Itse tuolla jossain sanoit, että lukekaa niitä viestejä. Suosittelen samaa. Se, että jotain on "käytännössä sanottu" ei tarkoita sitä, että se olisi oikeasti sanottu.Nopeasti täällä vilkaistuna argumentoinnillesi nauretaan sen vuoksi, että yksittäinen keskustelupalstalle kirjoittava fani kokee voivansa ylentää itsensä asemaan, jossa kykenee arvottamaan eri pelaajien perustelua harjoittelun tarpeesta. Noin oletusarvoisesti kukaan sitä pelaajan lähipiiriä lukuun ottamatta ei tunne pelaajan treenaamisen tarpeellisuutta. On naurettavaa yrittää ulkokehältä esittää, että asiat olisivat niin musta-valkoisia. Puljun treenaamisen tarve on selvä. Syyt ovat erilaiset kuin Ristolaisella. Tilanteiden erilaisuus ei muuta faktaa, että Ristolainenkin on pelaajana raakile. Ihan sama miten asioita yrität pyöräyttää sanallisesti.
Tuokin on hieman tasoa "vaihtoehtoinen fakta", jota yrität argumentaationa käyttää. Ei Ristolaisen poissaolo tämän keväänkään jälkeen ole 2/2. Siellä on se poissaolo, mikä rehellisyyden nimissä on pakko huomioida. 2015 NHL:stä otettiin "pikkupoika" mukaan joukkueeseen, toinen jätettiin valmentajan päätöksellä rannalle. "Edustuskiellon" väläyttely, kun mm-kisat kiinnostivat vain kerran kolmesta on todella radikaali ratkaisu. Näköjään valtaosalle palstakirjoittajista tuo näyttäytyy absurdina. Tässä on pakko alkaa pohtia, että mitä sinulla on Ristolaista vastaan?
Onko se nyt sitten jo pakko kaivaa todisteet tälle viestiketjusta. Kaipa se on.
Minä sanon viestissä nro 221: "Pitkä harjoittelukausi on minusta ihan toimiva perustelu raakilepelaajien osalta (vrt. Laine viime keväänä, Pulju nyt), mutta tuossa iässä fysiikkaa ehtii painaa mukavasti MM-kisojen jälkeenkin. Varsinkin, kun Rassella on jo useampi kesä takana samalla sapluunalla."
Sanoit viestissä nro 223, jossa viittasit ihan eksplisiittisesti mm. tuohon sanomaani: "Tuossa ei ole mitään järkeä, että 1 pelaaja voi kieltäytyä mm-kisoista harjoitteluun vedoten, mutta toinen ei. "
Eli olet aivan itse sanonut näin teoriassa, käytännössä tai ihan miten vain. Muutkin ovat harrastaneet samaa argumentointia, mutta ei "kirjoiteta kirjaa" tämän enempää. Minusta tuo sinun jäykkä lähestymistapasi, joka ei ota mitenkään huomioon pelaajan ikää tai tilannetta on surkea. Nyt sitä toki paikkailet, mutta sanomisiaan ei pääse pakoon.
En minä mitään "ylennä" itseäni, vaan esitän oman mielipiteeni, jonka uskon olevan oikea kaiken sen aktiivisen (ja viimeisen 10 vuoden ajalta erittäin analyyttisen) seuraamisen jälkeen. Mallissani en olisi itse määrittelemässä mitään (vaan haluan että asianomaiset tekevät sen yhdessä), mutta olen täällä hahmotellut alustavasti, millainen malli voisi olla, noin niinkuin esimerkiksi. Enkä pidä itseäni fanina, edes maajoukkueen osalta.
2015 vuotta on vaikea arvioida kaiken huhuilun perusteella. Mutta onhan se siellä olemassa.
