MM-kisoissa pelaa kaikkiaan 54 joukkuetta ja näistä vain Kanadalla, USA:lla, Suomella, Ruotsilla ja Tshekillä on vaikeuksia saada melkein paras joukkue mukaan. Jos nyt vaikka pidetään jotain 90% kynnyksenä. Olen siinä uskossa, että esimerkiksi Arabiemiraatit sai kisoihin parhaan miehistönsä. Eli 90% joukkueista pelaa miltei optimimiehistöllään.
Tätä taustaa vasten ero muiden lajien MM-kisoihin ei ole niin epätasa-arvoista. Jos vielä eliittiryhmän kisoja kasvatettaisiin 24 joukkueeseen, voisimme huoleti sanoa, että hyvin moni joukkue pelaa parhaalla miehistöllään.
Jos näiden viiden maan tilannetta pidetään merkityksellisenä, voitaisiin harkita kompensaatiosysteemin luomista. Tämä vaatisi tiukkaa analyysiä siitä, millainen ero todellisuudessa vallitsee eri maiden pelaajien kesken. Kalibrointi voisi tapahtua olympialaisten analyysin kautta, kokemustahan tästä on. Suomi saisi Itävaltaa vastaan pari kolme maalia hyvää ja sitä rataa. Tai sitten kalibrointi tehtäisiin ottelujen jälkeen.
Pistetaulukon peukalointi jälkikäteen ehkä vähentäisi heikompien maiden kiinnostusta osallistua MM-kisojen eliittiryhmään. Tai luotaisiinko kaksoistaulukko, jossa mitaleja jaettaisiin aktuaalisen ja korjatun kisan perusteella. Tällöin kenellekään ei tulisi pahaa mieltä.
Tietokoneiden kehityksen myötä voitaisiin pelata pelit tulevaisuudessa virtuaalisesti, eräänlaisena hologrammiversiona (tark. volumetrisenä näyttönä) , joka olisi katsojaystävällinen. Kun vain kaljamyynti pelaa, tyypillinen mm-katsoja ei erottaisi hologrammipelaajia aidoista. Luonnollisesti pelien ohjelmointi tapahtuisi jokaisen pelaajan yksilöllisen taitotason perusteella, niin että varmasti saataisiin parhaiden osaaminen näihin kisoihin. (Random-vaikutus otettaisiin tietenkin huomioon, esimerkiksi joku pelaaja saattaisi kärsiä maaliteko-ohjelmista, jotka taas johtuisivat psykologiseen profiiliin ohjelmoiduista vaikutuksista. Ja kysyttäessä, myös kiekko on hologrammi.)
Tai sitten vaan jatketaan nykymenolla eteenpäin.