyyttä Suomen ykkösketjussa. Niskala puolestaan on ollut puolustussuuntaan koko kisojen ajan aikamoinen katastrofi. Tuntuu ettei Niskalan itseluottamus ole lainkaan kunnossa, vaan jokainen ratkaisu huokuu epävarmuutta. Lisäksi Hytönen turhauttaa joka kerta kun sattuu kiekon saamaan, mutta onhan tällä miehellä sentään ansionsa kiekottomana pelaajana ja aloittajana.

Tarkemmin seuraamistani pelaajista Jokisen Jussia en tähän joukkoon nihkeistä tehoista huolimatta lisää, sillä onhan Jussin kiekonkäsittely Suomen hyökkääjistä selvästi varminta ja takavuosien harhasyötöt ja muu töpeksintä on aikahyvin loistanut poissaolollaan. Yv:llä erityisesti Jokinen on osoittanut tärkeytensä, vaikkei se vielä pistesarakkeessa näykään.

 

[Chivas]

Veteraanien määritelmä taitaa mennä uusiksi:

http://www.mtv3.fi/urheilu/mmlatka2010/uutiset.shtml/arkistot/mmlatka/2010/05/1122633

Immonenhan on jo vanha pieru, kun ikää on kuitenkin mittarissa jo 28 vuotta. Komarovin kohdalla olisin ollut hellempi, mutta kai 23-vuotiaskin voi veteraani olla =)

 

[oiler99]

Osalan passi on leimattu ja Rinne pelaa huomisen ottelun. En nyt silti ihan allekirjoita maalivahtiruletin alkamista... Kuitenkin jompikumpi kaksikosta Valko-Venäjä-Kazakstan tulee olemaan vastassa. Vehaselle annetaan huilipäivä ja on sitten taas Slovakia-ottelussa kehissä.

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=2142968&pos=no-tu

 

[Kynä]

Siinä mielessä harvinaiset MM-kisat, kun pelejä näkee niin hyvin telkkarista, että uskaltaa jotain jopa kommentoida. Ja yksi tuli nähtyä jopa hallilla. Tähän asti nähdyn perusteella olen sitä mieltä, että joukkueessa on toistaiseksi kolme selkeää pettymystä. Näistä suurin on ollut luisteleva katastrofi Janne Niskala, ja toinen on ollut Tommi Santala, jonka tason riittävyyttä epäiltiin jo ennestään. Ja kolmas on ollut Antti Miettinen, joka on ollut pettymys vain odotuksiin nähden (joka kaiketi perustuu lähinnä NHL-statukseen, ja siellä tehtyihin kohtalaisiin tehoihin). Miettistä en silti missään nimessä kokoonpanosta pudottaisi, mutta eiköhän kolmosketju olisi Antille oikea paikka.

Tarkastelin juuri tilastoja kahden ja puolen pelatun MM-kierroksen jälkeen, ja otan esiin siltä puolelta joitain havaintoja.

- Suomen pistepörssissä kolmella pelaajalla on koossa kaksi pistettä tai vähemmän: Immonen 2+1, Nummelin 0+3, Aaltonen 0+2. Tästä voi hakea lisätukea sille, kuinka tärkeä ko. kolmikko on Suomelle ollut.

- Plusmiinuksissa kärjessä ovat Nummelin ja Puistola (+2). Miettisellä ja Kapasella tilastoissa +1.

- Niskala on ollut tämänkin tilaston valossa täysi katastrofi, lukemanaan -3. Kaksi piirua pakkasella ovat Santala, Kukkonen sekä Pillu.

- Joukkueen ahkerimpia laukojia ovat olleet odotetusti Nummelin, Immonen ja Jokinen. Kaikilla tilastoissa 12 laukausta, mutta toistaiseksi siis vain Immonen on osunut maaliin.

- Jokainen Suomen kenttäpelaaja on jo maalia kohti laukonut. Yllättävän pieni lukema on mielestäni Vatasella ja Miettisellä, molemmilla neljä kutia. Toki Miettisen lukeman alhaisuuden selittää se, että tässä lasketaan vain maalia kohti lauottuja vetoja.

- Nummelin on saanut Suomen joukkueesta ylivoimaisesti eniten peliaikaa, 23.36min/peli. Kakkosena tulee lähes neljä minuuttia pienemmällä keskiarvolla Janne Niskala. Hyökkääjistä ehkä yllättäen eniten peliaikaa saanut kaveri on Petri Kontiola. Mm. Jokinen ja Miettinen jäävät kolmisen minuuttia Konnan taakse.

-Aloituksissa kulkee, niin kuin odottaa sopi ja nähtävissä on ollut. Immonen on aloitustilastossa neljäntenä (71,74%), Hytönen yhdeksäntenä (67,86) ja Santala sijalla 11 (65,79). Heidänkin edeltään voisi kolme vähän pelannutta/aloittanutta kaveria (sijoilta 1,3 ja 6) siivota tilastoista pois.

