Suomi hävisi Tshekille numeroin 2-3. Muutama huomio pelistä:
- Ajoittain hyvää pelaamista paineen alla. Varsinkin Honka uskalsi hätäisten roiskaisujen sijaan laittaa kiekon takaisin pakkiparilleen (Ohtamaa). Tuohonkin kuitenkin kaivataan edelleen lisää rohkeutta.
- Suomi ei hirveän usein päässyt hyökkäämään viisikkona ja aika usein jouduttiin turvautumaan päätypeliin. Varsinkin ykköskentällä tuo oli aika nihkeää. Kiekkoa ei kertaakaan saatu Puljujärvelle vauhtiin. Aho pelasi noista selkeästi parhaan pelin. Ykköskenttää on kuitenkin ihan turha lähteä vielä hajottamaan. Uskon pelin paranevan kun saavat enemmän harjoituksia ja pelejä alle.
- Kakkoskentästä Aaltonen ja Rantanen pelasivat hyvät pelit, mutta Hintzin anti jäi vähän vaisuksi.
- Neloskenttä oli hyvä ja toivottavasti jatkaa tuossa koostumuksessa. Hännikäinen oli energinen ja näillä esityksillä ansaitsee ehdottomasti kisapaikan. Pihlström tekaisi jälleen maalin ja Osalakin paransi peliään loppua kohden ja voitti jokusen kulmaväännön. Pari vähän turhaa jäähyä, mutta kokonaissuoritus jää plussan puolelle.
- Suomen huonoin kenttä oli tänään kolmonen, jonka anti varsinkin hyökkäyspäähän jäi olemattomaksi. Kemppaisen aloitusprosentti oli vain noin 20 prosentin luokkaa. JMA:ta ei yhtä laukausta ja kolmossyöttöä lukuun ottamatta juuri kentällä näkynyt. JMA ilmeisesti luulee, että hän pääsee tuolla surffailulla joukkueeseen.
- Säteri oli hyvä vaikka Tshekin 3-2-maali olisikin ollut otettavissa. Muuten todella varmaa torjuntatyöskentelyä ja pari isoa torjuntaa. Korpisalo saa pistää parastaan mikäli aikoo syrjäyttää Säterin ykkösveskan tontilta.
Huonot hemut lautasella.
- Ykköskentän peli oli enemmän kuin huonoa. Se ei edes yskähdellyt vaan junnasi paikallaan. Aho erottui mutta se ei riitä. Jannujen sijoittuminen oli pikkukaukaloa ja senkään sisällä ei saatu peliä pystyyn. Väliajalla Filppula kommentoi että dynamiikka oli "ok" ja kun otetaan tuosta kaunistelut pois niin ollaan oikeassa paikassa. Paskaksi ja palasiksi.
- Kakkosesta ollaan ihan samaa mieltä. Ensimmäisessä erässä Hintz taisi esiintyä edukseen. Näillä näytöillä Suomen ykkösvitja ja se joka jaksoi katsoa Ruotsi- Venäjä pelin tietää että vain tällä vitjalla ei kannuja nostella.
- Kolmosen vitjasta Aaltosen voisi lähettää Suomi-sarjaan ja Kemppaisen peli&loppukausi on ollut alamäkeä. Goodbye. Pyörälä väläytteli oivalluksia aika vaikeassa paikassa ja ansaitsisi paremmat kaverit seuraavaan matsiin.
Täytyy sanoa että nelosen kohdalla monookkeli tärisi vähän mutta Pihlström oli taattua tavaraa. Osalan jäähyistä en huomioinut ekaa mutta toisessa ei kaverilla ollut kunnon otetta mailasta ja kolmas kakkonen oli vastustajan aiheuttama kaverinahina jolla kustiin Osalan muroihin ja osakkeisiin. Tosin Osala sai pelinsä kasaan vasta kolmannen erän lopussa eli härnäys toimi. Toivotavasti seuraavassa pelissä Osalan vahvuudet tulevat esille. Kaveria on pompoteltu liikaa EHT:llä. Onhan kaveri suvereeni väännöissä ja peli ei ollut vääntämistä. Hännikäisen kohdalla on pakko uskoa kerrottuun energiaan vaikka itse en itse nähnyt sitä. Heikko maalineduspeli ja näkymättömyys on oma tuomioni mutta myönnän että rillit oli huurussa. Nelosessa näkymättömyys voi olla hieman eduksikin.. Annatko Red Machine esimerkin?
Maalivahtipeli oli Filppulan sanoin OK. Suomi on tottunut parempaan.
Isoin ongelma taitaa olla pelitapa. Varsinkin kolmoserän lopussa näkyi miten joukkue lähdöissä pakottaa jotain pelikirjaa piippuun ja tussahdukseksi jää. Marjamäkeä ei tulla muistamaan suurena uudistajana. Pahimmillaan Leijonissa on yhtä kivaa kun Huuhkajissa kun tuo kaveri on tuhonnut meidän pelin.
Tästä EHT:stä saadaan pisteitä 0.