Tai ehkä Suomessa on aika ottaa pää pois perseestä ja siirtyä eteenpäin. Kansainvälinen kiekkoilu on muuttunut. Suomella ei ole enää olemassa mitään pelitavallista etua. Pelikirja on aika rakentaa uudelleen. On aika mennä eteenpäin. Suomi alkaa olla tilanteessa, jossa joka turnaukseen saadaan maailman huippua edustavia nuoria yksilöitä. Näiden varaan voidaan rakentaa sitä "rohkeampaa" ja "nopeampaa" peliä, mihin suuntaan koko muu kiekkoileva maailma on mennyt. Barkovit, Rantaset, Laineet jne. ovat heittämällä parempia tuossa pelissä, kuin tässä marjamäkeläisessä pelissä, jossa ratkaisujen tekemistä suorastaan pelätään. Tuon pelikirjan päivittämisen myötä Ristolaisestakin saataisiin vahvuudet esiin. Nyt Suomi hirttäytyy vanhaan. Ei siinä, kyllä joku Barkov pelaa tuollakin tyylillä nurkumatta. Parasta Barkovista tuossa ei saada irti. Se on ongelma koko joukkueelle, koska parhaimmillaan Barkov tekee kaikista ympärilläänkin parempia. Pelitavan pitää palvella käytettävissä olevaa pelaajamateriaalia. Parhaista mahdollisista pelaajista kootusta joukkueesta pitää saada paras mahdollinen irti pelitavalla. Ei joukkueesta voida jättää paremman pään yksilöitä pois, koska nämä eivät sovi pelitapaan. Ei Suomen materiaali niin leveä ole.
Tämä menee pelitapakeskusteluksi, mutta. Minusta Suomi voisi pelata "rohkeaa" ja "nopeaa" peliä, mutta pystysuunnan kohkaaminen ei sellaista ole. Ei ole liioin Marjukankaan lätkä pääosin. Vaikka olihan Karjala-turnauksessa ja olympialaisten alkusarjassa paljon hyvää. Minusta ihannetilanne olisi se, että olisi Kanadan tapaan hirmu kasa kovia pelimiehiä. Silloin voisi joko valita pelitapaan sopivammat tai sitten pelata miten sattuu, ja pärjätä silti. Suomella ei ainakaan vielä tällaista luksusta ole. Tosin eipä Suomi ole pelitapaan sopimattomia änäripelimiehiä rannalle jättänytkään.
Minulle rohkea peli on ennen kaikkea pelirohkeutta, joka tarkoittaa uskaliasta kiekon pitämistä ja rohkeutta tehdä myös esimerkiksi aggressiivisia karvausvalintoja paikan tullen. Nopea peli ei synny vain luistelunopeudesta, vaan ennen kaikkea koko viisikon kollektiivisesta yhteispelistä.
Marjamäen pelkokiekkoa esim. Kanada-pelissä tai viime kevään MM-kisoissa en minäkään halua. Mutta yksinkertaisella pelitavalla tai jopa pelitavattomuudella Suomi jäisi entistä enemmän jalkoihin. Erityisesti Kanadan ja Venäjän tähtisikermiä vastaan.
Olisiko se huono asia? Tai sanotaan näinpäin, näivettäisikö se oikeasti lajia? MM-kisojen arvostus juuri nyt on kyseenalaistettavissa. Jos riittävän moni huippupelaaja alkaa jättää kisoja väliin, niin ehkä paine muuttaa järjestelmää lisääntyy riittävästi. Enkä oikeasti edes tiedä, mistä tämä huolesi pelaajien lisääntyvästä kieltäytymisten määrästä johtuu. Tässä ketjussa on jo aiemmin käyty läpi, että nuorten pelaajien kohdalla ei ole havaittavissa mitään aiemmista sukupolvista poikkeavaa kiinnostuksen puutetta. Hirttäydyt yksittäistapaukseen, tulkitset sitä haluamallasi tavalla ja sorrut vielä tekemään yleistyksiä siitä. Ei tuossa logiikka oikein toimi...
