Kanada on paras indikaattori vastaamaan kysymykseen, ovatko MM-kisat todella arvonsa mittaiset tai jotakin vähemmän, jopa höntsää. Kanadan pelitavan tuntevat kaikki, se ei ikinä yllätä ja sillä on lähes jokaisessa kisassa se paras materiaali. (Yksi poikkeus oli varmaan v. 1995 MM-kisat).
Kun tarkastellaan Kanadan olympiamenestystä vuosina 1998-2014, saadaan sijoituskeskiarvoksi 2,8, (kulta)mitalien määräksi 3 ja siten todennäköisyydeksi voittaa mitali 0,6.
Kun sitten tarkastellaan vuosien 1998-2014 MM-sijoituksia, saadaan keskiarvoksi 4, mitalien määräksi 5 ja siten todennäköisyydeksi voittaa mitali 0,33. Ja tiedämme myös, että monissa MM-kisoissa (ellei kaikissa em. jaksolla) Kanada on ollut materiaaliltaan paras, silloin tietysti on kysyttävä, miksi Kanada ei voita MM-kisoja useammin? Ja miksi Kanada voittaa 2/3 olympiaturnauksesta, kun kaikilla mailla on parhaat pelaajat koossa?
Oma vastaukseni on se, että MM-kisat ovat Kanadan pelaajille ennen muuta eksoottinen pelimatka Eurooppaan. Kultamitalin voittaminen ei ole joka pelaajan haave eikä sen eteen tehdä kaikkea voitavaa. Toisin sanoen, vaikka Kanada tuo MM-kisoihin parhaan materiaalin, asenne voittamiseen jää yleensä rapakon toiselle puolelle. Tottakai tämäkin vaikuttaa siihen, miten vakavasti MM-kisat kannattaa ottaa. Eurooppalaisille on yleensä asenne kohdallaan, kun taas pohjoisamerikkalaisille se asenne hukkuu viimeistään viikon jälkeen lukuisiin baarikierroksiin. Mutta eurooppalaisilta taas puuttuu monta hyvää pelaajaa, jotka nostaisivat näiden joukkueiden statusta merkittävästi.
MM-kisat oli muinoin kovempi turnaus, vaikka Kanada oli silloin vielä enemmän kujalla. Tarkoitan vuosia 1977-90. Neuvostoliitto oli maailman paras joukkue ja Tshekkoslovakia oli toinen parhaalla materiaalillaan pelaava ja Ruotsikin oli lähes täydellinen materiaaliltaan. Kanada pelasi joskus hyvin, mutta sen ensimmäiset MM-kisat tauon jälkeen olivat suorastaan katastrofaalisen heikkoja johtuen siitä, että mukana oli muutama halonhakkaaja.
MM-kisojen arvo on kuin pörssikurssi. Keskiarvoisesti pelataan kohtuullisen hyvällä materiaalilla, toisinaan mukana on hyväkin nippu tähtiä, mutta aina välillä pelataan suorastaan surkealla materiaalilla. Suomen materiaali on ollut viime vuodet sangen heikkoa, koska änäripelaajiamme eivät nämä kisat ole kovin paljoa napanneet. J.Jalosen "allergia" vielä korosti asiaa viime vuosina. Venäjä toki tekee parhaansa nostaakseen kisojen tasoa.