- Vehanen löytyy torjuntaprosenttitilastoissa sijalta 7 ja Rinne sijalta 26. Kumpaankin on minulla täysi luotto.

- Lainkaan yllättävää ei taida olla, että Suomen viimeistelytehokkuus on ollut turnauksen huonointa. Maaliin on tiensä löytänyt viisi laukausta 117:sta. Tällä osumaprosentti on huima 4,27. Tässäkin suhteessa ei ole lainkaan yllättävää, että Suomen kaikissa kolmessa ottelussa vastustajan maalivahti on palkittu joukkueensa parhaana pelaajana. Tilaston kärjessä on Norja lukemalla 13,89. Suomen todennäköiset välisarjavastustajat löytyvät sijoilta 2 (Valko-Venäjä), 3 (Venäjä) ja 10 (Slovakia).

- Suomen ylivoima on ollut turnauksen kolmanneksi huonointa. Huonompi prosentti löytyy vain Saksalta ja Ranskalta. Alivoima on sen sijaan toiminut, sillä omissa ei ole soinut vielä kertaakaan.

- Yksi asia, mistä en ole nähnyt vielä puhuttavan, on Suomen vähäinen jäähyjen määrä. Viisi kaksiminuuttista kolmeen otteluun on todella vähän, joten täytyy antaa Jalosen joukoille kunnioitusta tämän seikan osalta. Esim. Tanska ja Saksa ovat joutuneet rikkomaan huomattavasti enemmän.

Näiden tilastojen valossa lähtisin tekemään seuraavanlaisia peluutusmuutoksia välisarjan ottelut (järjestyksessä oletusarvoisesti Valko-Venäjä-Slovakia-Venäjä):

- Niskala on ollut joukkueen suurin floppi, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että hänellä taitaa silti olla joukkueen paras puolustajista paras tai toiseksi paras laukaus. Miten olisi sama roolitus kuin olympialaisissa? Niskala seitsemänneksi pakiksi ja yv:n erikoismieheksi?

- Juuso Hietasen tason haluaisin mieluusti nähdä, ainakin yhden pelin ajan. Rightin miehenä hän toisi myös yhden vaihtoehdon huonosti toimineeseen ylivoimaan. Brynäsissä syntyi kauden aikana 12 maalia, joista seitsemän yv:llä, ja osuihan Hietanen kerran yv:llä myös Venäjää vastaan Hartwall Areenalla pari viikkoa sitten. Paikka kolmosparissa seuraavaan matsiin?

- Pakeista parhaiten ovat onnistuneet, ja omalla tasollaan pelanneet Vatanen, Nummelin, Puistola ja Mäenpää. Kenenkään kohdalla tämä ei tarkoita huippuonnistumista, vaan ns. kategoriaa "vähemmän-huonot". Näin ollen laittaisin katsomoon seuraavassa pelissä Jaakolan, sillä Kukkosen taso riittää näissä kisoissa kuitenkin huomattavasti paremmin kuin olympialaisissa.

- Ilman muuta haluaisin seuraavassa matsissa nähdä yhdessä parin Santala-Miettinen. Miettiselle voisi olla vapauttavaa päästä tekemään ns. "omaa hommaa" kolmosen pörrääjänä, ja ainakin viereltä löytyisi kaveri, kenen kanssa homma on joskus toiminut. Olisiko miinus kertaa miinus tässä tapauksessa plus eli saataisiinko kaksi epäonnistujaa nostamaan tasoaan? Jos ei, niin sitten Lehterä viidennestä pelistä alkaen kolmosen keskelle, ja Santala kisojen loppuajaksi katsomoon.

- Iso kysymys olisi näin ollen ykkösen toinen laituri. Jokinen-Immonen-kaksikon pitäisin joka tapauksessa yhdessä. Aaltonen tai Osala kuulostaisi ihan järkevältä, viimeksimainittu ehkä vielä enemmän. Toki ykkösketjun laita olisi aika kova paikka joukkueen nuorimmalle hyökkääjälle ensimmäisessä maaottelussaan, mutta Osku vaikuttaa siltä, että kestäisi kovemmatkin keitokset. Kolmas vaihtoehto voisi olla Sami Kapanen, mutta itse pitäisin kyllä hyvin toimineen Kapanen-Kontiola-kaksikon yhdessä.

- Pihlström-Hytönen-kaksikon laittaisin yhteen (toisessa laidassa Komarov, Venäjää puhumassa), ja Korpikosken tässä vaiheessa kolmosen laitaan.