MM-kisat ovat niin tuottoisa bisnes, että niitä ei ole syytä järjestää harvemmin. Ei kisojen suosioon ole vaikuttanut mitään se, että Kanada ja varsinkin USA ovat lähteneet kisoihin usein heikoilla materiaaleilla. Ja nythän molemmat maat (varsinkin Kanada) ovat koonneet kisoihin kivikovia nippuja jo pidemmän aikaa. Ja vaikka Ruotsi, Suomi ja kumppanit osallistuvat kisoihin aika vaihtelevilla materiaaleilla, kisojen suosiolle ei näy mitään realistista loppua. Vaikka kaikki suomalaiset änäripelaajat tekisivät maajoukkuelakon, sillä tuskin olisi isoakaan vaikutusta kokonaisuuteen. Tällaisessa tilanteessahan voisi harkita, että sovitaan pelaajien ja liiton kesken, että suomalaiset änäripelaajat saavat joka toisen vuoden halutessaan vapaaksi. Eli että Suomi satsaa kisoihin vain joka toinen vuosi tosissaan. Sekin olisi parempi kuin nykymalli, jossa laatujoukkue saadaan kasaan hyvin harvoin, jos silloinkaan.
En ala käyttämään aikaani tilastojen pläräämiseen, mutta olen satavarma, että jos aletaan perkaamaan vaikka 70-luvulta nykypäivään, niin heppoisin perustein poisjäännit ovat lisääntyneet merkittävästi (sekä NHL:ssä että Euroopassa). Osin syyt ovat luonnollisia pelimäärien lisääntyessä jne, mutta kuitenkin. Itse en ole puhunut nuorista änäripelaajista mitään, niitä kun on ollut niin vaihtelevastikin eri aikoina. Ei ongelma minusta ainakaan pelkästään nuorissa sijaitse, katsoivathan kokeneet maajoukkueratsut jo pitkään MM-kisoja nenänvartta pitkin. Tätä myös entiset maajoukkuelegendat ovat kritisoineet.
Mikä perusteeton poisjäänti? Tuon määrittämiseen pitäisi käytännössä nimetä joku "diktaattori". Mielellään jollain 20v sopparilla, niin linja säilyy. Ei tarvitse katsoa tätä ketjua kauemmas, niin tajuaa, että eri ihmisten käsitys "perusteettomasta poisjäännistä" vaihtelee suurestikin. Eri pelaajien kohdalla vielä samakin syy voi olla hyvä tai huono (vrt. case Laine ja Pulju).
Taas olkiukkomalli. Katso aiemmat viestini, siellä olen hahmotellut asiaa tarkemmin, niin ei tarvitse arvailla. Ei diktaattoria, ei jäykkyyttä, vaan yhdessä ja pelaajaystävällisin tulkinnoin. Ja tietysti esim. lääkäreitä kuunnellen.
Tapetaan spontaanius. Tapetaan ilo. Luodaan komitea ja kunnon säännöstö. Hukataan liiton(?) rahoja, että saadaan MM-karnevaalista tehtyä kunnon suorittamista. Tai sitten vain ymmärretään, että vapaa maailma, vapaa tahto. Valmentaja valitsee haluamansa pelaajat niiden joukosta, jotka haluavat kisoihin tulla. Aina niitä riittävän hyviä pelaajia on joukkueellinen kasaan saatu. Turha lähteä korjaamaan jotain, mikä ei ole rikki. Varsinkin, kun riski pelaajien motivaation entistä suuremmasta laskusta on todellinen riski. Et halua puhua "pakosta", mutta viestiesi perusteella haluat pakottaa pelaajia kisoihin...
Tässä ei ole mitään pakkoa. Pelaaja on aina vapaa tekemään päätöksensä ilman mitään selittelyjä.
Ja jos rehellisiä ollaan, niin niitä keitä tämä malli olisi vaarassa kirpaista, niin heiltä spontaanius ja ilo MM-kisoja kohtaan ei ole todellisuutta nytkään. Liiton rahoja tähän ei juurikaan hukkuisi. Jääkiekkoliitolla on lääkäri omasta takaa muutenkin, pelaajat kokoontuvat nytkin kesäisin maajoukkuejohdon kanssa (sääntöjen luonti). Ainoa johon menisi rahaa olisi se, että pelaajien oloihin panostettaisiin lisää. Ja siitä tuskin sinäkään olet eri mieltä.
