Useimmilla on taipumus valua enemmän tai vähemmän mukavuusalueelle, jos vaan tulee tilaisuus puhaltaa ulospäin. Nyt minusta näytti, että varsinkin av:llä homma meni selkeästi huonompaan suuntaa loppua kohden. Ihan niin kuin jalka olisi päässyt nousemaan kaasulta. Siihen ei tarvita kuin yhden pelaajan fokuksen heikkeneminen ja ketjureaktio on valmis...
Harmi että pitää hakea tuosta joukkueesta yksittäisiä syyllisiä/pettymyksiä, joukkue pelasi juuri niin hyvin kuin tulos antaa myöten. Jos haluaa itselleen valehdella että yksi pelaaja sisään - yksi ulos, olisi tuonut eri tuloksen niin antaa mennä vaan.
En tiedä sitten miten kehittävää on jos yksilöiden suorituksista ei mitään saisi sanoa.
Hietasen haukkumista en kyllä ymmärrä, hän joutui aika isoon rooliin ja selvisi kuten Raanta, ei loistavasti mutta hyvin. Ei se ole Hietasen vika jos kisoihin ei ollut tarjolla häntä parempaa pakkia.
Eikös Hietanen pelaa muutenkin kovassa sarjassa ja seurajoukkueessaan melko isossa roolissa?
Siinähän se viestiä ylempänä lukee. Tai oikeastaan, miten se on saattanut vaikuttaa. Todellisuudessa sitä on oikeasti aivan mahdoton kenenkään saada selville edes jälkikäteen. Mutta siinähän tämä hienous juuri on, kun systeemi ei toimi ennakoitavasti ja resurssit eivät ratkaise kaikkea...Miten Suomen alivoima liittyi Mikael Granlundiin?
Siinähän se viestiä ylempänä lukee. Tai oikeastaan, miten se on saattanut vaikuttaa. Todellisuudessa sitä on oikeasti aivan mahdoton kenenkään saada selville edes jälkikäteen.
Onhan tuota passiivista puolustuspeliä ollut Jalosen joukkueissa ennenkin, on sitä tullut monissa kisoissa kiroiltua. Onko syy sitten valmennuksessa vai käytettävissä pelaajissa, ei ole minulle ainakaan auennut. Luulisi nimenomaan tuo kahdeksan pakin käyttö olevan sopiva aktiivista puolustamista varten.Täällä on aika hyvin purettu jo Suomen menemisiä ja tekemisiä, mutta palan halusta ottaa kantaa tuohon alivoimaan.
Neliö oli käsittämättömän passiivinen ja pakitti omaa maalia kohti ennemmin kuin puski hyökkääjiä laitaa kohti. Ehkä se kertoo enemmän siitä, että turhaan nöyristeltiin kuvia ja isoja nimiä kuin siitä, että oltaisiin keskitytty omaan tekemiseen. Useimpia vuosina Suomen alivoima on ollut aktiivinen joka pyrkii kiekonriistoihin ja nopeisiin vaihtoihin, mutta nyt liian useasti jäätiin yli minuutin ajaksi täyteen pyörremyrskyyn omalle alueelle joka sitten päättyy maaliin.
Onhan tuota passiivista puolustuspeliä ollut Jalosen joukkueissa ennenkin, on sitä tullut monissa kisoissa kiroiltua. Onko syy sitten valmennuksessa vai käytettävissä pelaajissa, ei ole minulle ainakaan auennut. Luulisi nimenomaan tuo kahdeksan pakin käyttö olevan sopiva aktiivista puolustamista varten.
Kontiola 3. 2 + 2 = 4
Aaltonen 3. 1 + 2 = 3
Pesonen 3. 0 + 3 = 3
Korpikoski 3. 2 + 0 = 2
Väänänen 3. 1 + 1 = 2
Granlund 3. 0 + 2 = 2
Kaikki muut: 1-3. 0 + 0 = 0Kontiola 6. 5 + 3 = 8
Aaltonen 6. 3 + 3 = 6
Pesonen 6. 0 + 5 = 5
Lepistö 6. 0 + 3 = 3
Korpikoski 5. 2 + 0 = 2
Väänänen 6. 1 + 1 = 2
Granlund 3. 0 + 2 = 2
Koskiranta 6. 1 + 0 = 1
Hietanen 6. 0 + 1 = 1
Kaikki muut: 2-6. 0 + 0 = 0Samaa mieltä, ja etenkin se kiekollinen osaaminen. Ja tämähän korostui varsinkin ylivoimalla, koska kukaan puolustaja ei olisi saanut sitä kiekkoa osumaan edes valtamereen vaikka olisi seissyt sen rannalla.Itse osoittaisin syyllistävän sormen lähes koko joukkueen pakeille.
Samaa mieltä, ja etenkin se kiekollinen osaaminen. Ja tämähän korostui varsinkin ylivoimalla, koska kukaan puolustaja ei olisi saanut sitä kiekkoa osumaan edes valtamereen vaikka olisi seissyt sen rannalla.
Toki Ossi pystyi tekemään suomalaiselle pakille sen niinkin ilmiömaisen asian, että toimitti kiekkoa sinne maalille saakka. Näistä ratkaisuista tuli maali useampaankin otteeseen, kun alkusarjassa Viitaluoma ohjasi kiekon maaliin, pronssipelissä hieno ohjuriksi tarkoitettu veto Korpikoskelle ja kertaalleen tekaisi itsekin maalin.
Spekulointi on kivaa ja sitä me kaikki tällä palstalla harrastamme. Peruutuspeilistä katsoen kuitenkin näyttää pahasti siltä, että Latvia-pelissä kone alkoi sakkaamaan ja oli sen jälkeen selkeästi hallussa vain Slovakia-pelin ensimmäisen erän.Naulan kantaan. Todellisuudessa tuota on mahdoton sanoa, mutta kivahan tuollaista on täällä spekuloida nimimerkin takaa.
Vaikka en ole urheilulehden fani, niin saattoipa hyvinkin käydä juuri niin kuin kyseisessä aviisissa ennakoitiin. Ei ole mikään salaisuus, että näin saattaa käy vahvistuksen tullessa toisinaan, oli vahvistus kuka oli. Sedinien tulo naapurin joukkueeseen oli helpompi jo siksi, että joukkue kaipasi kipeästi apua.
Ei tämä voi johtaa mihinkään, kun emme näköjään puhu samasta asiasta. Joten antaa olla. Sen verran kuitenkin, että joukkueen muodostuminen ottaa aikansa, joskus enemmän, joskus vähemmän. Ei riitä, että hyvät pelaajat, jotka tulevat hyvin toimeen keskenään, ja hyvä valmennus saatetaan yhteen. Siihen tarvitaan muutakin ja vasta joukkue, ei sen nimet, voivat voittaa jotain isompaa. Toki nimet selässä kertovat paljon.Noita henkisiä tekijöitä on vaikeampi arvioida, mutta jos Ville Viitaluoman korvautuminen Granlundilla todella romahdutti joukkueen, niin sitten oltiin alkuaankin väärissä kisoissa.
Tekisi mieli heittää kysymys, että meniköhän joukkueen kapteenin valinta ihan nappiin? Onko Lasse Kukkonen sellainen johtaja, joka näyttää jäällä esimerkkiä tai sytyttää joukkueen kopissa?
Ei tämä voi johtaa mihinkään, kun emme näköjään puhu samasta asiasta.