- Mitä maalivahtien peluutukseen tulee, niin mihinkään tasapeluutuksiin en nyt tieten tahtoen ryhtyisi, vaan eiköhän hyvin pelanneen Vehasen anneta ykkösenä jatkaa. Silti Rinteellekin voisi yhden matsin välisarjassa antaa. Tehdään sitten mikä päätös hyvänsä, en usko ollenkaan, että Suomi näissäkään kisoissa maalivahtiin kaatuisi. Voittavia maalivahteja molemmat, vaikkakin jokseenkin erityyppisiä. Tämän pelityylin kautta lähtisinkin maalivahtivalintoja tekemään. Perinteisesti jokseenkin suoraviivaisesti pelannut Valko-Venäjä voisi sopia Rinteelle paremmin, ja Vehanen voisi ottaa sitten hoitaakseen Slovakia- ja Venäjä-matsit. Mutta joo, vaikeita valintoja maalivahtipuolella on joka tapauksessa edessä.

 

[Pasi77]

Sä olet kyllä aika vitsikäs kaveri :) Jatkat samaa huumorilinjaa yhdessä P. Sihvosen (itsesi?) kanssa :) Olihan USA:lla toki NHL-pelaajia mutta aikalailla jämäsellaisia. Ei se, että pelaa NHL:ssä tee pelaajasta mitään huippua. Eihän Jalonenkaan valinnut kaikkia Suomen NHL-pelaajia joukkueseen vaikka mahdollisuus olisi ollut eli sinun mielestäsi Jalonen teki siinä väärin, koska NHL-miehet ovat mielstäsi huippuja?

USA olisikin tosi huippu kun hävisi sellaisille huippumaille kuin Tanska ja Saksa :) Kyllä tulokset osoittavat aivan jotain muuta. Liskäksi jämämiesten hyppääminen isoon kaukaloon ei todellakaan ole mitään helppoa ja antaa AINA edun Euroopassa pelaaville pelaajille.

Suomen c-maajoukkueen voitto USA:n f-joukkueesta ei paljon historian siipiä havisututa, sillä Suomi teki vain sen mikä sen kuuluikin tehdä. Tappio olisi ollut noilla miehillä katastrofi.

Seli, seli, seli.... Ämeriikalla oli F-joukkue, Suomella kaikki parhaat mukana...Seli, seli,seli. Väärinvoitettu, Jaloselle kenkää... Ihan epistä ettei asuta Ämeriikassa, siel on niin relaa, tiiäx, LOL, tuu irkkiin.

 

[Ottomaani]

Seli, seli, seli.... Ämeriikalla oli F-joukkue, Suomella kaikki parhaat mukana...Seli, seli,seli. Väärinvoitettu, Jaloselle kenkää... Ihan epistä ettei asuta Ämeriikassa, siel on niin relaa, tiiäx, LOL, tuu irkkiin.

Mitä väitettä kirjoituksessani et allekirjoita? Meinaatko, että kyseessä ovat huipputason kisat?

 

[Fiftie]

Ens peliin Osalaa vaan kentälle, nähdään miten pärjää. Venäjää vastaan tarvitaan fyysisyyttä, ja sitä Osala tuo. Päästään taistelemaan lohkovoitosta, jos nyt ei perseillä v-venäjää ja slovakiaa vastaan.

 

[Calgaryman]

Osalan tulon myötä ketjut näyttänee tältä...

Jokinen - Immonen - Miettinen
Kapanen - Kontiola - Aaltonen
Pihlström - Santala - Lehterä
Komarov - Hytönen - Osala

...mutta toivottavasti näyttää tältä

Jokinen - Immonen - Korpikoski
Kapanen - Kontiola - Aaltonen
Osala - Lehterä - Miettinen
Komarov - Hytönen - Pihlström

 

[jokerit67]

Miettisen voisi samantien heittää hiuksista vittuun. Kuinkahan monta maalintekotilannetta on MiettisAntti onnistunut kusemaan tämän vuoden MJ-peleissä? Veikkaan jotain sataa ja maalejahan tämä Suomen snaipperi-osaston kärkinimi on tehnyt YHDEN tällä vuosikymmenellä. En tajua, miten Jalonen jaksaa katsoa tuota paskaa, Jenkkien kavennusmaalikin tuli eilen täysin Miettisen idioottimaisen ratkaisun myötä.

Joku Hentunenkin olisi ollut tuohon rooliin parempi valinta(on tosin loukkaantunut), mutta Ana on hei NHL-stara ja saa kaudesta 2 500 000 $$$! Kyllä, about 20 kertaa enemmän kuin J-M Aaltonen.

 

[Tadu]

Osalan tulon myötä ketjut näyttänee tältä...

...mutta toivottavasti näyttää tältä

Juuri näin.

Pistää hiljaiseksi kyllä tämä Jalosen saunakavereiden ylipeluuttaminen. Miettinen on "ihan kiva" kolmoskentän pörrääjä, joka heittää sillon tällöin (ehkä harvemmin) maalin. Ykkösketju laitetaan aina peliin kun maalia tarvitaan ja maalipaikoista pitäisi saada sisään. Tällaiseen rooliin Miettinen ei missään tapauksessa istu. Muthei, NHL:n ykkösketjun pelaaja (vaikkakin paskin sellainen koko änärissä) ja HPK-tausta!